Salome pudisti kliseet ja osui ytimeen
”Jos olisit nähnyt minut, olisit rakastanut minua! Minulla on kauneutesi jano, minulla on ruumiisi nälkä – ei viini eivätkä omenat voi tyydyttää kaipuutani”, laulaa Salome Jokanaanille Richard Straussin oopperan kuuluisassa loppukohtauksessa. Musiikki alleviivaa tätä rakkauden kaipuuta, ja sen melodinen hehku on Straussinkin mittakaavassa ainutlaatuista. Mitä dekadenttia ja paheellista tästä pitäisi löytää, ja mitä sillä on tekemistä irvokkaan verisen pään kanssa? Tämä ristiriita on painanut ohjaaja Christof Loyn suhdetta kyseiseen teokseen aina, ja Suomen Kansallisoopperassa hän päätti […]
Miehinen voima jyllää Billy Buddissa
Kansallisooppera täytti tehtäväänsä kulttuurilaitoksena tuomalla ensi-iltaan täällä harvemmin nähdyn Benjamin Brittenin Billy Buddin Norjan Kansallisoopperasta vuokrattuna tuotantona. Esitys oli täynnä maskuliinista voimaa, ja musiikillinen draama vakuutti, vaikka miesyhteisön suhteita olisi voinut ohjata monitasoisemminkin. Herman Melvillen romaaniin pohjautuva ooppera sijoittuu brittiläiselle sotalaivalle vuonna 1797. Sota luo kuitenkin vain taustaa. Ainut taistelun alku lässähtää, ja turhauttava odottelu ja armeijan kuri luovat puitteet miesyhteisössä viriäville jännitteille. Tietenkin kyse on myös alistamisesta ja vallan väärinkäytöstä, sillä monet miehet on […]
Tökerö libretto vesitti Tšernobyl-oopperan potentiaalin
Arvio: Taideyliopisto & USC Thornton School of Music: All The Truths We Cannot See – A Chernobyl Story. Sonore-sali, Musiikkitalo 19.3.2022. Taideyliopiston ja Etelä-Kalifornian yliopiston Thornton School of Musicin yhteistyöprojektina toteuttama ooppera, jonka aiheena on Tšernobylin vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuus, on konseptina rikas 2000-luvun näyttämötaiteen mahdollisuuksille. HBO:n parin vuoden takainen Chernobyl-minisarja jo kuvasikin sitä Neuvostoliitossa vallinnutta peittelyn ja vastuunpakoilun kulttuuria, joka esti jälkiseurausten tehokkaan minimoinnin; ooppera olisi voinut sukeltaa komplekseihin eksistentiaalisiin teemoihin ja ristiriitoihin, joista kerroksia […]
Sibelius-baletti leikkaa ja liimaa musiikkia ja harppoo säveltäjän elämää
Kansallisbaletti juhlisti 100-vuotista taivaltaan tilaamalla koreografi Jorma Elolta Jean Sibeliuksen elämään perustuva kerronnallisen baletin. Suomalaisten into kansallisten suurmiesoopperoiden tekemiseen on tunnettua, mutta kansallissäveltäjään ei ole oopperassa uskallettu tarttua. Nyt baletti korvaa senkin puutteen. Teos on helposti lähestyttävä, mutta kovin syvälle se ei kohteeseensa yllä. Sibelius on suomalaisessa balettimusiikissa eniten käytetty säveltäjä – paradoksaalisesti, sillä hän ei säveltänyt yhtään balettia. 1930-luvulta alkaen nähtiin ensin muutama juonipohjainen teos (mm. Satu, Scaramouche), mutta pian todettiin, että realismi ei sovi Sibeliuksen musiikkiin, ja abstraktimpi […]
Ahon konsertto oli impressionistinen tuulahdus neuvostosäveltäjien pakkoraamien välissä
Arvio: Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo 11.3.2022. Osmo Vänskä, kapellimestari, Niamh McKenna, huilu, Emmanuel Ceysson, harppu. Silvestrov, Kabalevski, Aho (ke.), Prokofjev. Välillä sattumanvarainen todellisuus heittää kapuloita ohjelmasuunnittelun rattaisiin, mutta toisaalta tuo ohjelmiin myös uusia tulkintojen ja historiallisten kiinnekohtien tasoja. Helsingin kaupunginorkesterin kevätohjelma – mukaan lukien eilisen Prokofjev–Kabalevski-parivaljakko – lienee puljailtu jokseenkin nykymuotoonsa useita kuukausia sitten, kun ajatus sodasta Euroopassa olisi vielä monelle ollut hysteeristä pirujen maalailua seinille. Illan ohjelmaa ei niin vain kyetty muuttamaan, eikä venäläinen musiikki […]
Pitkän kaaren intensiteettiä Savoyssa
Arvio: Savoy JAZZFest 5.3.2021, Vijay Iyer Trio, Nils Petter Molvær Group. Kolmen vuoden ikään ehtinyt Savoy Jazzfest onnistui tänäkin vuonna napsimaan reilun viikonlopun mittaiseen konserttisaliohjelmaansa mielenkiintoisia ulkomaisia nimiä. Lauantain kahden yhtyeen illassa yllättävää oli järjestys, sillä pianisti Vijay Iyer on sen verran kuuluisa nykyjazzin nimi, että hänen olisin luullut olleen jälkimmäisenä, etenkin viime vuonna ilmestyneen, laajaa kiitosta ja huomiota saaneen Iyerin, kontrabasisti Linda May Han Oh’n ja orkesterisäveltäjänäkin tällä hetkellä kysytyn rumpali Tyshawn Soreyn Uneasy-albumin […]
