Tieto ja taito

Korona on karsinut yhdessä laulamista ja esiintymisiä, mutta musiikkiluokkien syntysijoilla uskotaan silti tulevaisuuteen   Musiikkiluokkia on uhattu milloin kaupunkien säästösyillä, milloin oppilaiden ja asuinalueiden yhdenvertaisuudella perustellen. Ne ovat kuitenkin osoittaneet elinkelpoisuutensa erityisesti ruuhka-Suomessa sekä maakuntiensa ykköskaupungeissa. Lahdessa musiikkiluokilla on ollut vahva asema jo vuosikymmenien ajan. Tuhansien harrastajien lisäksi kaupungin ”musiikkiputki” on koulinut joukon omalla sarallaan pitkälle yltäneitä muusikoita Lilli Paasikivestä Santtu-Matias Rouvaliin, Jorma Kääriäiseen ja Jimi Tenoriin. Oikeastaan koko musiikkiluokkatoiminta levisi Suomeen Lahdesta, jossa ensimmäiset […]

  Musiikin peilaaminen toisen taiteenlajin ilmaisun kautta saattaa rikastuttaa ilmaisua, täydentää käsitystä taiteen taustoista, auttaa hahmotuksessa ja laittaa mielikuvituksen liikkeelle.   Eri taiteenlajien yhteinen alkuperä on ihmisen tarve ilmaisulle. Antiikin Kreikassa musiikki-käsite tarkoitti laulun, soiton, runon ja tanssin kokonaisuutta. Käsite rajattiin vasta myöhemmin tarkoittamaan vain säveltaidetta. Ikiaikaisuutensa lisäksi taiteidenvälisyys on myös ajankohtainen ilmiö, joka on noussut myös Suomessa musiikkiopistojen toiminnan tärkeäksi osa-alueeksi. Termillä tarkoitetaan yleensä työskentelyä, jossa saadaan vaikutteita toisen taiteenalan ilmaisusta tai käännetään jonkun […]

  Mitä taiteen perusopetuksen yhdenvertaisuus edellyttää musiikkipedagogeilta ja musiikkipedagogiikalta? Entä minkälaisten haasteiden edessä musiikkioppilaitokset ovat moninaistuvassa maailmassa? Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä että, kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, kielestä, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Käytännössä yhdenvertaisuuden toteuttaminen tarkoittaa oppimisen olosuhteiden muokkaamista sellaisiksi, että osallistuminen on mahdollista kaikille, riippumatta näistä henkilöön liittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus liitetään usein erilaisuuden tukemiseen ja demokratiaan. ArtsEqual -hankkeen loppuraportissa todetaan, että “demokraattinen sivistysyhteiskunta edistää moniäänisyyttä ja erilaisuutta”. Tutkimushankkeessa tunnistettiin […]

  Musiikilla voi olla merkittävä rooli Suomeen saapuvien pakolaisten integroitumisessa, selviää Katja Thomsonin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan tekemästä väitöskirjasta. Mutta miten kulttuurit saadaan kohtaamaan niin, että vuorovaikutus on dialogista ja erilaisille näkemyksille on tilaa?   Katja Thomson toimii Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuksen lehtorina ja opettaa myös Global music -aineryhmässä. Kiinnostustaan erilaisiin musiikkikulttuureihin hän on toteuttanut myös alttoviulistina Helsinki Middle Eastern Orchestrassa. Vuoden 2015 pakolaistilanne sai hänet pohtimaan laajemmin musiikin roolia ihmisen auttamisessa. Thomson huomasi, että Suomeen tulleiden pakolaisten joukossa […]

  Maahanmuutto ja kulttuurisen diversiteetin kasvu ovat haaste myös musiikinopetukselle. Näyttää siltä, että aasialaisten saaminen musiikinharrastuksen pariin myös Suomessa ei ole mikään ongelma, päinvastoin, mutta vaikeampi tilanne on esimerkiksi somalialaisten kohdalla.   Itä-Helsinki on kaikilla mittareilla mitattuna Suomen monikulttuurisinta aluetta, ja se näkyy selvästi myös Itä-Helsingin musiikkiopiston toiminnassa. Oppilaat edustavat yli 20 kansallista alkuperää, ja yli puolet heidän perheistään on sellaisia, joissa vähintään toinen vanhempi on muita kuin kantasuomalaisia. Rehtori Minna-Maria Pesosen mukaan tämä on […]

    Musiikkipedagogiikassa improvisaatiolla on ollut viime vuosikymmeninä vain vähän jalansijaa – vaikka se kuuluikin olennaisesti esimerkiksi barokin ajan muusikon ilmaisupalettiin. Opetussuunnitelman perusteiden muutos on asettanut taidemusiikkia opettavat oppilaitokset uusien haasteiden eteen: improvisaation rooli opetuksessa lisääntyi sen myötä merkittävästi. Kolmelle pitkän linjan viulupedagogille, Heidi Marjaana Mantereelle, Arja Yurtsevenille ja Jaakko Ilvekselle improvisaatio edustaa muun muassa oppilaan oman äänen löytymistä ja ilmaisun vapautumista.   Diplomiviulisti ja musiikkipedagogi Heidi Marjaana Mantere on opiskellut ja opettanut sekä taidemusiikin […]

