ARTIKKELIT

  Anton Bruckner (1824–1896) syntyi kyläkoulun opettajan perheeseen Itävallan Ansfeldenissä, Linzin läheisyydessä. Opettajaa aiottiin pojastakin, joka isän kuoltua vuonna 1837 lähti Sankt Florianin luostariin. Isä opetti Brucknerin soittamaan urkuja, ja ensimmäinen sävellys, motetti Pange lingua, syntyi 11-vuotiaana koululaisena Hörschingissä, vaikka Bruckner tapansa mukaan korjaili sitä loppuelämänsä. St. Florianin augustinolaisluostarissa Bruckner lauloi kuorossa ja pääsi soittamaan mahtavia luostariurkuja, joiden alle hänet kuoltuaan haudattiin. Musikaalisista valmiuksista huolimatta äiti lähetti hänet Linzin opettajaseminaariin, josta hän valmistui viheliäiseen apuopettajan […]

Sarjassa esitellään taiteellisesti korkeatasoisia 2000-luvun albumeita klassisen musiikin ulkopuolelta.   Ruotsalaisen Sara Parkmanin kolmas albumi Vesper (2019) on henkeäsalpaava tunteiden ukkosenjohdatin sanojen toiselle puolen ja runollinen tutkielma hengellisten juurten mahdollisuudesta nykyajassa.   Sara Parkman ei isänsä, isoisänsä ja isoisoisänsä tavoin ryhtynyt papiksi vaan muusikoksi, mutta Vesper on hänen omintakeinen messunsa ja runollinen uskontunnustuksensa – tai vähintään albumin muotoinen essee siitä, mitä usko, hengellisyys ja juuret voivat tänä päivänä tarkoittaa, luopumatta vahvasta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktivismista. Pyhäinpäivänä […]

  Joulumusiikissa on kautta aikain yhdistynyt kristillistä ja pakanallista perinnettä. Vielä 1900-luvun alussa taidesäveltäjät kokivat joululaulujen säveltämisen vaivan arvoiseksi, mutta myöhemmin tehtävään ovat tarttuneet enemmän populaarimuusikot. Joulumusiikin historia piirtyy monipolvisena, ja sen nykyisyys on pitkälle perinteiden nostalgiaa.   Ensimmäiset tunnistetut joululaulut ovat peräisin roomalaisajalta. Varhaisimpana mainitaan Gloria in excelsis Deo (Kuului laulu enkelten), joka määrättiin laulettavaksi jouluyön messussa vuonna 129. Varhaisimmat maininnat Jeesuksen syntymäajasta joulun tienoilla tulevat tosin vasta myöhemmin. Milanon piispa Ambrosiukseen (n. 340–397) […]

Mykkäelokuvissa näytteitä kanteleen yhdysasentoisesta soittotekniikasta Raja-Karjalaisten kanteleen taitajien yhdysasentoisesta soittotekniikasta, jota opetetaan nykyään eri puolilla Suomea, löytyi 1980-luvulla näytteitä joistakin mykkäelokuvien ajan filmeistä.   Kanteletaiteilija Arja Kastisesta tuli joulukuussa 2000 Sibelius-Akatemian ensimmäinen kansanmusiikin tohtori. Taiteellisen tutkinnon viidessä konsertissa ja niihin liittyvässä kirjallisessa esityksessä innoittajana oli vuosisatoja vanha karjalainen kanteleensoiton perinne, jonka keskeisiä piirteitä aina 1900-luvulle asti olivat luova musisointi, muuntelu ja improvisaatio. Kastinen kertoo, että hän on aina ihmetellyt ortodoksisessa, karjalankielisessä Raja-Karjalassa Laatokan pohjoispuolella eläneistä kanteleensoittajista […]

  ”Olen aina ollut humoristi ja leikinlaskija”, sanoo suomalaistunut amerikkalaissäveltäjä Charlie Morrow. Helsingin Kohta-taidehallissa avatussa retrospektiivisessä näyttelyssä päästään tutustumaan Morrow’n uraan ja teoksiin musiikkiesitysten, äänitteiden, videoiden, julisteiden ja virtuaalitodellisuuden välityksellä.   Näyttelyn avajaisissa kantaesitettiin Morrow’n laulusarja tenorille (Ian Honeyman), käyrätorvelle, kitaralle ja koskettimille. Siinä Morrow lähtee liikkeelle samasta Keatsin kuolemarunosta, jonka ankeisiin sävyihin Benjamin Britten päätti oman Serenadinsa samana vuonna 1942, kun Morrow syntyi. Laulusarja on itsessään eräänlainen tekijänsä elämäntarina ja retrospektiivi: siinä on konserttimusiikkia, […]

Viimeistään itsenäisyyspäivän jälkeen käynnistyy joka vuosi suomalaisten orkesterien joulukonserttisesonki. Joululaulut on helppo käsittää, mutta miksi ohjelmistoissa toistuvat barokin instrumentaaliteokset tai Beethovenin yhdeksäs?   Jokaisella orkesterilla on Suomessa hieman oma jouluperinteensä siinä missä ihmisilläkin. Toiset esittävät Johann Sebastian Bachin Jouluoratoriota, toiset Howard Blaken musiikkia piirroselokuvasta Lumiukko. Usein tähtisolistit tai kuorot ovat mukana laulamassa kauneimpia joululauluja. Mutta mistä ovat ohjelmistoihin eksyneet vuosi toisensa jälkeen vaikkapa Bachin Brandenburgilaiset konsertot tai Mozartin Exsultate, jubilate, jotka eivät sinällään mitenkään ole […]

