Valistusajan menestysooppera
W. A. Mozartin läpimurto-ooppera Ryöstö seraljista on samanaikaisesti kevyt ja syvällinen. Teoksessa leijuu myös vahvana valistuksen ja tasa-arvon henki. Oopperajuhlien toisen oman uutuustuotannon ylöspanosta vastaa suomalainen tiimi, johon Lahden lisäksi kuuluvat lavastaja Mark Väisänen ja puvustaja Erika Turunen. Ryöstö seraljista tunnetaan komediana, joka sisältää vaikeaa laulettavaa – kuten Osminin bassoaaria O, wie will ich triumphieren tai Konstanzen Martern aller Arten. Ryöstön komediamaineesta huolimatta Lahti varoittaa sekoittamasta Mozartia 1980-luvun Amadeus-elokuvan pieruhuumorista innostuneeseen hahmoon. Tarkoitus […]
Musiikki luo saamelaisten identiteettiä
Kuva saamelaisesta musiikista monipuolistuu: pohjoissaamelaisen joikun rinnalle ovat nyt nousemassa myös kolttasaamelaisten ja inarinsaamelaisten omat perinteet. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vuoden yhtye Gájanas taas on esimerkki siitä, miten perinteeseen yhdistyy moderneja sävyjä, tässä tapauksessa äänimaisemista ja proge-rockista. Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa. Heitä asuu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista riippuen laskutavasta. Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, joista Suomen alueella puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Jokaisella kieliryhmällä on myös oma […]
Ihmisäänten juhlaa
Oopperajuhlilla kuullaan tänäkin kesänä bel canto -taidetta maailman huipulta. Toinen Savonlinnassa tänä kesänä vierailevista oopperataloista, Teatro Real Madrid, tuo Olavinlinnaan Madridissa kesällä 2016 ensi-iltansa saaneen Puritaanit-tuotannon. 33-vuotiaana kuolleen Vincenzo Bellinin viimeiseksi jäänyt ooppera edustaa Teatro Realin taiteellisen johtajan Joan Mataboschin mielestä säveltäjän luovan uran huippukohtaa. Oopperan pääroolit Elvira ja Arturo ovat äärettömän vaativia ja tarjoavat laulajille tilaisuuden näyttää koko osaamisensa. Savonlinnan miehityksessä vuorottelevat Jessica Pratt ja Maria José Moreno Elviran osassa ja Celso […]
Herkän tytön kasvutarina
Dresdenissä vaikuttava sopraano Tuuli Takala palaa tänä kesänä Savonlinnan oopperajuhlille Gildan rooliin Giuseppe Verdin Rigolettoon. Tuuli Takala ehti tehdä keväällä roolidebyyttinsä Gildan osassa Dresdenin Semperoperissa, jonne hän on kiinnitettynä, ja esitykset jatkuvat siellä alkuvuodesta 2018. Hän pitää roolia rikkaana niin laulullisesti kuin emotionaalisestikin. ”Gilda käy tarinan mittaan läpi aikamoisen henkilökohtaisen myllerryksen. Aikuistumisen partaalla elävä ja isänsä ylisuojelema tyttö ei tiedä eikä vielä ymmärrä suuren maailman asioita”, Takala kuvaa pumpulissa kasvatettua Gildaa. ”Häntä on […]
Kaupallisen jazzin kulta-aika
LEVYTETYN JAZZIN SATAVUOTINEN HISTORIA 1917-2017, OSA 2 Vaikka 30-luvun lama koetteli maailmaa, jazz sinnitteli laman läpi voittajana. Swingin esiinmarssi toi lajille entistä laajempaa suosiota, ja radioiden lisääntyessä myös radiosoitto kasvatti uusien tyylien kuulijakuntaa. Tulevina vuosikymmeninä swing toimi mehevänä kasvualustana alati uudistuville jazz-tyyleille. Iloisen kaksikymmenluvun Yhdysvallat heräsi ruususen unestaan talouden romahdukseen vuonna 1929. Seurannut kansakunnan ahdinko vaikutti äänilevyjen myyntiin dramaattisesti, ja hyvin liikkeelle lähtenyt kysyntä romahti vuoden 1927 sadan miljoonan kappalemyynnistä kuuteen miljoonaan vuonna 1932. Äänielokuvien samanaikainen suosio sai monet elokuvateatterit luopumaan niissä soittaneista […]
Barokkia joka makuun
BarokkiKuopio -festivaali vie lapset barokkisatutunneille ja aikuiset barokkikahvilaan. Vanhaan musiikkiin joskus liitetty ”tylsän jutun” maine on Matias Häkkisen mielestä ”höpöhöpöä”. Sydän-Savossa tapahtuva BarokkiKuopio järjestetään nyt 28.6.–2.7. kolmannentoista kerran. Festivaalin taiteellisena johtajana toimii ensimmäistä kertaa cembalisti Matias Häkkinen. ”On nyt kiva vaihe tulla mukaan tähän, koska pääsen tavallaan kehittämään jo olemassaolevaa festivaalia. BarokkiKuopio on ollut aika pienimuotoinen ja paikallinen juttu, joten nyt on mahdollisuus rakentaa seuraavaa askelta”, kertoo Häkkinen. Kysyn, mikä tuo seuraava askel sitten on. […]
Uusi festivaali Lapissa matkaa vastavirtaan
