Mitä Toivo Kuulalta jäi kesken 1918?
”Yö tulee ja se peittää kaikki” Toivo Kuulan traagisesta kuolemasta kansalaissodan jälkimainingeissa tulee toukokuussa kuluneeksi 100 vuotta. Kesken jäivät niin sinfonia kuin moni muukin teos – Kuulan Lemminkäisestä olisi voinut hyvinkin syntyä suomalainen vastine wagnerilaisille myyttioopperoille. Toivo Kuula oli piilotellut talon vintillä ja kellarissa, kuunnellut taistelujen ääniä ja odottanut valkoisten tuloa Viipuriin. Huhtikuun lopulla jääkärit ja sotilaat saapuivat, vapautusta juhlittiin Viipurin Seurahuoneella ja Toivo Kuula kutsuttiin mukaan. Viina virtasi, syntyi riitaa suomalaisten ja […]
Kolme kertaa Alankoo!
Kun skaalaa ja kirjastoa riittää, voi yhdenkin tekijän ympärille rakentaa kolmipäiväiset festarit. Tästä on kyse Tampere-talon Ismo Alanko -tapahtumassa 4.–6.5., jonka puitteissa rohkea lauluntekijä tulkitsee musiikkiaan yksin ja oman rockyhtyeensä sekä Tampere Filharmonian kanssa. Aloite tähän projektiin tuli Tampere Filharmonian intendentiltä Helena Hiilivirralta, joka innostui Musiikkitalossa RSO:n kanssa muutama vuosi sitten toteuttamastani projektista. Pelkkää toisintoa ei tahdottu tehdä, joten homma paisui kolmeen iltaan ja kokoonpanoon”, Ismo Alanko kertoo. Orkesterin kanssa tehtävässä konsertissa kuullaan muun […]
Herkästi profiloituva pianisti
Suomen parhaisiin pianisteihin kuuluva Paavali Jumppanen on luonut maineen älykköpianistina, jonka jokainen tulkinta on punnittu ja perusteltu. Profilointiin kyllästynyt pianisti puhui Rondolle Beethovenista, Boulezista ja brändeistä. Pianisti Paavali Jumppasen työhuone on juuri sen näköinen kuin älykkömuusikkona tunnetulta soittajalta voi odottaa. Kahden flyygelin ympärille on kerääntynyt hyllymetreittäin partituureja ja elämäkertoja. Työpöydällä lojuu avonaisia kirjoja, musiikkitiedettä. Mozartin kipsinen rintakuva vahtii harjoittelua ylähyllyllä. CD-soitin on melkeinpä ainoa muistutus siitä, että olemme Espoon Otaniemessä, teknologiakaupungin pääkallonpaikalla, Aalto-yliopiston kampuksella, […]
Lepsämän leppoisa ei tunnustaudu työnarkomaaniksi
Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali on enemmän kuin tyytyväinen elämäänsä juuri nyt. Sitten kun ei enää ole, hän siirtyy takaisin orkesterin riveihin muiden johdettavaksi. Tai sitten vetäytyy lihanpalvaajaksi Lepsämään. Pienet pojat kannattelevat elämänköynnöstä näyttämön laidoilla yläruumis paljaana, asetelmallisesti kuin Hugo Simbergin maalaamissa Tuomiokirkon ornamenteissa. ”Te jotka päätitte kerran: sodan tielle lähdetään, en toivo kuolemaanne vaan että elätte kauan ja kohtaatte kätenne työt!” Pakolaiskuoro laulaa, ja viimeisen sanan mukana katsomoon levittäytyy niin katkera ääniklusteri, ettei sodan raskaus voi […]
Rajojen yli iirotellen
Iiro Rantala puikkelehtii suvereenisti jazzin, klassisen musiikin ja musiikillisen hauskanpidon välillä ja toivoo turhien raja-aitojen kaatuvan eri tyylien ja osaamisalueiden väliltä. Ensi kaudella hän debytoi Kansallisoopperassa koomisen oopperan säveltäjänä. Iiro Rantala on viime aikoina ollut iltapäivä- ja naistenlehtien jutuissa laihduttamisensa ja kuntoiluharrastuksensa vuoksi. Hän pudotti painoaan 50 kiloa, lopetti alkoholin käytön ja aloitti pilateksen – ja elämä maistuu nyt viidenkymmenen kynnyksellä paljon terveemmältä kuin ennen. Onnea Iirolle hyvästä valinnasta! Suuri yleisö tuntee hänet paitsi menneiden […]
Suo, kuoro ja mies
Mieskuorolauluun liittyvää mediapuhetta, mielikuvia ja käytäntöjä kyllästää kansallishenkinen perinteisyys, mutta samaan aikaan sen sosiaaliset ja taiteelliset roolit ovat muutoksessa. Mihin suuntaan mieskuoro on menossa? Suomalainen mieskuorolaulu liittyi 1900-luvun vaihteessa vahvasti itsenäistymiseen johtaneeseen kansalliseen projektiin. Mieskuorot olivat ensiesittämässä sekä Paciuksen Maamme-laulua että Sibeliuksen Kullervoa. 1880-luvulta lähtien Muntra Musikanterista ja Ylioppilaskunnan Laulajista kootun Suomen Laulun ulkomaanmatkoilla vietiin musiikkia ja tuotiin kulttuurista itseymmärrystä. Paavo Hyökin mielestä mieskuorolaulun merkitys kansallisen kulttuurin vaalimisessa on säilynyt, mutta myös samalla […]