    Lara Poe ja Joel Järventausta edustavat Suomen nuorinta mutta jo kansainvälistä säveltäjäpolvea. Molemmilla on jo ollut tilauksia nimekkäiltäkin orkestereilta. He askartelevat silti melko perinteisten asioiden parissa, toinen jopa kirjoittaa käsin. Heistä kuullaan vielä!   Suomen uuden musiikin kenttä on riemastuttavan vilkas ja moni-ilmeinen. Uusia säveltäjänimiä tulee tietoisuuteen tämän tästä niin konserteissa kuin mediassakin. Kun Lontoon sinfoniaorkesteri julkisti helmikuussa 2018 silloiseen Panufnik Composer Scheme -ohjelmaansa valitut nuoret säveltäjät, erottui joukosta kaksi uutta suomalaisnimeä, Lara […]

Yliopistouudistusten ja budjettikiristysten myötä ovat humanistiset alat joutuneet usein muutosten ja leikkausten kohteeksi. Miten pärjää musiikkitiede – ja mitä kaikkea siellä tänä päivänä tutkitaan?   Musiikkitieteen olemus jää helposti mysteeriksi alan ja sen vaikutuspiirin ulkopuolisille. Yleinen karikatyyri on, että se tutkii menneiden aikojen säveltäjiä ja heidän sävellyksiään; suurin piirtein tätä suuntausta on edustanut muun muassa hiljattain Taideyliopiston musiikin historian professorin tehtävistä eläkkeelle jäänyt Veijo Murtomäki. Helsingin yliopiston musiikkitieteen molemmat professorit, musiikkisemiootikko Eero Tarasti ja etnomusikologi […]

  Berliinin Deutsche Oper tekee uutta versiota Wagnerin Ring-tetralogiasta samaan aikaan kuin Suomen Kansallisooppera. Ohjaaja Stefan Herheim on ottanut tulkintansa lähtökohdaksi pakolaisuuden, jonka kautta rakkauden ja vallan konfliktia peilataan.   Kylläpä se soi huumaavasti! Liikuttunut tunne valtasi Deutsche Oper Berlinin uutta Valkyyriaa katsoessa jo siksikin, että tämä oli ensimmäinen korona-ajan Wagner-ensi-ilta – ainakin sellainen, joka tehtiin täyskokoisella orkesterilla ja ilman mitään kompromisseja lavalla. Katsomossa tilanne oli toki toinen, sillä avaruutta riitti, ja maskipakko kattoi koko […]

  Maxim Emelyanychev on kuin orkesterin johtajana kuin luonnonvoima, joka imaisee muusikot ja yleisön mukaansa. Hän soittaa kosketinsoittimien lisäksi vanhoja puhaltimia ja on sitä mieltä, että kapellimestari on kaiken valtiaana käynyt turhaksi muusikoiden tason nousun ansiosta.   Händelin Agrippinan esitys Turun musiikkijuhlilla viime vuonna ei hevin unohdu. Laulun loistoa riitti, mutta dramaattisesta imusta huolehti kaiken pohjalla Il Pomo d’Oro -barokkiorkesterin johtaja Maxim Emelyanychev. Cembalon äärestä hän eli musiikkia niin fyysisesti ja intoa täynnä, tuoliltaan ylös […]

  Lauluntekijä Kielo Kärkkäinen torjuu ajan kurimusta keskittymällä pieniin asioihin, nauttimalla yhteisistä kokemuksista ja etsimällä hanakasti uusia suuntia.   Kolmisen vuotta sitten debyyttialbuminsa Tule julkaisseen Kielo Kärkkäisen ilmeisin viitekehys on folk. Vain siihen ei Tampereelta operoiva 34-vuotias lauluntekijä kuitenkaan tahdo lukittua. Sellon ja orkesterimusiikin parissa Riihimäellä kuluneen lapsuuden jälkeen tekijyyyttä ovat osaltaan määrittäneet vaihto-oppilasvuosi Costa Ricassa ja jazz-opinnot Espanjassa. Innostuksen juurelta löytyy legendaarinen tulkitsija. ”Ihastuin lapsena Ella Fitzgeraldin suvereniteettiin, tai ehkä silloin vain nautin näennäisen […]

Sinfoniaorkestereiden on koronarajoitusten vuoksi esiinnyttävä kamariorkesterikokoisina, mikä musiikillisesta näkökulmasta tuo myös paljon hyvää. Kamariorkesteriohjelmiston koluamisen lisäksi suunnittelijat ovat käärineet hihansa ja ryhtyneet etsimään kamarisovituksia suuren orkesterin ohjelmistosta. Mitä annettavaa taskukokoisilla versioilla on kuulijalle ja esittäjälle?   Viime aikoina John Storgårdsin puhelin on soinut taajaan muissakin kuin puhtaasti kapellimestari- ja viulistikeikkoihin liittyvissä asioissa. Orkesterit eri puolilta maailmaa ovat ottaneet yhteyttä suomalaiskapellimestariin, jonka tiedetään esittävän pohjoisen kamariorkesterinsa kanssa mitä erityyppisimpiä orkesteriteoksia pienennettyinä versioina. Lapin kamariorkesteri ja sen […]