Nyky-Suomessa harvalla pienemmällä kunnalla on säännöllistä konserttituotantoa, saatikka että se rohkenisi investoida uuteen konserttitaloon. Tampereen kyljessä sijaitseva Kangasala on poikkeus. Kolme vuotta toiminut Kangasala-talo on löytänyt paikkansa seudun keskeisenä kulttuurin näyttämönä.
Talon valmistuessa ohjelmasisällöt ja toiminnot piti luoda alusta ja koko henkilökuntakin oli uutta. Piti vain alkaa kokeilla, mikä toimii ja mikä ei. Nyt ei enää koko ajan tarvitse ratkoa ongelmatilanteita”, Kangasala-talon toimitusjohtaja Timo Kotilainen kertoo.
Ohjelmiston monipuolisuus on uskottavuuden perusta ja talon elinehto. Kotilaisen mukaan on tärkeää, että talo tuottaa viihteellisen ohjelmiston rinnalla myös sisällöltään haasteellisia klassisen musiikin tapahtumia. Noin kerran kuussa pidettävät klassiset konsertit on järjestetty sarjoiksi, jolloin lippujen hinnat saadaan riittävän edullisiksi. Esiintyjäbudjetissa ne kustantavat jo itse itsensä. Niitä ei tarvitse enää rahoittaa kevyen musiikin konserteilla.
Haasteena on saada mahdollisimman moni paikkakuntalainen astumaan talon ovesta sisään. Se ei ole itsestään selvää maaseutumaisella paikkakunnalla, jolla ei ole entuudestaan ollut kovin pitkälle organisoitua konserttielämää.
”Meillä kaikki yleisö on uutta. Kynnyksen madaltamiseksi on tärkeää, että konsertin esiintyjä on tunnettu tai että ohjelma synnyttää mielikuvia, joissa on tarttumapintaa”, Kotilainen sanoo.
Kangasala-talo on osakeyhtiö, ja Kangasalan kaupunki pääosakkeenomistajana maksaa talon vuokrat itsellensä. Kaupungin kanssa on myös palvelusopimus, jonka mukaisesti Kangasala-talo tuottaa paikkakunnalle vetovoimaisia kulttuuripalveluja.
”Käytännössä konserttitoiminta tuotetaan lipputuloilla, mutta kaikkinensa talon pyörittämiseen tulot eivät riitä. Kaupunki antaa vuosittaisen avustuksen, jonka osuus on noin kolmannes tuloista. Toiminnan sisällön päättää osakeyhtiö itsenäisesti ja ohjelmasisällöistä vastaa toimitusjohtaja.”
Talossa ei ole toimitiloja harrastusryhmille, mutta Pirkanmaan musiikkiopisto, paikalliset kuorot ja harrastusyhdistykset ovat ahkeria esiintyjiä talossa. Kaupungin kanssa tehdyssä palvelusopimuksessa on otettu huomioon myös harrastajien osuus talon käytössä. Vuosittain kaikki viisivuotiaat pääsevät klassisen musiikin konserttiin tai vastaavaan tilaisuuteen.
Talon henkilöstö on minimaalinen: kokopäivätoimisia työntekijöitä ovat toimitusjohtaja, viestintä- ja markkinointipäällikkö ja kaksi asiakaspalveluhenkilöä. Moni toiminto tuotetaan ostopalveluna. Talossa sijaitsee myös Kimmo Pyykkö -taidemuseo, jolla on oma pieni henkilöstönsä.
Konserttisaliin mahtuu maksimissaan 300 henkeä. Salissa on Paavali Jumppasen valitsema Steinway-konserttiflyygeli. Palvelutuottajien ja ohjelmatoimistojen kanssa on rakennettu yhteistyökuviot ja verkostot. Ryhmiä talossa vierailee, mutta yritykset eivät vielä kovin usein tuo henkilöstöään tai asiakkaitaan talon tilaisuuksiin.
”Nykyään mennään niin bisnes edellä, että taidenautintojen viljely ei mahdu yrityskulttuuriin”, Kotilainen harmittelee. Tampereen läheisyys on Kangasala-talolle sekä etu että haaste.
”Tampereen tapahtumatarjonnan kanssa on vaikea kilpailla, mutta toisaalta Tampereella on paljon potentiaalista yleisöä. Haasteena on ollut saada tamperelaiset lähtemään Kangasalle, noin 20 minuutin ajomatkan päähän”, Kotilainen naurahtaa.
Talon syyskausi alkoi elokuun lopussa viulisti Katri Nikkasen ja pianisti Maria Ala-Hannulan konsertilla ja Anssi Tikanmäen Maisemakuvia Suomesta -projektilla. Avanti! yhdistelee konsertissaan 3.10. barokkia, romantiikkaa, jazzia ja kansanmusiikkia sekä tarjoaa lopuksi Ligetin jousikvarteton. Suomalainen barokkiorkesteri esiintyy 2.11. Kreeta-Maria Kentalan liidaamana, solistinaan mezzosopraano Essi Luttinen.
Jyrki Lähteenmäki
