ARTIKKELIT

Monet säveltäjät ovat tehneet ja tekemässä uusia teoksia Musiikkitalon uruille. Miten soitin vaikuttaa säveltämiseen? Kolme säveltäjää vastaa.   Olli Virtaperko säveltää parhaillaan teosta Helsingin kaupunginorkesterille ja uruille. Urkurina on Susanne Kujala, ja kantaesitys on syyskaudella 2024. Kyseessä ei ole urkukonsertto vaan orkesteriteos, jossa urut ovat osa orkesterikokoonpanoa – joskin kuuluvasti ja näkyvästi läsnä. ”Musiikkitalon urkujen soinnilliset ja tekniset ominaisuudet ovat olleet keskeinen koko teoksen sävellysprosessia ohjaava tekijä”, Virtaperko kertoo. ”Erityisesti minua ovat kiinnostaneet urkujen yläsäveläänikerrat […]

Helsingin Musiikkitaloon on valmistumassa yhdet maailman suurimmista konserttisaliuruista. Urkujen ensikonsertti on uudenvuodenpäivänä 2024. Suomalaiset pääsevät nauttimaan jostain täysin ainutlaatuisesta.   Urut ovat soittimista suurin. Yksi ainoa soittaja pystyy tuottamaan musiikkia äärimmäisen hiljaisista soinneista valtavan suuriin orkestraalisiin pauhuihin. Urkujen rakentamista ohjaa vuosisatainen perinne. Vanhimmat edelleen soivat soittimet ovat yli 500 vuotta vanhoja, mutta soittimen historian voi jäljittää aina 2000 vuoden taakse. Musiikkitalon uruissa nykyaika kohtaa menneen. Urut on rakennettu perinteitä noudattaen, mutta soittimessa on myös modernia […]

Toisella albumillaan Vimma kuvaa ympäristöaktivistin henkilökohtaista kokemus- ja tunnetilaa toivottomuuden, merkityksellisyyden ja onnen leikkauspinnoilla.   Vimma on hankala pala genrelokerointia harrastavassa maailmassa: yhtyeen musiikissa on kuultavissa niin kansanmusiikin akustista sointia viuluineen, progressiivisen rockin muotorakenteita kuin indiepopin kertosäkeitä. Siinä missä esikoisalbumi Meri ja avaruus (2019) oli kaukaiseen tulevaisuuteen sijoittuva kahdeksanosainen konseptiteos, rakentuu sen lokakuussa julkaistu seuraaja Tornadon silmässä enemmän yksittäisten kappaleiden ja henkilökohtaisemman perspektiivin ympärille. ”Jos Meri ja avaruus oli todella pitkä matka ajassa ja tilassa, […]

  Paulon sellokilpailu oli persoonallisten soittajien juhlaa. Äänten lisääntynyt moninaisuus oli myös se asia, josta tuomariston jäsen Tsuyoshi Tsutsumi eniten nautti.   Tsuyoshi Tsutsumi on tunnettu sellotaiteilija ja -pedagogi, mutta myös Suntory Hallin presidenttinä merkittävä vallankäyttäjä japanilaisessa musiikkielämässä. Paulon sellokilpailun juryssä hän on ollut jo useaan kertaan, ja lokakuussa pidetyn kilpailun annin hän tiivistää: ”Taso oli erinomainen. Tuntui, ettei millään, mikä liittyy sellonsoittoon sinänsä, ole rajaa. Koin myös, että yksilöllisyyttä ja sen myötä tyylillistä diversiteettiä […]

Venäjän hyökkäys Ukrainaan pani kertaheitolla stopin kapellimestari Vladimir Putinin tukijana tunnetun Valeri Gergijevin uralle länsimaissa, ja myös hänen johtamansa Mariinski-teatteri menetti tulonlähteensä länsimaisista kiertueista ja residensseistä. Kulttuuri seuraa maailmanpolitiikan liikkeitä, halusimme sitä tai emme, ja sen seurauksena Gergijev seurueineen teki loka-marraskuussa historiansa suurimman kiertueen Kiinaan. Yhteensä 500 Mariinski-teatterin jäsentä kiersi Kiinaa kuudessa kaupungissa 25 päivän ajan, tarjoten 20 konserttia tai oopperaesitystä. Kiertue alkoi Pekingistä Tshaikovskin Joutsenlammella, jossa tanssi teatterin baletti. Seuraavat kohteet olivat Shanghai, Nanjing, […]

Mozartin Requiem on Pyhäinpäivän vakio-ohjelmistoa. Huilisti Sami Junnonen luo katsauksen säveltäjältä kesken jäänen teoksen mysteereihin ja vertailee sen eri versioita.   Wolfgang Amadeus Mozartin Requiem d-molli KV 626 jäi keskeneräiseksi säveltäjän kuolinvuoteella Wienissä joulukuussa 1791. Vielä 1960-luvulla Mozartin ja Antonio Salierin oppilaan Franz Xaver Süssmayrin täydennöstä pidettiin kiistattomasti hyväksyttävänä traditiona. 1970-luvulla useat musiikintutkijat nousivat vastarintaan osoittaen siitä lukuisia sävellyksellisiä puutteita. Tämän jälkeen on syntynyt kokonainen joukko uusia versioita. Ennen Süssmayria Mozartin vaimo Konstanze palkkasi muita […]

