torstai marraskuu 21. 2024
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Liity sinäkin mukaan RONDON KAUPPA valikon kautta!

Herkkä maalaispoika muuttui tenoriksi

0

  Helsinki Lied -kilpailun voitto tuli tenori Juho Punkerille hyvään saumaan, sillä vasta viime kesänä lied-kesäkurssilla Saksassa vastaanotto oli päinvastainen. ”Minun haukuttiin olevan väärällä alalla”, Punkeri muistelee. Helsingin kilpailu luokin hänelle uutta uskoa asiaansa. Pianisti Mannerin kanssa hän on kaveri muutenkin, mikä helpottaa kaksikon yhteistyötä. Kaverille uskaltaa sanoa ja näyttää heikommatkin hetket. Punkeri on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Oulaisista, luonnon keskeltä. Muutto Helsinkiin vuonna 2006 vaati maalaispojalta totuttelua. Se käynnisti identiteetin pohdiskelun, jossa laulaja on joutunut vahvasti […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Kapellimestarit ja liedlaulajat kilpasilla

0

Vaasassa marraskuussa pidetyn kansainvälisen Jorma Panula -kapellimestarikilpailun voitti ranskalainen Dylan Corlay. Toiseksi sijoittui sveitsiläinen Elena Schwarz ja kolmanneksi saksalainen Harish Shankar. Corlay saa voitosta 11 000 euron palkinnon, ja hän pääsee johtamaan Korsholman musiikkijuhlien päätöskonsertin ensi vuonna. Helsingin konservatoriolla puolestaan järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsinki Lied-kilpailu. Sen A-sarjan (eli yli 25-vuotiaat) voittivat tenori Juho Punkeri ja pianisti Maritta Manner. Toisen palkinnon saivat Henri Tikkanen ja Mariola Aniolek. Nuorempien sarjassa ykköspalkinnon saivat Aurora Marthens ja Elias Miettinen. […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Joulu syleilee musiikkilahjoja joka makuun

0

Digi haastaa jyrinällä perinteisen levymyynnin, jonka osuus on pudonnut alle puoleen. Musiikillinen joulu ei silti ole katoamassa. Turkulainen Marleene Erdmann, 13, haminalainen Aino Palm, 15, ja helsinkiläinen Saima Ahtiainen, 15, harrastavat klassista musiikkia aktiivisesti. He suosittelevat joululahjoiksi myös perinteisiä levyjä. ”Jos tyyppi, jolle antaisin joululahjan, soittaisi jotain soitinta, antaisin varmaankin levyn, jossa on se soitin”, Erdmann kertoo. Hän voisi myös ostaa joululevyn tai DVD:n kaupungissa vierailevalta kuorolta tai yhtyeeltä ja antaa sen eteenpäin lahjaksi. ”Voi […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Sibeliusta tähtilaulajin

Jean Sibeliuksen (1865-1957) yksinlaulut ovat vasta aikojen kuluessa osoittautuneet yhdeksi hänen sävellystuotantonsa merkittävimmistä alueista. Samalla Sibelius on paljastunut yhdeksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen omintakeisimmista laulusäveltäjistä. Sibeliuksen laulujen taustana on osaksi suomalainen kansallisromantiikka, johon kaksikielisyys tuo oman värinsä. Saksankielistä liediä enemmän Sibeliuksen lauluihin vaikutti pohjoismainen balladi- ja slaavilainen romanssiperinne. Monet lauluista edustavat ”suurta formaattia”: ne on suunnattu konserttilavoille, karismaattisille laulajille ja niiden hahmotus on laveasti sinfoninen, usein myös piilevästi orkestraalinen. Eniten Sibeliuksen lauluja määrittävät hänen käyttämänsä […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Ovet auki itään

0

Sibelius on Suomen orkestereille vientituote, mutta se on ollut myös lähtösysäys laajempaan kulttuurivaihtoon musiikin alalla mm. Kiinan kanssa. Jean Sibeliuksen 90-vuotissyntymäpäivänä, 8. joulukuuta 1955 kapellimestari Martti Similä heilautti tahtipuikkoaan Shanghain sinfoniaorkesterin edessä, ja Finlandia alkoi. Tällöin kuultiin ensimmäisen kerran Kiinan kansantasavallassa – ja lehtitietojen perusteella koko Aasiassa – julkisesti Sibeliuksen musiikkia. Aloitteentekijänä vierailulle oli Suomi–Kiina -seura, jonka hallituksen varapuheenjohtajana toimi tuolloin säveltäjä Einar Englund. Martti Similä oli valmistautunut johtamaan viidennen sinfonian, jonka nuotit Fazerin musiikkikauppa lainasi, mutta […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Maailmanmies matkoilla

Jean Sibeliuksen matkatahti kuvastaa hänen kosmopoliittista asennettaan. Ulkomaanmatkoja kertyi yhteensä 41. Ensimmäinen ja viimeinen niistä suuntautui Berliiniin, vuosina 1889 ja 1931. Siitä tuli hänelle tärkein kaupunki mutta samalla yksi uran suurimpia pettymyksiä. Sibelius vieraili yhteensä 17 eri maassa aktiivisen sävellyskautensa aikana. Hän kävi ulkomailla keskimäärin kerran vuodessa. Ei hassumpi saavutus, huomioonottaen sen aikaiset liikkumisvälineet – ja säveltäjän rahavarat. Aino Sibelius oli mukana seitsemän kertaa, koko perhe kerran. Linja-autoon tai lentokoneeseen Sibelius ei tiettävästi koskaan astunut, […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Miksi Neito jäi torniin?

