ARTIKKELIT

Viisi pitkää, kamariorkesterin säestämää läpisävellettyä laulua ja symbolistista runoutta, joka yhdistää menneen maailman kuvaston moderniin tunneyhteyteen: harpisti-laulaja Joanna Newsomin Ys (2006) ei turhaan ollut arvostelumenestys ilmestyessään, eikä ole menettänyt tenhoaan viidessätoista vuodessa.   2000-luvun alku oli kamaripopin ja –rockin kulta-aikaa. The Decemberistsin, Arcade Firen, Andrew Birdin tai Sufjan Stevensin levyiltä oli tavallista bongata oboen, käyrätorven tai kamarikokoisen jousisektion sointia, mutta askeleen pidemmälle liikkui harpisti-laulaja Joanna Newsom. Kalifornialainen Newsom (s. 1982) tunsi jo lapsena harpun omaksi […]

Saksofonisti Timo Lassyn sukupolven myötä suomijazz sai uutta virtaa ja suosiota 2000-luvulla. Vauhdikasta uraa tehneeltä Emma- ja Yrjö-palkitulta Lassylta on soittorajoitusten lohduksi ilmestynyt livealbumeja niin viime kuin tänäkin vuonna.   Kyllähän tunnustus tuntuu tosi hyvältä, on suuri kunnia päästä mukaan listalle, jossa on paljon maineikkaita muusikoita ja omia idoleitanikin”, toteaa saksofonisti Timo Lassy, 46, Jazzliiton hänelle viime marraskuussa myöntämästä Yrjö-palkinnosta. Kunnianosoitus myönnettiin Tampere Jazz Happening -festivaalilla, jossa vuonna 2007 perustettu Timo Lassy Band esiintyi kolmatta […]

  Helsingin Barokkiorkesterin uusin aluevaltaus on Schumannin musiikki. Taiteellinen johtaja Aapo Häkkinen on innoissaan romanttisen musiikin mahdollisuuksista. Pandemia-ajan epävarmuus ja sen seuraukset huolestuttavat: kansainvälisen yhteistyön on jatkossakin oltava HeBon ytimessä.   Soittimen ei tarvitse olla historiallinen kertoakseen kiinnostavia tarinoita: 70-luvulla New Yorkissa rakennettu saksalaismallinen Hass-cembalo matkasi amerikkalaiscembalisti Igor Kipnisin kanssa tuhansia kilometrejä peräkärryssä ympäri Yhdysvaltoja, ja nyt 16-jalkaisella äänikerralla varustettu muhkeaääninen soitin kuuluu Aapo Häkkisen soitinpalettiin. Sillä hän on muun muassa levyttänyt Bachin konserttoja. ”Italialaistyyppinen […]

  Kanteleen esiinmarssi taidemusiikissa jatkuu uusin innovaatioin. Esimerkiksi elektroniikan käyttö ja uudenlaiset viritykset avaavat mahdollisuuksia niin säveltäjälle kuin esittäjällekin.   Ikiaikainen kansallissoittimemme kantele muuttuu taidemusiikin kentälle siirrettynä tuoreeksi tuttavuudeksi. Kun konserttikanteleen varhaisinkin versio on alle satavuotias, sen voi laskea kuuluvan uusimpiin taidemusiikin palettia laajentaneisiin akustisiin soittimiin. Konserttikantele syntyi 1920-luvun lopulla, kun sen kehittäjä Paul Salminen päätti sijoittaa kaikki kielet samaan tasoon ja kehitti harpun pedaaleista inspiroituneena vipumekanismin, jonka avulla saatettiin tuottaa kromaattisuutta perusolemukseltaan diatoniseen instrumenttiin. […]

  Ulkomaalaiset soittajat ovat viime vuosina voittaneet suuren osan klarinetistien paikoista Suomen orkestereissa, mutta taustalla voi olla myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansainvälistyminen. Sekä Oulu Sinfonian varaäänenjohtaja Michał Konopiński että Jyväskylä Sinfonian äänenjohtaja Gil Shaked-Agababa ovat tulleet orkesteriinsa sen kautta.   Oikeastaan kansainvälistyminen on puhallinsoittajien parissa vain paluuta 1900-luvun alkupuolen tilanteeseen, jolloin suurin osa Suomen orkesterien puhallinsektioiden muusikoista tuli Keski- ja Etelä-Euroopasta. Monet klarinetistit olivat jo tuolloin aktiivisia ja säteileviä persoonia, jotka soittivat usein solistina ja loivat […]

  Fyysisten äänitteiden myynti on kutistunut koko 2000-luvun ajan, mutta suoratoistopalvelut jatkavat kasvuaan. Varsinkin klassisen musiikin suoratoisto on kokenut pandemian myötä huiman nousun, johon myös yhä monipuolisempi tarjonta on tuonut oman vaikutuksensa.   Vielä vuonna 2002 oli CD-levy äänitteiden ruhtinas: sen osuus äänitemyynnistä oli 95,5 prosentilla kaikkien aikojen huipussaan. Digitaalisten latausten ja suoratoistojen yhteenlaskettu liikevaihto ohitti fyysisten äänitteiden myynnin kuitenkin jo vuonna 2011, ja tänä päivänä striimipalveluiden maksulliset tilaukset ovat ylivoimaisesti suurin tulonlähde musiikin jakelussa. […]

