Kuukauden klassikko

Torquato Tasso: Vapautettu Jerusalem ”Kuullessaan Jerusalemin nimen he eivät kyenneet pidättämään kyyneliään, vaan lankesivat polvilleen ja kiittivät Jumalaa, että tämä oli antanut heidän päästä päämääräänsä, pyhään kaupunkiin, jossa Kristus oli halunnut lunastaa maailman… He etenivät vielä, kunnes näkivät selvästi Jerusalemin muurit ja tornit. He kohottivat käsivartensa kiitollisina taivasta kohti ja suutelivat nöyrästi maata.” Ensimmäisen ristiretken kronikoitsija muistuttaa nykyajan ihmisiä, kuinka vahva hengellinen heräte oli Jerusalemin valloituksella vuonna 1099. Paavi Urbanus II halusi lopettaa kristittyjen väliset […]

Igor Stravinsky: Petrushka, Psalmisinfonia, Agon   Viisikymmentä vuotta sitten kuollutta Igor Stravinskya (1882–1971) voi pitää 1900-luvun merkittävimpänä säveltäjänä. Se ei tarkoita parasta, vaan jälkeä, jonka hän on jättänyt vuosisadan musiikkiin. Venäläissyntyisestä säveltäjästä tuli vallankumouksen jälkeen isänmaaton kosmopoliitti ja kameleontti, jonka tyylikäänteitä on pidetty näkökulmasta riippuen aikaansa seuraavana uudistumisena tai häikäilemättömänä opportunismina. Igor Stravinsky opiskeli alkuun lakia, rikosoikeutta ja oikeusfilosofiaa, mutta hakeutui parin vuoden jälkeen Nikolai Rimski-Korsakovin oppilaaksi. Rimski ei suositellut Stravinskylle byrokraattista konservatoriota, vaan opetti […]

Notkerin sekvenssit ja Tuotilon troopit ”Musiikki on käytännön tieto melodiasta, joka käsittää äänen ja laulun, ja sitä kutsutaan musiikiksi, koska se polveutuu Muusista. Koska ääni on aistittava asia, se kulkee ajassa ja katoaa menneisyyteen, mutta painautuu muistiin. Sen vuoksi [antiikin] runoilijat esittivät, että Muusat olivat Jupiterin ja Muistin lapsia. Sillä jos ääniä ei säilytetä ihmisen muistissa, ne katoavat, koska niitä ei voi kirjoittaa talteen.” Sevillan piispa Isidorus (n. 569–636) luonnehti musiikkia Rooman valtakunnan tuhoutumisen jälkeen […]

Gioachino Rossini: Péchés de vieillesse   “Hyvä Jumala. Nyt tämä pieni messuparka on valmis. Olenko todellakin säveltänyt hengellistä vai kirottua musiikkia? Kuten tiedät, synnyin koomista oopperaa varten. Vähän oppia, vähän sydäntä, siinä kaikki. Ole siis siunattu ja laske minut paratiisiin.” Gioachino Rossini (1792–1868) osoitti vuonna 1863 ”Pienen juhlamessunsa” (Petite messe solennelle) suoraan Taivaan isälle. Teos ei ole pieni, eikä kovin juhlallinen. Omistuksen nöyrä vaatimattomuuskin maistuu opera buffan sanankäänteiltä. Käsikirjoituksessa Rossini jatkaa velmuilua: ”Kaksitoista laulajaa ja […]

  Josquin Desprez: Stabat Mater ”Kuinka suunnattoman ylpeä olikaan Burgundi! Tuon hallitsijasuvun koko historia… mitä se onkaan muuta kuin runoelma sankarillisesta ylpeydestä? Heidän alueillaan elettiin länsimaiden intensiivisintä elämää: Burgundissa, joka uhkui voimaa niin kuin siellä kasvava viini, ’koleerisessa Pikardiassa’, ahneessa, rikkaassa Flanderissa. Samoilla mailla puhkeaa kukkaan komea maalaus-, kuvanveisto- ja musiikkitaide, vallitsee mitä kiivain kosto-oikeus ja rehentelee mitä väkivaltaisin barbaarisuus aateliston ja porvariston keskuudessa.” Johan Huizinga kuvaa historiaklassikossaan Keskiajan syksy (1919) Burgundin herttuakunnan (843-1477) keskiaikaisten […]

Joseph Haydn: Kuusi jousikvartettoa op. 20   “Ruhtinaani oli tyytyväinen kaikkiin teoksiini; sain hyväksyntää. Saatoin tehdä kokeiluja, tarkkailla mikä tekee vaikutuksen ja mikä heikentää sitä, toisin sanoen parantaa, kasvattaa, karsia ja punnita teoksiani. Olin erossa koko muusta maailmasta… Kukaan ei voinut neuvoa tai kiusata minua, joten minun oli tultava omaperäiseksi.”   Joseph Haydn (1732–1809) antoi tunnetun arvionsa palveluksestaan Esterházyn ruhtinassuvulle 1800-luvun alussa ensimmäisen elämäkertansa kirjoittajalle Georg August Griesingerille. Haydn astui Esterházyjen palvelukseen vuonna 1761. Ainoan […]

