Kuukauden klassikko

Ralph Vaughan Williams: Sinfonia nro 7, Antartica “En kadu tätä matkaa, joka todistaa englantilaisen kestävän koettelemuksia, auttavan tovereitaan ja kohtaavan kuoleman samalla luonteen lujuudella kuin menneet sukupolvet. Me otimme riskejä, tiesimme ottavamme niitä; asiat kääntyivät meitä vastaan… Näiden summittaisten sanojen ja meidän kuolleiden ruumiimme tulee kertoa tarinan loppu, emmekä voi siitä valittaa, vaan ainoastaan nöyrtyä Kaitselmuksen tahtoon.” (Robert Falcon Scott, 29.3.1912)   Robert Scottin Terra nova -retkikunta hävisi kisan etelänavan valloituksesta Roald Amundsenille, joka pystytti […]

Edvard Grieg: Peer Gynt, musiikkia Henrik Ibsenin näytelmään ”Pirun kelkkaan hyppäsi onneton poikani”, kuittaa Åse-äiti Peer Gyntin saavutukset. Henrik Ibsen (1828-1906) kirjoitti Peer Gyntin Italiassa tanskaksi vuonna 1867 ja toi maailmankirjallisuuden monien romanttisten seikkailijoiden sekaan norjalaisen adhd-hulttion. Jos tarina on kasvukertomus, niin parannus tapahtuu myöhään. Peer ryyppää ja rällää, ryöstää morsiamen, hylkää rakastettunsa, menee naimisiin peikkoprinsessan kanssa, menettää äitinsä, karkaa kotimaastaan, rikastuu orjakaupalla, viettelee arabikaunottaren, palaa köyhtyneenä kotiin, ja saa kaiken anteeksi. Peer ei miellä […]

Anton Bruckner: Sinfonia nro 5 B-duuri     ANTON BRUCKNERIN sinfonioita hallitsee aika, joka on alkanut kauan ennen teoksen ensi tahteja. Musiikilliset tapahtumat sijoittuvat jättimäiseen kontekstiin, jossa maallinen vaellus tuntuu kohtaavan ikuisuuden.   Kirkkoisä Augustinus pohdiskeli ajan olemusta 400-luvulla ja totesi, ettei tiedä mitä aika on, jos sitä joku kysyy, mutta tietää, jos ei kysytä. Oxfordin sanakirjan mukaan aika on olemassaolon ja tapahtumisen jatkuvaa etenemistä menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen, kokonaisuudeksi miellettynä. Augustinuskin tiesi sen, mutta pohti, miten tuo mieltäminen tapahtuu, […]

  Wolfgang Amadeus Mozart: Serenadi G-duuri KV 525, ”Eine kleine Nachtmusik”   Kun Hollywood-elokuvassa näytetään häävastanotto tai muut paremman väen kalaasit, jostain nurkasta löytyy yleensä jousikvartetti, joka soittaa sävyisästi Mozartin Eine kleine Nachtmusikia. Tai Vivaldin Vuodenaikoja. Amerikkalaiselle juhlayleisölle näihin teoksiin kiteytyy eurooppalainen ”hienous”, jäänteet peruukkipäisestä hovikulttuurista, jolla voi painaa aatelisleiman rapakontakaiseen elämäntapaan. Tällaisen vaikutuksen haluaa tehdä miljardööri Bruce Wayne, joka samalla kätkee Tim Burtonin elokuvassa todelliset pyrkimyksensä Batmanina. Brian de Palman Tom Wolfe -filmatisoinnissa Turhuuden […]

Robert Schumann – Heinrich Heine: Dichterliebe op. 48 Robert Schumann ei säveltänyt Heinen runoja teksteinä vaan ajatuksina, korostaen niiden psyykkistä taustavirettä.   1800-luvulla kukoistanut saksankielinen lied oli ehdottomasti kahden kauppaa: runoilijan ja säveltäjän, laulajan ja pianistin. Kyse ei ole arvovallasta tai tekijänoikeuksista, vaan taidemuodon oikeasta ymmärtämisestä, joka alkaa saksalaisen kielialueen poliittisesta hajaannuksesta 1800-luvun alussa. 1800-luvun alussa Napoleon pyyhkäisi historiaan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan rippeet. Se jätti jälkeensä kirjavan kokoelman suurempia ja pienempiä sekä poliittisesti erittäin konservatiivisia […]

  Béla Bartók: Kuusi jousikvartettoa Béla Bartókin jousikvartetot ovat symmetriaa ilman paluuta entiseen.   Jousikvartetosta tuli kirjaimellisesti klassinen teoslaji 1700-luvun lopulla Haydnin ja Mozartin teoksissa. Heidän jälkeensä Beethovenin kuusitoista kvartettoa vahvistivat lajin orkesteriteoksia enemmän asianharrastajille suunnatuksi taidemuodoksi. Beethovenilla jousikvartetosta tuli väylä uusille musiikillisille keksinnöille sekä niiden tehokkaalle ja ekonomiselle toteutukselle. Beethovenin kvartetoissa kohtaavat ekspressiivisyys ja arkkitehtuuri, impulsiivinen ilmaisu ja pysyvät rakenteet, jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jousikvartetto kiinnosti myös romantikkoja, mutta ei niinkään sisällön ja muodon vuorovaikutusta tutkivana […]

