Kuukauden klassikko

Robert Schumann – Heinrich Heine: Dichterliebe op. 48 Robert Schumann ei säveltänyt Heinen runoja teksteinä vaan ajatuksina, korostaen niiden psyykkistä taustavirettä.   1800-luvulla kukoistanut saksankielinen lied oli ehdottomasti kahden kauppaa: runoilijan ja säveltäjän, laulajan ja pianistin. Kyse ei ole arvovallasta tai tekijänoikeuksista, vaan taidemuodon oikeasta ymmärtämisestä, joka alkaa saksalaisen kielialueen poliittisesta hajaannuksesta 1800-luvun alussa. 1800-luvun alussa Napoleon pyyhkäisi historiaan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan rippeet. Se jätti jälkeensä kirjavan kokoelman suurempia ja pienempiä sekä poliittisesti erittäin konservatiivisia […]

  Béla Bartók: Kuusi jousikvartettoa Béla Bartókin jousikvartetot ovat symmetriaa ilman paluuta entiseen.   Jousikvartetosta tuli kirjaimellisesti klassinen teoslaji 1700-luvun lopulla Haydnin ja Mozartin teoksissa. Heidän jälkeensä Beethovenin kuusitoista kvartettoa vahvistivat lajin orkesteriteoksia enemmän asianharrastajille suunnatuksi taidemuodoksi. Beethovenilla jousikvartetosta tuli väylä uusille musiikillisille keksinnöille sekä niiden tehokkaalle ja ekonomiselle toteutukselle. Beethovenin kvartetoissa kohtaavat ekspressiivisyys ja arkkitehtuuri, impulsiivinen ilmaisu ja pysyvät rakenteet, jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jousikvartetto kiinnosti myös romantikkoja, mutta ei niinkään sisällön ja muodon vuorovaikutusta tutkivana […]

  Olivier Messiaen: La nativité du Seigneur     ”Herran syntymä on aihe. Kuinka sitä tulisi käsitellä kolmesta eri näkökulmasta, teologisesta, soittimellisesta ja musiikillisesta? Teologisesta näkökulmasta nämä yhdeksän meditaatiota uruille on tarkoitettu joulun ajalle, ja ne perustuvat viiteen perusajatukseen: Meidän tulevaisuutemme ennalta määräytyminen, jonka saa aikaan lihaksi muuttunut Sana (Desseins éternels) Meidän keskuudessamme elävä Jumala (Dieu parmi nous) Kolme syntymää: Sanan, ikuisesti (Le Verbe), Kristuksen, ajallisesti (La Vierge et l’Enfant), kristittyjen, hengellisesti (Les enfants de […]

Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia concertante KV 364 ”Kaikkein armollisin valtias, ruhtinas ja herra! Vanhemmat täyttävät velvollisuutensa itseään ja valtiota kohtaan nähdessään vaivaa saadakseen lapsensa ansaitsemaan oman leipänsä. Mitä enemmän lapsi on saanut Jumalalta lahjoja, sitä suurempi on hänen velvollisuutensa käyttää sitä oman ja vanhempiensa elinolojen parantamiseen.” ”Evankeliumit opettavat meitä hyödyntämään lahjojamme. Niin on myös minunkin Jumalan ja omatuntoni nimissä oltava kiitollinen isälleni ja kaikin voimin kevennettävä hänen taakkaansa… Voisiko Teidän Korkeutenne armollisesti sallia minun pyytää […]

  Franz Liszt: Unkarilainen rapsodia nro 2   FRANZ LISZTIN toinen Unkarilainen rapsodia yhdistelee suuria tunteita, vauhtia ja vaarallisia tilanteita elokuvamaisella teholla.   Neljä pianistia ja neljä tulkintaa Franz Lisztin (1811-1886) Unkarilaisesta rapsodiasta nro 2. Ensimmäinen pianisti tulee vaudeville-perinteestä ja yhdistää Lisztin rapsodiaan Rahmaninovin cis-molli-preludin. Piano tai edes pianotuoli eivät suostu yhteistyöhön, joten kappaleen loppuun saaminen on hurjaa taistelua. Seuraava Liszt-tulkitsija kumartaa komeasti, mutta hermostuu jo ennen alkua ja ampuu yskivän kuulijan. Yllättäviä käänteitä saadaan, kun pianisti vastaa puhelimeen […]

Joseph Haydn: Vuodenajat   JOSEPH HAYDN sävelsi useita suurteoksiaan Wienin hovikirjaston prefektin ja oratoriofanin GOTTFRIED VAN SWIETENIN laatimiin librettoihin. Yksi teoksista oli Vuodenajat.   Työskenneltyään vuosikymmeniä yksityisesti Esterházyn ruhtinassuvulle, Joseph Haydnista (1732-1809) tuli 1790-luvulla maailman kuuluisin ja tavoitelluin säveltäjä. Haydn oli itsestään selvä valinta Wienin hovikirjaston prefekti ja oratoriofani Gottfried van Swietenille (1733-1803). Hollantilaissyntyinen van Swieten, keisarinna Maria Theresian henkiläärin poika, oli tehnyt näyttävän uran diplomaattina ja keisarillisen koulutuskomission johtajana – nykyaikaisittain opetusministerinä – mutta […]

