Arvio: Äänimagiaa rummun kalvolla
Kevätkauden päätöksessään Tulkinnanvaraista-konserttisarja tarjosi parastaan: ennakkoluulotonta nykymusiikkia ja tajuntaalaajentavia äänikokeiluja. Viulisti Maria Puusaari oli valinnut jännittävän kokonaisuuden uusia ja uudehkoja teoksia viululle, elektroniikalle ja videolle. Ranskalainen lyömäsoitintaiteilija Antez kietoi yleisön ennenkokemattomaan ääniteatteriin, jossa rummun kalvolla kiertävät metalliesineet manasivat esiin tuonpuoleisen äänimaailman. Mistään perinteisestä perkussiosoolosta ei ollut kyse. Antezin esitys syntyi erilaisista metalliesineistä, symbaaleista ja mystisistä löytötavaroista, joita hän kuljetti ja hieroi itse valmistamansa suuren rummun kalvolla. Tuloksena oli uskomattoman moniulotteinen ja voimakas jatkuvien äänien maisema: […]
”Toivoisin vähemmän asenteellista lukutaitoa”
Kapellimestariksi avoimella haulla? – Helsingissä paikka auki
Palmyran konsertti – rauhanele vai propagandaväline?
Paljon onnea!
Oopperoiden ilmainen verkkopalvelu viettää erikoisviikonloppua
Saariaho Shakespeare-tulkkina
Arvio: Ihminen ja kone
Aleksander Mosolovin neuvostofuturistinen Teräsvalimo (1926) putosi aikanaan ristiriitaiseen rakoon: se kyllä kuvasi neuvostoyhteiskunnan ihannoimaa työläisyyttä, mutta reippaan ulkoilmatyön ylistämisen sijaan se elollisti terästehtaan hurjaksi urbaaniksi eläimeksi, mikä haiskahti aivan liikaa länsimaisen avantgarden väkivaltaiselle koneromantiikalle. Santtu-Matias Rouvalille tällainen lyhyt mutta sitäkin massiivisempi äänikuva rytmikkäästi ähkivästä tehtaasta oli herkkupala. Hän energisoi Radion sinfoniaorkesterin kuuman metalliseksi koneistoksi, jossa eri soitinryhmät takoivat tehtaan eliminä. Shostakovitshin 10. sinfoniassa (1953) kone on aivan toisenlaisessa roolissa. Teos on Shostakovitshia totuudellisimmillaan, monumentaalisen ja […]
Salliselta ja Tuomelalta Suomi 100 -oopperat
Sileällä tiellä kohti tuhoa
Igor Stravinskyn Hulttion tie ei älyllisyydessään ole suuri yleisön villitsijä, mutta Kansallisoopperassa tuntui silti yllättävältä astella puolityhjään katsomoon. Teos sentään esitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, eikä sen pitäisi olla ollenkaan ”vaikeimmasta” päästä, jos 1900-luvun keskeisiä oopperoita ajattelee. Kun tilanne oli sama esimerkiksi pari vuotta sitten Bartókin Herttua Siniparran linnan kohdalla, sopii kysyä, olisiko yleisö totutettu liian takuuvarmaan antiin. Tarvitaanko aina kyytipojaksi se tähtisopraano tai muuta skuuppiainesta, jotta mielenkiinto heräisi? Pitäisikö yleisökasvatustyössä ottaa uudenlaisia metodeja […]
Konserttisali hengen pyhättönä
Kirkkomusiikki kuuluu ehdottomasti myös konserttitaloihin, sillä musiikillisia arvoja korostaen ja ilman häiritsevää kaikua teosten henkinen sisältö voi tulla kirkkoja paremmin esiin. Tämän osoitti Pariisin Filharmonian pääsiäisfestivaali. Pariisin Filharmonia on kahtena toimintavuonnaan vakuuttanut ohjelmistopolitiikallaan, jonka ytimenä ovat yleensä viikonlopun mittaiset, temaattiset pienoisfestivaalit. Niissä yhdistellään konsertteja yleisökasvatukseen ja rentoihin perhetapahtumiin. Ensimmäinen pääsiäismusiikin festivaali oli ainutlaatuinen, sillä harvoinpa sellaiset barokkigurut kuin Sir John Eliot Gardiner, William Christie, Jordi Savall ja René Jacobs mahtuvat saman viikonlopun esiintyjälistaan, […]