  Olivier Messiaen: La nativité du Seigneur     ”Herran syntymä on aihe. Kuinka sitä tulisi käsitellä kolmesta eri näkökulmasta, teologisesta, soittimellisesta ja musiikillisesta? Teologisesta näkökulmasta nämä yhdeksän meditaatiota uruille on tarkoitettu joulun ajalle, ja ne perustuvat viiteen perusajatukseen: Meidän tulevaisuutemme ennalta määräytyminen, jonka saa aikaan lihaksi muuttunut Sana (Desseins éternels) Meidän keskuudessamme elävä Jumala (Dieu parmi nous) Kolme syntymää: Sanan, ikuisesti (Le Verbe), Kristuksen, ajallisesti (La Vierge et l’Enfant), kristittyjen, hengellisesti (Les enfants de […]

Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia concertante KV 364 ”Kaikkein armollisin valtias, ruhtinas ja herra! Vanhemmat täyttävät velvollisuutensa itseään ja valtiota kohtaan nähdessään vaivaa saadakseen lapsensa ansaitsemaan oman leipänsä. Mitä enemmän lapsi on saanut Jumalalta lahjoja, sitä suurempi on hänen velvollisuutensa käyttää sitä oman ja vanhempiensa elinolojen parantamiseen.” ”Evankeliumit opettavat meitä hyödyntämään lahjojamme. Niin on myös minunkin Jumalan ja omatuntoni nimissä oltava kiitollinen isälleni ja kaikin voimin kevennettävä hänen taakkaansa… Voisiko Teidän Korkeutenne armollisesti sallia minun pyytää […]

  Franz Liszt: Unkarilainen rapsodia nro 2   FRANZ LISZTIN toinen Unkarilainen rapsodia yhdistelee suuria tunteita, vauhtia ja vaarallisia tilanteita elokuvamaisella teholla.   Neljä pianistia ja neljä tulkintaa Franz Lisztin (1811-1886) Unkarilaisesta rapsodiasta nro 2. Ensimmäinen pianisti tulee vaudeville-perinteestä ja yhdistää Lisztin rapsodiaan Rahmaninovin cis-molli-preludin. Piano tai edes pianotuoli eivät suostu yhteistyöhön, joten kappaleen loppuun saaminen on hurjaa taistelua. Seuraava Liszt-tulkitsija kumartaa komeasti, mutta hermostuu jo ennen alkua ja ampuu yskivän kuulijan. Yllättäviä käänteitä saadaan, kun pianisti vastaa puhelimeen […]

Joseph Haydn: Vuodenajat   JOSEPH HAYDN sävelsi useita suurteoksiaan Wienin hovikirjaston prefektin ja oratoriofanin GOTTFRIED VAN SWIETENIN laatimiin librettoihin. Yksi teoksista oli Vuodenajat.   Työskenneltyään vuosikymmeniä yksityisesti Esterházyn ruhtinassuvulle, Joseph Haydnista (1732-1809) tuli 1790-luvulla maailman kuuluisin ja tavoitelluin säveltäjä. Haydn oli itsestään selvä valinta Wienin hovikirjaston prefekti ja oratoriofani Gottfried van Swietenille (1733-1803). Hollantilaissyntyinen van Swieten, keisarinna Maria Theresian henkiläärin poika, oli tehnyt näyttävän uran diplomaattina ja keisarillisen koulutuskomission johtajana – nykyaikaisittain opetusministerinä – mutta […]

Modest Musorgski: Yö autiolla vuorella, Hugo Alfvén: Midsommarvaka op. 19 ”Saatanallinen hohotus jyrähti joka taholta. Saastaiset hirviönkuvatukset laukkasivat laumoina hänen edessään. Noita tarrasi käsin päättömään ruumiiseen kuin susi ja joi siitä verta… Kaikki pyöri hänen päässään! Kerättyään kaikki voimansa hän ryntäsi juoksuun. Kaikki upposi punaiseen valoon hänen edessään. Puut, kaikki veressä, tuntuivat voihkivan ja surevan. Taivas vavahteli hehkuvan kuumana… Tulipilkut vilahtelivat hänen silmissään kuin salamat. Nääntyneenä juoksi hän tölliinsä ja rojahti maahan kuin lyhde. Kuolleen […]

Robert Schumann: Sinfonia nro 1 op. 38, “Kevät”, lauluja keväästä   ”Sävelsin teoksen kevään innostamana; kevään joka tulee meille aikuisinakin aina yhtä uutena ja yllättävänä. En halunnut kuvailla tai maalailla, mutta uskon että vuodenaika vaikutti paljon teoksen hahmotukseen” Kirjoitti Robert Schumann (1810-1856). Sinfonia nro 1 B-duuri op. 38 syntyi tammikuussa 1841 yhdessä inspiraation leimahduksessa: pianopartituuri valmistui neljässä päivässä ja soitinnus viikkoa myöhemmin. Kevät oli 1800-luvun taiteilijoille monin tavoin vertauskuvallinen vuodenaika. Luonto heräsi, kukat puhkesivat, rakkaus […]