Soitin ja kamarimusiikki

Ludwig van Beethoven: Pianosonaatit nro 3 op. 2, nro 14 ”Kuutamo”, nro 23 ”Appassionata”, nro 26 ”Les Adieux”, nro 32 op. 111, 32 muunnelmaa WoO 80. Jevgeni Kissin, piano. Deutsche Grammophon 478 7581 (2 cd). Nelikymppiseksi ennättänyt pianon ihmelapsi on siirtynyt pitkän RCA-pestin jälkeen takaisin Deutsche Grammophonille, jossa hän ammoin aloitti Herbert von Karajanin kannustamana. Vuosien varrella Kissin on kasvanut terässormiseksi virtuoosiksi, joka soittaa järkkymättömällä viileydellä kaiken, mitä eteensä saa. Nyt eteen tullut Beethoven, joka […]

Outi Tarkiainen: Trois poèmes; Sans paroles; Kunnes kivi halkeaa; Baudelaire Songs; Sanasi, kiveen uponneet; Metsän hiljaisuuteen; …ja alkoivat laulaa. Kamus-kvartetti, Lauri Sallinen, klarinetti, Maria Puusaari, viulu, Tuuli Lindeberg, sopraano, Emil Holmström, piano, Markus Hohti, sello, Veli Kujala, harmonikka. Alba ABCD 415 Viimeistään nyt kannattaa tutustua Outi Tarkiaiseen. Nousussa oleva omaääninen säveltäjä esittäytyy ensimmäisellä konserttimusiikkialbumillaan sanallistamisen ja ei-kielellisen jännitteestä kiinnostuneena, mystiseen kallistuvana lyyrikkona. Otsikko ”Beyond Poems” kuvaa hienosti kamarimusiikkikokonaisuutta, jossa instrumentaaliteostenkin taustalla on usein runoutta, ja […]

Sergei Prokofjev: Vanhan isoäidin tarinoita op. 31, Kuusi kappaletta op. 52, Lapsuuden käsikirjoituksia 1901-1906. Alexander Dossin, piano. Naxos 8.573435. Sergei Prokofjev ei ole ensimmäinen säveltäjä, jonka lapsuusajan teoksia on kaiveltu ensilevytysten toivossa. Naxosin levyjulkaisun todellinen uutinen on Prokofjevin 10-13-vuotiaana säveltämien pianokappaleiden varhaiskypsyys ja modernius. Ehkä sen vuoksi hän palasi usein myöhemmin lapsuusajan luonnoksiin ja kokemuksiin, joiden pohjalta syntyivät vuonna 1931 kuusi kappaletta op. 52 sekä USA:ssa vuonna 1918 Isoäidin tarinat, nostalginen silmäys taakse jääneeseen aikaan. […]

Morton Feldman: For Bunita Marcus. Marc-André Hamelin, piano. Hyperion CDA68048. Morton Feldmanin (1926-1987) musiikki on viime aikoina siirtynyt vauhdilla modernistisesta marginaalista kohti mainstreamia. Lohdullista asiassa on se, että merkittävien nykysäveltäjien musiikki voi nousta uuteen kukoistukseen vielä vuosia heidän kuolemansa jälkeen. Bunita Marcus (s. 1952) on amerikkalainen naissäveltäjä, jolle Feldman omisti viimeisiin ja nyttemmin suosituimpiin sävellyksiinsä kuuluvan For Bunita Marcusin vuonna 1985. Marc-André Hamelinin levytys Hyperionille merkitsee Feldmanille pitkää loikkaa ulos avantgarden alakulttuurista. Hamelinin taidoille hiljaisuudessa […]

Charles Ives: Sonaatti nro 4 viululle ja pianolle, Pianosonaatti nro 2. Joonas Ahonen, piano, Pekka Kuusisto, viulu. BIS 2249. Joonas Ahosen levykatalogin modernit klassikot saavat jatkokseen suurenmoisen tulkinnan Ivesin Concord-sonaatista. Ahonen ei lähde paiskomaan tästä amerikkalaisen musiikin kulttiteoksesta pianokolossia vaan punoo seittimäisen hienosti auki tavattoman kerrosteista tekstuuria, johon Ives on pyrkinyt vangitsemaan Massachusettsin Concordissa 1800-luvun puolivälissä vaikuttaneiden transsendentalistikirjailijoiden ajattelua ja tyyliä. Ahosen otteessa on Ivesin mielenlaatuun sopivaa huoletonta lempeyttä ja soinnillista herkkyyttä. Ivesin tinkimätön kompleksisuus […]

Johannes Brahms: pianosonaatti nro 3 F, intermezzoja ja capriccioita op. 76, op. 116, 117 ja 118, balladi g, Klavierstücke op. 119, valssi As. Nelson Freire, piano. Decca 00289 4832154. Johannes Brahms: pianosonaatti nro 1, seitsemän fantasiaa op. 116, Schumann-variaatiot op.9. Jonathan Plowright, piano. BIS 2147. Nelson Freiren ja Jonathan Plowrightin samoihin aikoihin ilmestyneet Brahms-levyt eivät voisi olla erilaisempia. 73-vuotias brasilialainen mestari Freire tarjoaa vanhan koulun ylellisiä hyveitä kuten rubatoa, kelluskelevaa sointinautiskelua ja tunteellista fraseerausta, kun […]