  Sibeliuksen ainoa ooppera on kärsinyt esitysten ja vastaanoton ongelmista. Olisiko aika vapauttaa Neito tornista?   On vaikea löytää Jean Sibeliuksen tuotannosta toista Neito tornissa -oopperan (1896) kaltaista merkkiteosta, jonka vastaanottohistoria olisi ollut yhtä ongelmainen. Osin kielteinen suhtautuminen alkoi heti ensimmäisissä arvioissa, joissa kyllä enimmälti kiitettiin musiikkia, mutta moitittiin esitystä ja librettoa. Monet myöhemmät maininnat oopperasta ovat lähinnä masentavaa luettavaa. Teoksen ennakkomainonta oli – kuten Kullervon tapauksessakin – innostuneen odottavaa, ja jo muutama päivä ennen […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Sibeliuksen monet maailmat

0

Suuri säveltäjä, kansallishengen rakentaja ja sivistynyt kosmopoliitti. Nuori hurjastelija, ketjupolttaja ja Kämpin vakiovieras. Luonnonystävä, hellä perheenisä ja aviomies. Kuka oli lopulta Jean Sibelius?  Säveltäjän eri kasvoja tutkiva Sibeliuksen maailma -kiertonäyttely esittelee niin tämän sävellyksiä, matkoja kuin elämänvaiheitakin. Näyttely on esitetty ympäri maailman Roomassa, Italiassa, Saksan Heringsdorfissa, sekä Suomen Benelux-instituutissa Brysselissä, ja onpa se vieraillut Venäjällä ja Yhdysvalloissakin. Suomessa se on nähty aiemmin muun muassa Turun musiikkijuhlilla sekä Helsingin kaupungintalolla. Teoksen varta vasten Sibelius 150! -juhlavuodeksi […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Hyveitä ja hysteriaa lastenmusiikissa

0

    Pämppää. Vauvoja. Koskä sä eroot. Nämä nimikkeet olivat Spotifyn kolme virallista Suomen eniten soitetuinta kappaletta yhtenä viime kesän hetkenä. Alkoholimyönteisyys, löyhä seksuaalimoraali ja parisuhteen löyhään avonaisuuteen kannustava sanoma näyttäisivät kuuluvan nuorison ja usein pientenkin lasten ääniraitaan, vaikka kappaleet ovat lähtökohtaisesti aikuisten musiikkia. Miten musiikkikasvatus kohtaa tällaisen todellisuuden, joka ulotetaan kaveripiirien ja ehkä kodinkin hiljaa hyväksymästä totuudesta käsin yhä nuorempiin lapsiin?   Musiikintutkija Taru Leppänen on tutkinut lastenmusiikkikulttuureita ja julkaissut aiheista muun muassa kirjan […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Sinfonia kuin papan syleily

Italiassa uransa luonut viulisti Satu Jalas elää isoisänsä filosofiaa: Sibeliukselle musiikki oli sisäisen etsintää.   Satu Jalas oli 12-vuotias saadessaan ensimmäisen kokoviulunsa. Nyt, yli 50 vuotta myöhemmin, viulisti konsertoi edelleen samalla soittimella, jonka oma Janne-pappa hänelle silloin lahjoitti. Jean Sibeliuksen tyttärentytär on muovannut muusikkouttaan tutkimalla ääniä samalla viululla, jolla isoisä etsi säveliä. Viulun oli Sibeliuksen setä ostanut pietarilaiselta kirpputorilta veljelleen Pehrille. Merikapteeni Johan Sibelius ei ostopäätöstä tehdessään tiennyt, että kyseessä oli todellinen aarre, 1700-luvulta peräisin […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

”Minä sävellän aina”

0

Suomen kansallismuseossa on 13.3.2016 saakka avoinna Sibelius-näyttely, jossa on nähtävillä säveltäjän alkuperäisiä käsikirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista. Teksti: Matti Tuomisto Kuvat: Suomen Kansallismuseo ”Minä sävellän aina” on yksi niistä sitaateista, jotka kohoavat korkealle Jean Sibelius -näyttelyn vitriineissä säveltäjän mielen maisemaa luonnehtivina mottoina. Mies oli musiikkia kiireestä kantapäähän, hän näki ja kuuli sitä kaikkialla. Ehkä jo lapsena: Hämeenlinnassa nähty paraati innosti 11-vuotiaan Jannen piirrokseen, jossa sotilaat marssia tikuttavat ryhdikkäinä kuin tiivis nuottirivistö. Motto on myös näyttelyn nimessä: ”Jokainen […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Lisztiä ja leffoja

Nuorten pianoakatemiassa opiskelevat Samuel Eriksson, Leevi Ollila ja Tarmo Peltokoski ovat parhaat ystävykset. Ramppikuume, kiristyvä kilpailu tai ammattiuran haasteet eivät nuoria miehiä  juurikaan hätkäytä. Elämässä tärkeintä ovat ystävyys ja musiikki. Kirpeänä lokakuun päivänä Espoon kulttuurikeskuksessa vilisee pianisteja. Tämän tästä aulan flyygelistä helähtää lennokas ääninäyte Chopinia tai Rameauta, mutta kaiteen yli kurkatessaan huomaa, etteivät soittajat olekaan aikuisia. Lokakuisen PianoEspoo-festivaalin aikana pidetään myös Nuorten pianoakatemian syysperiodi. Se tarkoittaa, että Kulttuurikeskukseen on kerääntynyt koko joukko Suomen lahjakkaimpia nuoria […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

UUTISET