Tarmo Peltokoski on tähdännyt 11-vuotiaasta alkaen Wagner-kapellimestariksi, ja tositoimiin päästään, kun hän johtaa Eurajoki Bel Canto -festivaalin Ring-suursatsauksen, joka käynnistyy tässä kuussa. Suomalaisen kapellimestarikoulutuksen mahdollistamaa pohjaa hän pitää ainutlaatuisena.   Maj Lind -pianokilpailun nuorin osallistuja, palkintoja useissa pianokilpailuissa, esiintymisiä orkesterien solistina ja lukuisilla kotimaan festivaaleilla. Tarmo Peltokoski, 20, herätti jo teini-ikäisenä huomiota pianistina, ja nyt musiikkielämä on saanut oppia tuntemaan hänet kapellimestarina. Orkesterinjohtodebyytit Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin edessä olivat viime syyskaudella, ohjelmassa mm. Tiensuuta […]

Pandemia on iskenyt rajusti taiteen freelancereiden toimeentuloon. Millaisten tilanteiden kanssa ovat painineet oopperalaulajat? Kolme kansainvälistä huippu-uraa tekevää suomalaislaulajaa kertoo kokemuksistaan. Se on selvää, että freelancereiden sopimusten on tulevaisuudessa muututtava. Pitkään nöyränä rajoitusten edessä pysynyt kulttuurikenttä alkoi kevättalvella tuoda äänekkäämmin esiin rajoitustoimien epäoikeudenmukaista jakautumista. Poikkeusolojen yhä pitkittyessä koronakriisin pahiten runtelemilta aloilta alkaa aika loppua. Dramaattisimmin ovat kärsineet esittävien taiteiden freelancerit. Tyypillistä on, ettei peruuntuneista keikoista heru pennin pyörylää. Striimauskeikkojen tai satunnaisten työmahdollisuuksien tuomat tulot eivät pysty […]

Nuoremman sukupolven kärkipasunisti Kasperi Sarikoski vietti kaksi vuotta jazzkulttuurin ytimessä New Yorkissa ja palasi suoraan UMO:n pasuunan äänenjohtajaksi. Hiljattain triolevyn julkaissut Sarikoski haluaa löytää soittimestaan sen omat parhaat puolet. UMO Helsinki Jazz Orchestrassa on viime vuosina tapahtunut pientä sukupolvenvaihdosta. Saksofonistien Ville Vannemaan ja Max Zengerin ohella on pasuunan uudeksi äänenjohtajaksi kaksi vuotta sitten saapunut Kasperi Sarikoski (s. 1988). ”Pasuunasektio oli jo tottunut nuorempiin äänenjohtajiin, joten ikäni ei ollut mikään ongelma. Nuorten soittajien tehtävä on viedä […]

Kurkkusyöpä katkaisi Ryuichi Sakamoton luovan hiljaisuuden ja sai hänet tekemään albumin kuin se olisi hänen viimeisensä. Hetkellisyyden ja ikuisuuden, elektronisen ja akustisen sekä struktuurin ja kaaoksen vastakohdat kohtaavat kaunista taide-elokuvaa muistuttavalla albumilla async (2017).   Emme tiedä, milloin kuolemme, joten ajattelemme elämän olevan kuin ehtymätön kaivo. Silti kaikki tapahtuu vain määränsä verran kertoja. Kuinka monesti vielä muistat tietyn iltapäivän lapsuudestasi, sellaisen, joka on niin olennainen osa minuuttasi, ettet osaa edes kuvitella elämääsi ilman sitä? Kenties […]

  Berliinin filharmonikkojen Digital Concert Hall on korona-aikana kasvattanut tilauksiaan 40 prosentilla, ja myös konsertointi tyhjässä salissa on saanut etsikkoajan jälkeen sisältöä. Orkesterin oma levymerkki tarjoaa tuoreessa tuotannossaan kaikki Mahlerin sinfoniat.   Berliinin filharmonikkojen Digital Concert Hall oli ykkösorkesterien ensimmäisiä systemaattisia satsauksia online-palveluihin, ja se syntyi entisen ylikapellimestarin Sir Simon Rattlen aloitteesta. Tähän mennessä sivustolla on 500 konsertin arkisto kuudelta vuosikymmeneltä, ja live-lähetyksiä on 50 vuodessa. Jälkeä leimaa huipputason ammattimaisuus paitsi soiton niin myös teknisen […]

  Kuntavaalit lähestyvät, ja äänestäjien valinnoilla on enemmän tai vähemmän suora vaikutus myös paikalliseen kulttuurielämään. Kulttuuri näkyy vaaliohjelmissa useimmiten isompien asioiden kylkiäisenä, vaikka sen tärkeydestä korulauseita sorvataankin. Jos äänestäjä haluaa pitää kulttuurin puolta ja varmistua siitä, että ehdokas on samalla asialla, se vaatisi selvittämistä: miten valtuutetut ja heidän puolueensa ovat kulttuuria koskevissa asioissa menetelleet? Mitkä ovat uuden ehdokkaan omat intressit tältä saralta? Harva kulkee vaalityössä suoranaisesti kulttuurikärjellä, ja ehdokkaiden joukossa on vain harvoja ammatillisen kulttuuritaustan […]