Pieni oli kaunista ja tila osa taidetta Ung Nordisk Musikin päätöspäivinä
Reportaasi: Ung Nordisk Musik 2020 (sekä Tampere Biennale 2.0), Tampere, pe 28. ja la 29.8.2020. Alkusoitto: Tekemisen meininki Millainen on säveltäjä ja hänen olemuksensa? Käveleekö valkoinen mies puku päällä aplodien saattelemana sinfoniaorkesterin eteen kumartamaan yhdessä kapellimestarin kanssa, pakerrettuaan yksinään partituurin parissa kammiossaan, ja siirtyen siitä rupattelemaan kuohuviinin ääreen lämpiöön mesenaattiensa ja kulttuurikerman kera? Etenkin matalan hierarkian Suomessa tämä kuva ei todellakaan aina päde – ja ainakin nuorten säveltäjien kohdalla muodostuu stereotyypiksi jotain aivan muuta. Samoin […]
Mika Vainion äänitaide ei kiireiselle museokävijälle ehdi aueta
Arvio: Mika Vainio: 50 Hz. Näyttely Kiasmassa 20.8.2020–10.1.2021. Muusikko ja äänitaiteilija Mika Vainio (1963–2017) on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi, mutta kansainvälisissä taiteilijapiireissä arvostetuksi nimeksi. Vainiolla ei ollut muodollista koulutusta musiikin suhteen, mutta hän kulutti jo lapsena ahkerasti kirjaston musiikkiosastoa ja kuunteli tyylejä laidasta laitaan samoin kuin muitakin taiteenlajeja. Hänen elämäntyönsä koostuu ennen kaikkea syntetisaattoreilla ja musique concrète –tyyppisillä äänimaisemanauhoituksilla tehdystä (usein kokeellisesta) musiikista, joka sisältää niin teknoa, ambientia kuin noiseakin. Etenkin yhdessä Ilpo Väisäsen kanssa […]
Edith Sohlström (1870–1934): säveltäjä ja urheiluaktiivi
Porilaissyntyinen säveltäjä-opettaja Edith Sohlström on tullut jälkipolville tunnetuksi erityisesti suositusta Elegiastaan. Hänen pedagogiikan, kirjallisuuden, musiikin ja liikunnan alueille ulottunut elämäntyönsä oli huomattava ja monimuotoinen. Edith Sohlström syntyi Porissa vuonna 1870 kauppaneuvos Gustaf Adolf Sohlströmin perheeseen ja vaikutti kaupungissa koko elämänsä ajan. Opettajaksi kouluttauduttuaan Sohlström toimi lähes 30 vuotta voimistelun lehtorin virassa sekä Porin suomalaisessa että ruotsalaisessa tyttökoulussa. Voimistelunopettajantutkinnon Sohlström suoritti aikakautensa näkökulmasta poikkeuksellisesti yliopistossa 1890-luvun alussa, ja hänen oli muiden kanssasisartensa tapaan anottava […]
Taas pääsee teatteriin!
Koronakriisin varjossa kasvatettu musikaalisato ei tietenkään voi olla niin runsas ja mehukas kuin normisyksyinä. Kiitettävästi on tällekin kaudelle silti ensi-iltoja luvassa, vaikka tuotantopäätöksiä on peruttu ja monessa teatterissa pyritään jatkamaan keväällä keskeytyneitä esityksiä. Esimerkiksi Tampereella yritettiin kaikin keinoin saada jatkoa yli sata kertaa täydelle katsomolle esitetylle Notre Damen kellonsoittajalle, jonka äkillisen keskeyttämisen vuoksi tuhannet lippunsa lunastaneet joutuivat pettymään. Musikaalin näyttelijöiden sopimukset muun muassa HKT:n, TTT:n ja Svenskanin uusissa tuotannoissa tekivät tyhjiksi suunnitelmat jatkokaudesta, […]
Musikaalia poikkeusoloissa
Syksyn musikaalien harjoitukset ovat loppusuoralla ja peukkuja pidetään, että sesonki pääsee käyntiin suunnitellusti. Koronakausi on ravistellut myös Maria Lundin ja Lari Halmeen arkea, jotka valmistautuvat päärooleihinsa Helsingin kaupunginteatterin suurmusikaalissa Päiväni murmelina. Lari Halmeen kasvot ovat monelle tutummat television päivittäissarjasta tai viihdeohjelmasta kuin teatterilavalta. Television lisäksi valkokankaallakin nähdyn Halmeen identiteetti on kuitenkin näyttämöllä. ”Sinänsä työnkuva kameran edessä tai teatterilavalla on sama, eikä kumpaakaan pidä väheksyä. Mutta jos näitä pitäisi asetella vaakakuppeihin, niin kyllä sydämeni […]
Toteutuvatko turvavälit
YKSI LOPPUKESÄN KUUMISTA sosiaalisen median keskusteluista lähti Pekka Kuusiston Facebook-päivityksestä, jossa hän taivasteli Seinäjoen Vauhtiajot-festivaalilta otettua kuvaa, jossa yleisö pakkautuu Popedan keikalla tiiviisti kuin sillit purkissa. Ei tietoakaan turvaväleistä ja siitä, että koronavirus olisi nostamassa taas päätään. ”Saatan olla tänään vähän kiihtyneessä tilassa, mutta siitä huolimatta sanoisin, että tapahtuma-ala ampuu itseään jalkaan osallistumalla tällaiseen hengenvaaralliseen tunarointiin”, Kuusisto kirjoitti ja sai satoja kommentteja ja jakoja. Viestiketjussa esitettiin epäilyjä, että samaa pakkautumista olisi ollut eräillä muillakin […]