Kitaristi ei kaihda epämukavuusalueita
Kitaristien pitäisi olla tietoisia, että soittimen tulevaisuus luodaan nyt, sanoo Otto Tolonen. Hän on innoissaan Suomen kitarakentän hyvästä energiasta. Otto Tolosella ei ole pulaa inspiroivista tulevaisuudensuunnitelmista: hän etsii itselleen romantiikan ajan periodikitaraa ja aikoo perehtyä klassismin ajan musiikkiin. Renessanssimusiikkia tekee mieli sovittaa ja eksperimentoida siirreltävillä nauhoilla. Ne avaavat ovia niin mikrotonaalisuuteen kuin vanhan musiikin tulkitsemiseen. ”Neljäsosasävelkitaroita on jo, ja viritysjärjestelmiä tutkitaan. Siitä tulee iso juttu!” Kitaristit elävät mielenkiintoisia aikoja. ”Soittimena kitara ei ole vielä […]
’Kello tikittää masurkan tahtiin’
soitonopettaja sanoo, että g-avain osoittaa g-sävelen paikan kysyn miten se sellaista osoittaa tuommoinen kiemura sokkelo joka on eksyksissä itseltään soitonopettaja sanoo, että f-avain osoittaa f-sävelen paikan kysyn miten se sellaista osoittaa tuommoinen hautahiekkalapio vaelluksensa keskitiellä matkalla six feet under soitonopettaja sanoo että on myös muita avaimia ja näyttää kuvaa rypistyneet stringit c-sävelen merkkinä, baritoniavain koskettelemassa itseään nämä tässä sanoo opettaja ovat eläinten karnevaalit kani ja ankka kultakala-allas ja kananpojan tanssi munankuoren sisällä kysyn onko vielä […]
Lasimusiikkia taikayössä
Kulttuurin eri muodot kukoistavat luonnonkauniissa Urjalassa Urkuri Ilpo Laspas odottelee vierastaan Urjalan kirkon ovella. Pian kevätauringon valaiseman kirkkosalin upea akustiikka kylpee barokkiurkujen väreissä ja Pirkanmaan pieni kunta on keskellä Eurooppaa. Urjalan kunta sijaitsee kolmen suuren kaupungin, Helsingin, Tampereen ja Turun ”kolmiossa” valtatie 9:n varrella. Tampereelta sen eteläpuolella sijaitsevaan Urjalaan on matkaa lyhintä tietä runsas 50 kilometriä, Turusta 105 ja Helsingistä 145 kilometriä. Alle 5000 asukkaan Urjala houkuttelee uusia kuntalaisia, mökkeilijöitä ja matkailijoita sloganilla […]
Avanti jatkaa ja Suvisoitto tulee
Kamariorkesteri Avantissa voidaan piinakuukausien jälkeen skoolata: toiminnan jatkuminen ja samalla tulevan kesän Suvisoitto-festivaali on saatu varmistettua, vaikka olemassaoloa uhanneen tukien takaisinperinnän käsittely on yhä kesken. Ratkaisun avain on se, että toiminta siirtyy Avanti ry:ltä uudelle yhdistykselle Pro Avantille, ja nyt kaikki päärahoittajat ovat hyväksyneet avustustensa siirron sille. Viimeksi tuli opetus- ja kulttuuriministeriön päätös siitä, että uusi yhdistys voidaan ottaa VOS-tukien piiriin. OKM katsoi, että Pro Avanti on elinkelpoinen jatkamaan toimintaa, kun kunnat ja säätiöt olivat hyväksyneet tukien […]
Skandaalin ryvettämä Echo-palkinto loppuu
Saksan suurin ja tärkein musiikkipalkinto Echo on tullut tiensä päähän. Palkintoa ja gaalaa järjestänyt musiikkialan kattojärjestö Der Budesverband Musikindustrie päätyi sen lopettamiseen keskiviikkoisessa kokouksessaan. Syynä oli palkinnon maineen ryvettyminen, kun sarjansa parhaana palkittu rap-duo Kollegah ja Ferid Bang esiintyi viime gaalassa ronskein juutalaisvastaisin sanoituksin. Skandaalin saama julkisuus paisui, kun moni tähti, mm. kapellimestarit Mariss Jansons, Daniel Barenboim ja Christian Thielemann antoivat pois aiemmin saamansa Echot. Düsseldorfilaisen duon edustama antisemitismi, rasismi ja homofobia saivat yksimielisen tuomion. […]
Lakiuudistukset puhuttivat orkesteripäivillä Espoossa
Esittävien taiteiden rahoituslaki palautettiin jatkovalmisteluun, koska siitä annettuihin 204 lausuntoon sisältyi paljon kritiikkiä. Suomen sinfoniaorkesterit ry järjesti 53. valtakunnalliset orkesteripäivät Espoon Hanasaaressa 6.-7.4.2018. Päiviä isännöi Tapiola Sinfonietta. Tärkeimpiin aiheisiin lukeutuivat esittävien taiteiden uusi rahoitusjärjestelmä sekä kulttuurin korostuminen kuntapalveluissa maakuntahallinnon myötä. Intendentti Juha Ahonen kertoi, että Tapiola Sinfoniettan rooli viiden aluekeskuksen Espoossa on sekä ”haaste että mahdollisuus”. Yleisötyön keskiössä on muusikon ja kuntalaisen välinen kohtaaminen. Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä painotti, että Espoo haluaa olla sivistyksen […]