Arnold Schönberg: Jousikvartetot nro 2 ja 4. Malin Hartelius, sopraano, Gringolts-kvartetti. BIS 2267. Schönbergin toinen jousikvartetto (1907-1908) edustaa kirjaimellisesti loikkaa myöhäisromantiikasta atonaaliseen avaruuteen. Tuo loikka tulee kahden instrumentaalisen osan jälkeen sopraanosoolon johdattaessa musiikin uuteen maailmaan. ”Ich fühle Luft von anderem Planeten”, ”Tunnen ilman toiselta planeetalta”, laulaa Malin Hartelius erinomaisen Gringolts-kvartetin mukana, mutta ei menetä otettaan maallisiin tunteisiin ja kaipaukseen. Kaksitoistasäveljärjestelmää testannut neljäs kvartetto (1936) on Schönbergin äkäisimpiä luomuksia, mutta Gringolts-kvartetti valaa siihenkin poikkeuksellista runoutta ja […]

Sergei Prokofjev: Neljä etydiä op. 2. Gavril Popov: Suuri pianosarja op. 6. Dmitri Shostakovitsh: Pianosonaatti nro 1. Vladimir Rebikov: ”Toisella puolella” op. 47. Samuil Feinberg: Pianosonaatti nro 6. Juri Favorin, piano. Melodija MEL CD 10 02459. Prokofjevin 18-vuotiaana säveltämät etydit ovat hänen pelinavauksensa motoristis-mekanistiseen modernismiin. Gavril Popov (1904-1972) sijoittaa tuohon maisemaan myös klassistisia elementtejä ja päättää ”Suuren pianosarjansa” kaistapäiseen fuugaan. Ensimmäisessä pianosonaatissaan (1926) Shostakovitsh kokeilee jopa dodekafoniaa.  Samuil Feinberg (1890-1962) muistetaan paremmin uraauurtavien Bach- ja […]

Einar Englund: Kootut pianosävellykset. Preludi ja fughetta: Hommage à Bach, Sonatiinit nro 1-2, Preludium, Humoresque, Pieni Toccata, Sicilienne, Preludi I, Sinuhe, Introduzione e toccata, Pianosonaatti nro 1, Lauttasaaren Rotary-klubin marssi. Laura Mikkola, piano. Toccata Classics TOCC 0356. Muistan hyvin, miten elegantti ja suvereeni näky Einar Englund (1916-1999) oli ensimmäisen pianokonserttonsa solistina. Vaikka uudet säveltäjäpolvet olivat 1980-luvun alussa jo marssineet esiin, Englundin jättämä vaikutelma oli moderni, puhdaslinjainen ja teeskentelemätön. Ne ovat hyveitä, jotka kuuluvat myös hänen […]

Johann Sebastian Bach: Ranskalaiset sarjat 1-6. Vladimir Ashkenazy, piano. Decca 483 2150. Bachin klaveerisarjat BWV 812-817 eivät ole erityisen ranskalaisia, mutta ne on helpompi tunnistaa maantieteellisestä viitteestä kuin Breitkopfin luettelonumeroista. 80 vuotta heinäkuussa täyttänyt Vladimir Ashkenazy on levyttänyt lähes koko keskeisen pianokirjallisuuden ennen kuin on vanhoilla päivillään keskittynyt Bachiin. Sormet eivät ole yhtä vetreitä kuin viisikymmentä vuotta sitten, mutta Bachin musiikin tarkastelu kertyneen pianistisen viisauden läpi on palkitsevaa. Vaikka soitin on moderni flyygeli eikä Ashkenazy […]

Earl Wild: Virtuoosisia pianosovituksia Rahmaninovin lauluista sekä Tshaikovskin, Faurén, Bachin, Rubion ja Churchillin kappaleista. Martin Jones, piano. Nimbus NI 5965. Arvioin jokin aika sitten Julia Severuksen soittamia pianosovituksia Rahmaninovin lauluista (Naxos) ja jäin kaipaamaan jotain vähän lennokkaampaa, so. säveltäjäpianistin omaa soittotapaa seuraavaa. Amerikkalaispianisti Earl Wild (1915-2010) oli tunnettu Rahmaninov-tulkinnoistaan. Hänen sovituksensa kolmestatoista Rahmaninovin laulusta ovat taiturillisempia ja romanttisempia kuin Severuksen. Bravuurihenkisyydessään ne viettävät välillä vähän salonkimusiikin suuntaan, mutta ainakaan minua se ei haittaa. Joka tapauksessa […]

Esa-Pekka Salonen: Homunculus jousikvartetille, György Ligeti: jousikvartetto nro 1, Benjamin Britten: jousikvartetto nro 3. Kamus-kvartetti. Alba AVCD 409. Kamus-kvartetti on erinomainen nykymusiikin ja 1900-luvun musiikin tulkki, minkä tämä hieno levy osaltaan todistaa. Yhtenäiseksi muokkautunut sointi muodostaa rikkaan väripaletin ja taipuu huudoista kuiskauksiin ulottuvaan dynamiikkaan. Sitä tämän levyn teokset vaativat. Päätösteokseksi on valittu Benjamin Brittenin kolmas kvartetto. Se on sisäistyneisyydessään vaikea teos, sairaan miehen kirjoittama ”jälkinäytös” Kuolema Venetsiassa -oopperalle. Kamus saa kuitenkin paljon irti sen hiljaisuuden […]