Kuorosoinnin anatomia
Suomen kuoromaailmaa ravisteli toukokuussa tiukka debatti resonoivuudesta, laulutekniikasta ja soinnista – sekä ylipäätään siitä, mistä kuoromusiikissa on kyse. Kysyimme ammattilaisilta, millaisten haasteiden äärellä suomalaiskuorot nyt ovat. Kuoromaailma kuohahti toukokuun alussa, kun kaksi pitkän linjan kuoroaktiivia, Jan Salvén ja Johan Silén julkaisivat kannanoton ”Suomalaisen kuorolaulun tyhjiö – miten tähän on tultu?”, joka poiki paljon keskustelua. Salvénin ja Silénin pääviestinä oli väite suomalaiskuorojen soinnin ohentumisesta. Tätä perustelemassa oli mieskuorojen esityksistä tehtyjä spektrogrammimittauksia, jotka yleistettiin koskemaan myös […]
Säveltäjän kaleidoskooppinen kalenteri
Ajatus säveltäjästä, jonka kynä sauhuaa nuotteja paperiin inspiraation voimalla on tuttu romantiikan ajan taiteilijamyytistä. Mutta millaista todella on nykysäveltäjän arki? Jarkko Hartikainen kertoo, mistä kaikesta muusta hänen työaikansa täyttyy. Jos säveltäjä Jarkko Hartikaisen vuosi tiivistyisi viikkoon, olisi siitä itse säveltämistä hänen arvionsa mukaan hieman yli kolme päivää – ja siitäkin ajasta vain osa olisi niitä nuotteja. ”Säveltämisen käsitteen rajaus ei ole yksinkertainen, sillä kaikki työ vaikuttaa lopputulokseen. Opintojeni alussa Andrew Bentley […]
Kynnys oopperaan madaltukoon
Ville Matvejeff on elämänsä roolissa yhdistäen taiteilijan ja festivaalijohtajan töitä. Savonlinnan oopperajuhlilla hän vaalii balanssia, mutta Jyväskylä Sinfonia on antanut tilaa hullunrohkeudellekin. Suurin haaste musiikinteossa on hänestä päästä pintaa syvemmälle nykyisen pikakulttuurin aikana ja samalla vaalia moniäänisyyttä ja avoimuutta. Ville Matvejeff tuntuu tasapainottaneen hyvin monenlaiset roolinsa musiikkielämässä. Totta kai hänellä voi olla erilainen näkökulma asioihin luovana säveltäjänä, lipputuloilla elävän Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisena johtajana, hyvin subventoidun ja joustavaliikkeisen Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina sekä Karita Mattilan pianistina […]
Laulu soittimena muiden joukossa
Kadi Vija on yksi harvoja muusikoita, jolta on valittu kaksi omaa yhtyettä Nordic Jazz Comets -tapahtumaan. Suomenvirolaisen laulajan mukaan hänen luovuutensa avautui, kun hän lakkasi yrittämästä tehdä jazzia. Kadi Vija Key Projectin hiljattainen albumi on aikamoinen nimihirviö: Roaming In The Contemporary Society To Make Peace With It. Sanoja riittää levyn kanteen, sillä vaikka Kadi Vija laulaa kaikissa kappaleissa, on vain kahdessa niistä sanat. ”Minun piti miettiä kauan, onko sanaton laulu hyvä ratkaisu. Tosi […]
Uteliasta soitinnusta
Klassismin ajan Leikkikalusinfoniasta alkaen ovat säveltäjät suunnanneet katsettaan myös tavanomaisten soitinten ulkopuolelle. Viimeistään sodanjälkeinen avantgarde yleisti instrumentaation laajentamisen. Neljä nuorta säveltäjää kertoo harvinaisemmista instrumentaatioistaan. Koneet ja tuoksut arkistamassa konserttia Sen lisäksi, että valtaosassa äänitaiteilija-säveltäjä Tytti Arolan töistä on mukana elektroniikkaa ja/tai äänitteitä, on hän myös käyttänyt töissään muun muassa kahvinkeittimiä, mikroaaltouuneja, tuulettimia ja tuoksuja. Arolan yhteistöihin kuuluu mm. Robottikuoro Helsingin juhlaviikoille 2019, ja hän on tutkinut poikkeavia soittoasentoja ja soittamisen kehollisuutta sooloperformansseissa Viuluvartalo […]
Rakkaus voittaa Tikan oopperassa
Kari Tikan uusi ooppera Rakkaus on väkevä kuin kuolema saa kantaesityksensä Aleksanterinteatterissa 8. lokakuuta. Säveltäjä on tehnyt siihen myös libreton, ja avioliittodraama kohoaa yleiselle tasolle kertoen ihmiskunnan pelastumisen toivosta. ”Oopperani on osin omaelämäkerrallinen, mutta laajemmalla tasolla se käsittelee elämän rikkinäisyyttä ja rakkauden voimaa”, säveltäjä kertoo. Kehyksenä on sukutarina, jossa on vanha pari ja nuori pari sekä viiden palvelijan joukko. Poika menee naimisiin, mutta despoottinen isä panee palvelijat sysäämään nuorenparin vaikeuksiin. ”Isä luottaa palvelijoihin, vaikka […]