Béla Bartók: Herttua Siniparran linna   Mitkään tähdet eivät ole yhtä kaukana toisistaan kuin kaksi sielua.” Nuori Béla Bartók (1881–1945) lisäsi vuonna 1908 Béla Balázsin runosäkeen ensimmäisen viulukonserttonsa käsikirjoitukseen, jonka hän lähetti rukkaset saatuaan viulisti Stefi Geyerille. Geyer piti käsikirjoituksen, joka tuli julkisuuteen vasta hänen kuoltuaan vuonna 1956. Bartók ei jäänyt tuleen makaamaan. Vuonna 1909 hän vei 16-vuotiaan oppilaansa Márta Zieglerin kävelylle, kosi ja palautti tämän kotiinsa laillisesti vihittynä vaimona. Mártasta tuli Bartókin sihteeri ja […]

Johann Strauss nuorempi: Tonava kaunoinen op. 314 Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti kuullaan 1.1. ilman yleisöä mutta jälleen yli 90 maassa televisioituna. Konsertin johtaa Riccardo Muti. Perinteet ovat voimissaan, ja encore-osasto alkaa maailman tunnetuimmalla valssilla.   Tonava on Euroopan toiseksi suurin joki; sitä suurempi on Volga Venäjällä. Tonava virtaa kymmenen valtion ja neljän pääkaupungin läpi halkaisten maanosan Saksan Alpeilta Mustalle merelle. Yli kolmekymmentä sivujokea rakentavat vesireittien verkoston, joka kattaa suuren osan itäistä Eurooppaa ja ulottuu kanavien […]

  Johann Sebastian Bach, Johannes Brahms, Peteris Vasks, Morton Feldman, György Ligeti: Musiikkia valosta   Talvipäivänseisaus on tänä vuonna 21.12. klo 10.02. Siihen pitäisi päättyä vuoden pimein sesonki. Lumettomina talvina pimeyden valta jatkuu kuitenkin pitkälle tammikuuhun. Pohjoisen kaamos on oma lukunsa, siellä aurinko katoaa näkymättömiin kuukausiksi. Auringon kuolema ja uudelleen syntyminen on edustanut pohjoisille kansoille uudistumisen ja toivon aikaa. Pimeyden nujertaminen on juhlimisen arvoista myös nykyisin. Valoa voi lisätä keinotekoisesti, mutta mitään elämän lähdettä siitä […]

Nikolai Rimski-Korsakov: Sheherazade op. 35 ”Naisen asema on täysin alistettu. Hänen toimintansa on kokonaan rajoittunut kodin piiriin… Hän ei peitä kasvojaan yhtä huolellisesti kuin Venäjän Turkestanissa, mutta kuitenkin näkee vain harvoin nuoren naisen huntu silmiltä heitettynä. Naisen sivistys on vielä alemmalla asteella kuin miehen, ja hänen eristetyn elämänsä aiheuttama arkuus tehostaa vielä hänen tietämättömyyttään.” (Mannerheim Kashgarissa)   Eversti Gustaf Karlovits Mannerheim pohti syyskuussa 1906 naisen asemaa Keski-Aasiassa. Kyseessä oli tutkimusmatkaksi naamioitu sotilastiedusteluretki, johon Venäjän yleiskunnan […]

  John Dowland: Lachrimae   ”Musiikki saa iloitsevat iloitsemaan kovemmin ja surevat suremaan enemmän, tai kuten sanotaan Jobin kirjassa 30:31: ’Murhetta soi minun harppuni, minun huiluni itkun ääniä’.” kirjoitti roomalaisfilosofi Boëthius De insitutione musicassa n. 510.   Teos heräsi uudelleen henkiin renessanssin Italiassa ja painettiin ensimmäisten kirjojen joukossa Venetsiassa 1490-luvulla. Jobin sanat vetosivat renessanssisäveltäjiin, joista Tomas Luis de Victoria ja Alonso Lobo sävelsivät ne motetiksi Versa est in luctom. Melankoliasta tuli aikakauden mittainen muoti-ilmiö, jonka […]

  Porilaisten marssi Topias: ”Mitä marssia puhaltaa kraatari? Sepeteus: Porilaista! Topias: Porilaista marssia! Ja nummi pauhaa kuin sudenajossa.” (Aleksis Kivi: Nummisuutarit, 1864)   Puhuttu sana ei taistelukentällä kanna kauas: siksi tarvitaan gongit ja rummut”, kertoo Sunzi noin 2500 vuotta vanhassa Sodankäynnin taidossaan. Toisaalla hän kertoo taistelusta, jossa altavastaaja saavutti voiton vastustajastaan lyömäsoitinten pauhulla. Sotilasmusiikin historia on pidempi ja universaalimpi kuin minkään muun musiikinlajin, mutta yllättävän vähän tutkittu. Sotilasmusiikissa sävelmät eivät ole seuranneet rintamalinjoja. Suosittu tai […]