  Ulkomaalaiset puhaltajat ovat ottaneet niskalenkin suomalaisista paitsi orkesterien koesoitoissa niin myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian opiskelijavalinnoissa. Onko se ongelma, vai pitäisikö se hyväksyä luonnollisena tuloksena kansainvälisen kilpailun tulosta alalle?   Puhaltajien koulutuksen kriisistä on Suomessa puhuttu jo pitkään, ja jos orkesterien koesoittojen tuloksia katsoo, niin aika vähemmistönä sinivalkoiset värit ovat. Toisaalta mitä merkitystä soittajien kansallisuudella enää edes on, kun kilpailusta on tullut globaalia, ja se on kiistämättömästi myös nostanut tasoa? Eikö orkesterien ja yleisön pitäisi vain […]

Münchenissä pari vuotta sitten avattu uusi konserttitalo Isarphilharmonie, toiselta nimeltään Gasteig HP8, on lumonnut kaupungin yleisön ja muusikot muhevalla akustiikallaan. Vähän keskustan ulkopuolella sijaitseva kompleksi koostuu uudisrakennuksesta ja vanhaan energiateollisuuden kiinteistöön entisöidystä osasta, jossa on lämpiö ja muita toimintoja. Talo rakennettiin nopeasti ja edullisesti – vain 43 miljoonalla eurolla – orkesterien väistötilaksi, kun Gasteig-filharmonia on perusteellisessa, ainakin vuoteen 2028 kestävässä remontissa. Itse vierailin Isarphilharmioniessa sen residenssiorkesterin Münchenin filharmonikkojen kauden avajaiskonsertissa syyskuussa, ja soiva vaikutelma vakuutti. Mahlerin toinen […]

20-vuotias journalistiikan opiskelija Otto Rantanen kävi toukokuussa ensimmäistä kertaa elämässään sinfoniakonsertissa. Tampere Filharmonia soitti Mahlerin seitsemännen sinfonian, joka on lisänimeltään ”Yön laulu”. Hän kertoo kokemuksestaan.   I Hitaasti (Langsam) – Allegro Konsertin nimi on Yön laulu, mutta olemme kaukana yöstä, ja käsittääkseni myös laulusta. Pujahdan toukokuun valoisessa illassa sisään Tampere-talon lasisesta sivuovesta keskelle kuoharilaseineen seisoskelevia konserttikävijöitä. Tuntuu rikolliselta olla tällaisessa sivistyneessä tapahtumassa yksin, joten alan skannata ihmisten vaatteita. Ne kun kertovat, miten asemoidun tähän parin […]

  Paula Ernesaks on virolainen mutta Suomessa kasvanut ja koulittu muusikko, joka sai viime vuonna käyrätorven soittajan paikan Berliinin filharmonikoista. Hänelle on ollut elämys kokea huippuorkesterin yhteishenki: jokainen taka- tai kakkospulttilainenkin on mukana musisoinnissa samalla energialla. Suomen musiikkikoulutuksesta Ernesaksilla on painava sanansa sanottavana.   Tämä on kuin teatteri, jonka kaikki näyttelijät ovat John Malkovicheja.” Näin Berliinin filharmonikkojen entinen ylikapellimestari Sir Simon Rattle luonnehti orkesteriaan. Vähän samaa ajatusta huippujen demokratiasta jakaa orkesterin cornistina keväästä 2022 soittanut […]

  Tekoäly on jo löytänyt tiensä musiikin säveltämiseen, sovittamiseen, analysoimiseen ja opettamiseen. Se voi jäljitellä monimutkaisiakin teoksia, mutta se ei ymmärrä musiikin syvempää merkitystä eikä kulttuurista kontekstia samalla tavalla kuin ihminen. Tekoälyä ei silti sovi pelätä: se voi tarjota apua ja inspiraatiota musiikillisen työn pohjaksi. Ongelmana pysyvät tekijänoikeuskysymykset.   Tekoälyn saavuttama kehitys on herättänyt viime vuosina laajaa huomiota ja kiinnostusta. Siitä huolimatta tekoälylle ei ole olemassa yhtenäistä, yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Yleisesti ottaen tekoäly tarkoittaa kuitenkin […]

Harri Kuusijärvi irrottautui klassisen harmonikan maailmasta – ja rakensi oman polkunsa takaisin nykysävellysten pariin, laajentaen matkalla repertuaariaan niin bändisoiton kuin elektroakustisen soitinrakentamisen kautta.   Syksy on harmonikkataiteilija Harri Kuusijärvelle levollisempaa latautumisen aikaa kiireisen kesän jälkeen. Lauri Supposen musiikkia sisältävä sooloalbumi Solsirépifpan ilmestyi kevään lopussa ja sai kantaesityksensä Hiljaisuus-festivaalilla. Tätä seurasivat esiintymiset Sampo Kasurisen Trapped Butterfly -oopperassa Kuhmon Kamarimusiikissa, Meidän Festivaalilla ja Rauma Festivossa, ja niiden seassa oli sooloesiintymisiä Kuusijärven omalla Phoenix-sävellyssarjalla. ”Phoenix on muun työn […]