  Géza Szilvayn nousu viulupedagogiikan kärkinimeksi tapahtui sattumalta, yrityksen ja erehdyksen kautta. Viisikymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Szilvay jatkaa yhä etäopetuksia ympäri maailmaa.   Eletään 1970-lukua. Nuorella viulisti-isällä on energinen pieni tytär, joka on valtavan kiinnostunut isänsä soitosta. ”Aloin suunnitella, miten voin opettaa hänen nuorelle iälleen sopivasti, lapsikeskeisesti, ja värien käyttö osana opetusta oli yksi idea. Eli tein isänä omille lapsilleni opetusmateriaalia, enkä voinut ajatellakaan, että tämä tulisi olemaan jokin menetelmä, joka painettaisiin kirjoihin jonain […]

Soittamisen ergonomian kysymykset ovat tärkeä osa musiikkiopintoja. Oikea suhde ruumiiseen estää rasitusvammoja ja tekee koko harjoittelusta tehokkaampaa.   Kun oppilasta pyytää tarkkailemaan soittoasentoaan, se ei saa vaikuttaa niin, että tämä hakeutuu yliryhtiin ja kokee epämukavuutta soiton aikana. Lisäksi soitossa saattaa ilmetä liiallista voimankäyttöä ja jäykkyyttä. Soittoasento-sanaa kannattaa siis tarkentaa ja todeta, että nyt ei haeta jäykkää ja paikallaan pysyvää yhtä tiettyä asentoa, jossa pitää pysyä. Tarkoitus olisi löytää keholle tasapainoinen tila, jossa liike mihin tahansa […]

  Nuukahtamisen merkkejä osoittava nuorten puhallinsoiton harrastus kaipaa uusia ideoita, erityisesti yhteissoiton kehittämisen osalta. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestarin Sami Ruusuvuoren mukaan yksi keino voisi olla sen limittäminen koulujen yhteyteen.   Viime Rondossa uutisoitu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sisäänotto on herättänyt Suomen puhallinpiireissä paljon keskustelua. Mukana oli vain kolme suomalaista 21:stä sisään päässeestä. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori jakaa huolen nuorten puhallinsoiton harrastuksen tilasta. ”Ehkä Sibelius-Akatemian sisäänottoon oli tänä vuonna myös käytännön syitä, kun pandemia-aikana koesoitto järjestettiin etänä, jolloin […]

    Klarinetinsoiton opettajan ja puhallinorkesterien johtajan Okko Kivikatajan mielestä suomalaisten nuorten puhaltajien taso ei ole laskenut, mutta opetus vaatisi lisää joustavuutta niin, että soittotunnit, musiikinteoria ja säveltapailu sekä orkesteri saataisiin orgaanisemmaksi osaksi toisiaan. Oppia arkeen sopisi ottaa musiikkileireillä vallitsevasta innosta.   Okko Kivikataja on Helsingin konservatorion klarinetinsoiton opettaja, ohjaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa klarinetistien opetusharjoittelua ja on kouluttautunut myös puhallinorkesterien johtajaksi. Hän johtaa oman talonsa puhallinorkesterin lisäksi aikuisten harrastajien kokoonpanoja Töölö Brass ja Puhallinorkesteri Louhi. Hänelle […]

  Kansainvälisyys, digitalisaatio, kestävä kehitys, tasa-arvo – nämä ovat muotisanoja kaikkialla, mutta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ne ohjaavat myös arjen strategiaa. Akatemian uusi dekaani Emilie Gardberg pitää kansainvälistymistä ja monitaiteisuutta voimavarana.   Emilie Gardberg valittiin viime syksynä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaaniksi Suomen Lontoon-instituutin johtajan paikalta erillisen suorahaun kautta. Valitsijat halusivat ilmeisesti uusia näkökulmia ulkoapäin tulevalta taidehallinnon ammattilaiselta, ja sellainen Gardberg on, toisin kuin muut hakijat, joilla kaikilla oli takanaan ura Sibelius-Akatemiassa. Aiemmin Gardberg toimi mm. Turun musiikkijuhlien johtajana ja […]

    Puhallinorkesterien johtajat ovat yleensä olleet muusikkoja tai pedagogeja, mutta nykyisin heillä on mahdollisuudet hankkia myös kapellimestarin taitoja. Petri Komulainen vastaa alan koulutuksesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.   Kaukana ovat ne ajat, kun joka kylässä oli soittokunta, ja sitä johti se amatööreistä innokkain. Nykyisin puhallinsoiton harrastus on kytkeytynyt yhä enemmän musiikkiopistoihin, ja myös niiden johtajilta vaaditaan ammattimaisuutta. Heitä koulutetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa omalla linjallaan. Puhallinorkesterinjohdon lehtorina on Petri Komulainen, Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja ja Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kasvatti. Mikä tekee alasta niin erityisen, että sille tarvitaan oma koulutus?  […]