Modest Musorgski: Yö autiolla vuorella, Hugo Alfvén: Midsommarvaka op. 19 ”Saatanallinen hohotus jyrähti joka taholta. Saastaiset hirviönkuvatukset laukkasivat laumoina hänen edessään. Noita tarrasi käsin päättömään ruumiiseen kuin susi ja joi siitä verta… Kaikki pyöri hänen päässään! Kerättyään kaikki voimansa hän ryntäsi juoksuun. Kaikki upposi punaiseen valoon hänen edessään. Puut, kaikki veressä, tuntuivat voihkivan ja surevan. Taivas vavahteli hehkuvan kuumana… Tulipilkut vilahtelivat hänen silmissään kuin salamat. Nääntyneenä juoksi hän tölliinsä ja rojahti maahan kuin lyhde. Kuolleen […]

Robert Schumann: Sinfonia nro 1 op. 38, “Kevät”, lauluja keväästä   ”Sävelsin teoksen kevään innostamana; kevään joka tulee meille aikuisinakin aina yhtä uutena ja yllättävänä. En halunnut kuvailla tai maalailla, mutta uskon että vuodenaika vaikutti paljon teoksen hahmotukseen” Kirjoitti Robert Schumann (1810-1856). Sinfonia nro 1 B-duuri op. 38 syntyi tammikuussa 1841 yhdessä inspiraation leimahduksessa: pianopartituuri valmistui neljässä päivässä ja soitinnus viikkoa myöhemmin. Kevät oli 1800-luvun taiteilijoille monin tavoin vertauskuvallinen vuodenaika. Luonto heräsi, kukat puhkesivat, rakkaus […]

Richard Wagner: Parsifal   “Pitkänäperjantaina huhtik. 10 p:nä 1857 katseli mestari talonsa katolta näköalaa, joka aikaisen kevätauringon loisteessa nyt hiljaisena ja juhlallisena avautui hänen eteensä. Silloin tulivat hänen mieleensä Wolframin runoelmasta sanat: ’Ällös asetta kanna sinä päivänä, jona Herra ristillä kuoli!’ Ristiinnaulitun Vapahtajan kuva kohosi hänen sielunsa silmien eteen ja pitkänperjantain lumoissa hän kirjoitti ensimmäisen hätäisen luonnoksen Parsifal-draamaan.”   Bruno Nurmen kuvaus (1923) Richard Wagnerin (1813-1883) Parsifalin syntyhetkistä muistuttaa keskiaikaisia legendoja. Teksti on mukailtu säveltäjän […]

Claude Debussy: Images I-II pianolle, Images orkesterille Maalaustaide vaikutti CLAUDE DEBUSSYN musiikkiin enemmän kuin hän oli valmis myöntämään, ja sen huomaa myös hänen Images-sarjoissaan. Todellisuus ei ole aina sitä miltä se näyttää.   Hehkuvien hiilien valaisemat illat” oli Claude Debussyn (1862-1918) viimeisen sävellyksen nimi, omistettu vuonna 1917 hiilikauppias Tronqinille, joka turvasi säveltäjälle polttoaineen ensimmäisen maailmansodan kylminä talvina. Pianokappaleen nimi, Les soirs illuminés par l’ardeur du charbon, oli peräisin Charles Baudelairen runosta Le balcon, jonka Debussy oli säveltänyt lauluksi vuonna […]

  Leevi Madetoja: Sinfonia nro 2 op. 35 Madetojan toinen sinfonia on merkittävin sävellys, joka on pystynyt tulkitsemaan kansalaissodan herättämiä tuntoja syvällisessä ja yleispätevässä muodossa.   ”Viipurista (Antreasta) sain eilen sähkösanoman, joka seisahdutti veren suonissani: Yrjö kaatui huhtik. 13., niin kuului kaameassa lyhyydessään tuo tieto. Tämä aavistamaton, järkyttävä sanoma täyttää meidät sanomattomalla murheella. Kuolema, tuo sodan ja vainon julma seuralainen, ei siis meitäkään säästänyt, se tuli vieraaksemme, tempasi uhrikseen yhden meistä. Oi, milloin tulee se aika, jolloin maailmasta […]

Johannes Brahms Pianokvintetto f-molli op. 34             BRAHMS haki pianokvintetossaan beethovenmaisen draaman ja schubertmaisen introspektion yhdistelmää. Paineita riitti, sillä germaanista perintöä vaali koko hänen musiikillinen esikuntansa.   Menneisyys voi olla taakka. Monet kuljettavat mukanaan vanhaa painolastia kuvitellen, että heidän polkunsa on viitoitettu jo kauan sitten. Voisi olla mielekkäämpää ajatella olevansa tekemisistään vastuussa tulevaisuudelle, omalleen ja muiden. Menneisyyttä ei voi silti unohtaa. Kulttuurihistoriassa ja varsinkin musiikin historiassa menneisyyden opetuksia ei pääse […]