Väyläfestivaali on uusi ”matkustava tapahtuma”, joka levittäytyy Tornionjokilaakson kyliin rajan molemmin puolin. Etelä-Suomi tuntuu usein Lappiin verrattuna olevan festivaaleja pullollaan. Väyläfestivaalin taiteellisen työryhmän puheenjohtaja Paavali Jumppanen ei osaa sanoa, oliko pohjoisen alueella uudelle festivaalille tarvetta, mutta tilaa ja hyväksyntää sille tuntui olevan. ”Itseasiassa Tornionjokilaakso on varsin asuttu ja kulttuuririkas, mutta Länsi-Lapissa ei ole ehkä aiemmin ollut näin isoa ja monipuolista taidefestivaalia. Olemme saaneet alueelta hyvin tukijoita, sillä siellä väylän kulttuurisen rikkauden selittäminen ei ole ollut […]
Musiikin ja ruoan pyhä liitto
Maistuisiko friteerattu jäkälä tai epas? Soinillinen on uusi festivaali Etelä-Pohjanmaalla, joka liittää kaksi nautintoa yhteen. Nimi saattaa hämätä, mutta ei, kysymys ei ole Timo Soinille omistetuista kekkereistä. Eikä tarjolla ole makkaraperunoita ja pitsaa. Tämä Soini on noin 2200 asukkaan pikkukylä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla. Se sattuu myös olemaan sellisti Juuli Holman ja viulisti Juhana Inkisen perheen kesäpaikkakunta, ja ollut Holmalle sellainen aina vauvasta asti. ”Mieheni kanssa pohdiskelimme muutaman vuoden ajan, voisiko siellä järjestää kesällä jotakin, […]
Kaksi suurmiestä, kaksi tarinaa Suomesta
Tänä kesänä baritoni Waltteri Torikka hyppää suurmiesten saappaisiin kahdessa uudessa elämäkertaoopperassa. Patsastelun sijaan teoksissa etsitään elävää historiaa ja kaivaudutaan suurten persoonien pään sisään. Suurmiesoopperat ovat olleet niin keskeinen siivu kotimaista oopperaperinnettä, että itsenäisyyden merkkivuoden juhlistaminen suurmiesoopperoilla tuntuu johdonmukaiselta. Ilmajoen Musiikkijuhlat ovat tuoneet näyttämölleen historiallisia merkkihenkilöitä Jaakko Ilkasta Kekkoseen, ja nyt festivaalin uutuusoopperan aiheena on C.G.E. Mannerheim. Nimiroolissa laulaa Waltteri Torikka, joka astuu tänä kesänä myös toisen suurmiehen saappaisiin, kun kantaesityksensä saa F.E. Sillanpään elämästä […]
Liedin kuningas
Legendoja estradilla Dietrich Fischer-Dieskau syntyi opettajaperheeseen Berliinissä vuonna 1925. Dieskau-liite sukunimeen lisättiin vuonna 1934: se polveutui äidin puolen suvusta ja kamariherra von Dieskaulta, jolle Bach oli aikoinaan säveltänyt ”Talonpoikaiskantaattinsa” BWV 212. Säännölliset lauluopinnot alkoivat 16-vuotiaana Georg A. Walterin johdolla, ja ensimmäistä Winterreiseaan Fischer-Dieskau esitti vuotta myöhemmin Zehlendorffin lähiössä, kun liittoutuneiden ilmapommitus keskeytti konsertin. Esitys jatkui kahden ja puolen tunnin pommisuojassa odottelun jälkeen laulusta Rückblick. Voi sanoa, että Fischer-Dieskaun laulutaide kasvoi suoraan toisen maailmansodan kokemuksista. Hänet […]
Suomi-neidosta tulee tsarinna
Kokkolan ooppera kaivaa heinäkuussa esiin lähes unohdetun aarteen, Meyerbeerin Pohjantähden, jonka mielenkiinto ei ole pelkästään sen hauskoissa Suomi-yhteyksissä. Giacomo Meyerbeerin Pohjantähti (L’étoile du nord, 1854) sijoittuu aikaan ennen kuin Pietari Suuren joukot löivät Ruotsin kuningas Kaarle XII:n Pultavan taistelussa 1709. Teos alkaa juomalaululla, kun Viipurin lähellä olevan suomalaiskylän asukkaat kohottavat vodkalasinsa Suomen ja Kaarle XII:n kunniaksi. Kylän puuseppä on valepukuinen Pietari Suuri, joka rakastuu kanttiininhoitaja Katariinaan ja saa lopussa huilunsoitollaan lumottua tämän. Huilu […]
Orkesteri tulee arkeen
Nykyaikaisen orkesterin toimenkuvaan on jo pitkään kuulunut itsestäänselvyytenä sosiaalinen osallistuminen. Kuopiossa otettiin tänä keväänä askel tavallista tiiviimpään yhteiseloon kaupunkilaisten kanssa. Kuopion kaupunginorkesteri on kuluneen kevään mittaan kerännyt viljalti kiitosta kaupunkilaisilta aloitettuaan laajan jalkautumisprojektin Suomen juhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena oli tehdä kevätkaudella konserttitoiminnan ohessa 100 kamariyhtyevierailua ympäri kaupunkia laitoksiin, julkisiin tiloihin ja tavallisiin koteihin, ja kesään mennessä liki sataan onkin päästy. Kamarihenkiset jalkautumiset kirjastoihin, palvelutaloihin tai kouluihin ovat toki arkinen osa suomalaisorkesterien nykyistä toimenkuvaa, […]