Bachit loivat toivoa hulluun maailmaan
M iten musiikkielämä voisi reagoida Venäjän hyökkäyksen synkistämään maailmantilanteeseen – itse musiikin keinoin eikä vain puhein ja julkilausumin? Klassista musiikkia on vaikea kääntää kovin suoraksi politiikan tulkiksi, vaikka sotaa ja sortoa protestoivia sävellyksiä riittääkin. Eräät sinfoniaorkesterit ovat jo ehtineet lennosta vaihtaa ohjelmiinsa edes pieniä solidaarisuuden osoituksia Ukrainalle. Esimerkiksi venäläisen Vladimir Jurowskin johtama Rundfunk-Sinfonieorchester Berlin vaihtoi jo torstaina konserttinsa ohjelmaan Mychajlo Werbyzkyjn säveltämän Ukrainan kansallishymnin ja muuta hänen musiikkiaan. Helsingissä orkesterit olivat talvilomalla sodan alkaessa, mutta Suomalainen […]
Perinteisen vakuuttava Viimeiset kiusaukset
Esittäjiä on satakunta henkilöä, yleisössä kaksikymmentä – tilanne on varovasti sanottuna absurdi. Mutta absurdeihin tilanteisiin on jo totuttu, ellei suorastaan turruttu pandemian saatua kulttuurista niskalenkin. Jyväskylän Ooppera sai lopulta lykkäysten ja epävarmuuksien jälkeen punnerretuksi Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset ensi-iltaansa helmikuun alussa AVIn tiukoin yleisörajoituksin, ja toki se kannatti, kaikesta huolimatta. Oopperan alussa Paavo Ruotsalainen on kuolemaisillaan. Viimeisinä hetkinään hän käy houreen kaltaisessa unessa läpi elämänsä keskeisiä tilanteita, kuten rakkauden, pojan kuoleman, saarnamatkat, hallan aiheuttaman […]
Marttyyristä tuli fundamentalisti
Suomen alkuvuosi oli oopperan ja orkesterikonserttien suhteen niin totaalisen masentava turhien sulkemisten ja vatvomisten vuoksi, ettei auttanut muu kuin suunnata muualle – useimmissa Euroopan maissa kulttuuritarjonta pyöri normaalisti. Oma matkani suuntautui Lontooseen. Aikamme tärkeimpiin oopperaohjaajiin kuuluva Katie Mitchell oli ohjannut Royal Operaan Händelin Theodoran. Kyseessä oli myöhästynyt kotiinpaluu, sillä oratorio kantaesitettiin siellä vuonna 1750, mutta seurue ei siihen sen koommin ole koskenut. Teoksen uudelleen löytymisessä tärkeää osaa näytteli Peter Sellarsin vavisuttava ohjaus Gyndebournessa vuonna 1996, […]
Olisiko jo Diman vuoro?
Helsingin kaupunginorkesteri pääsi vihdoin aloittamaan kunnolla kautensa koronasulkujen jälkeen. Valtaosalla muusikoista oli vielä maskit, ja jouset soittivat etäisyyksillä niin, että jokaisella oli oma pulttinsa. Soinnissa tämä ei suuremmin kuulunut, ja HKO:n filharmoninen lämpö täytti salin. Konsertin ohjelma oli oivaltavasti laadittu. Kehystävänä teemana oli romantiikan alku ja loppu, joita paaluttivat Schubertin ”Keskeneräinen” ja Rahmaninovin kolmas sinfonia. Jörg Widmanin Lied sopi niiden väliin loistavasti, sillä se ponnahtaa Schubertin ja muidenkin romantikkojen perinteestä mutta luo sille etäännytettyjä perspektiivejä […]
Kapsäkki- ja kalsari -Ring hämmensi
Jälleen on saatu uusi versio Wagnerin Niebelungin sormuksesta. Stefan Herheimin ohjaus Berliinin Deutsche Operissa oli analyyttinen ja huumorilla ja kitschillä etäännytetty esitys esityksen rakentamisesta. Pientä pettymystä lievensivät tasokas laulajakaarti ja orkesterisoitto. Wagnerin ystävillä on valinnan varaa, kunhan koronakurimuksesta päästään. Suomen Kansallisooppera ei ole ainut talo, joka on joutunut lykkäämään Ring-suunnitelmiaan, sillä sama on tapahtunut mm. Pariisissa ja Bayreuthissa. Berliinin Deutsche Operissa sarja kuitenkin vietiin läpi keskellä pandemiaa hurjalla testausrumballa. Alkuvaiheen esityksissä oli turvavälit, mutta loka-, […]
Matilda riisuu aseista
Tampereen Työväen Teatterin Matilda-musikaalin nuoret esittäjät onnistuvat lähes mahdottomassa. Roald Dahlin rajuun lastenkirjaan täytyy olla oma suhde ja ymmärrys siitä, että nyt tehdään jotakin itseä suurempaa. Puhu tyttö, puhu! Ja tyttö puhuu, selittää tarinoita ja ojentaa ihan pihalla olevia vanhempiaan. Matilda on älykäs pieni ihminen, jota isä ja äiti eivät rakasta. Siinä on draama. Brittikirjailija Roald Dahl (1914–1990) kirjoitti pahoja satuja, joista tuli niin suosittuja, että vanhemmatkaan eivät lopulta uskaltaneet jättää niitä lukematta […]