Arto Koskinen
Sillanrakennusta kulttuurien välille
Arto Koskinen (s. 1947) on kulkenut pitkän tien kosketinsoittajana ja säveltäjänä Jormas-rockyhtyeistä 1960-luvulta jazzpainotteisiin Middle Earth Bandiin ja Karuna-yhtyeeseen. Niiden rinnalla hän...
Xilin Wang
Karuja muistoja Kiinan historiasta
Toisinaan sävellyksillä on yhtä suuri dokumentoiva kuin esteettinen arvo. Xilin Wangin (s. 1936) kolmas sinfonia peilaa Kiinan historiaa tavalla, jota on...
Igor Stravinsky
Rouvali taitaa Stravinskyn
Stravinsky-levytysten yhteydessä mainitaan usein, etteivät säveltäjän omat tallenteet ole mitään malliesimerkkejä. Parhaimmillaan niistä kuitenkin käy ilmi säveltäjän teräväreunainen fraseerausja kubistisesti sätkivät rytmit....
Ferdinand Ries
Upea Ries-pakkaus Tapiolasta
Ferdinand Ries (1784-1838) syntyi Bonnissa ja seurasi Beethovenin jalanjäljissä Wieniin päätyäkseen esikuvansa avustajaksi sekä ainoaksi sävellysoppilaaksi Carl Czernyn ohella. Muutaman vuoden sisällä...
Jüri Reinvere
Reinvere luotaa kulttuurin nykytilaa
Virolainen, nykyisin Frankfurtissa asuva Jüri Reinvere (s. 1971) muistetaan Suomessa parhaiten Sofi Oksasen romaaniin perustuvasta Puhdistus-oopperastaan (2012). Reinvere on säveltämisen ohella...
Heikki Sarmanto
Sarmannon nostalgialauluja
Heikki Sarmannon säveltäjä- ja muusikonura ulottuu 1960-luvulta tähän päivään, ja sen yksi juonne on vahva panos suomalaiseen laululyriikkaan. Uudella levyllä Pamela Kilpeläinen tulkitsee...
Jean-Baptiste Lully
Barokin loistoa Versailles’sta
Suuri motetti” oli Ludvig XIV:n Versaillesin musiikillisten toimitusten kruunu. Grand motet oli yhtä paljon valtiollinen kuin hengellinen teoslaji, jossa hovisäveltäjä Jean-Baptiste Lully...
Antonio Vivaldi
Kreikkalaisalbanialainen viulisti Jonian Ilias Kadesha liittyy levyllään nykyaikaa elähdyttävien, virkistävästi kurittomien viulutaiteilijoiden joukkoon. Levyn yhteinen nimittäjä on italialainen barokki, mutta sitä sohitaan monesta suunnasta. Lähtökohdaksi tarjoutuu Vivaldin viulukonsertto RV 208, jonka lisänimi ”Suurmoguli” on yhdistetty eurooppalaisia kauhistuttaneeseen Aurangzebiin (1618–1707). Lisänimi ei ole peräisin säveltäjältä, mutta Kadesha valloittaa soolonsa esikuvaansa muistuttavalla virtuoosisuudella ja häikäilemättömyydellä. Maailman suurimmaksi jousikvartetiksi itseään luonnehtiva CHAARTS-yhtye ymmärtää pelin hengen, ja esitys syttyy liekkeihin samaan tapaan kuin kiertävien katusoittajien Vivaldi-taiturointi maailman toreilla. Italialaisen […]
Edvard Grieg
Griegin sarja ”Hollbergin ajoilta” on alun perin pianoteos, vaikka se tunnetaan paremmin säveltäjän versiona jousiorkesterille. Andrei Gugnin tunkeutuu norjalaiseen sielun- ja vuonomaisemaan virtuoosisesti virittyneenä ja romanttisesti latautuneena. Näytelmäkirjailija Ludwig Hollbergin vanhoja hyviä aikoja 1700-luvulla muisteleva sarja kuulostaa tässä aidosti pianistiselta ja nostalgiselta, paikoin sentimentaaliseltakin. Toinen laajempi kokonaisuus Gugninin levyllä on Balladiksi otsikoitu muunnelmasarja ikivanhasta norjalaisesta melodiasta, jonka säveltäjä poimi vuonna 1840 julkaistusta kokoelmasta. Yli kaksikymmenminuuttinen Balladi on Griegin laajimpia pianoteoksia, ja suuren muodon hallinta tuottaa […]
François Couperin
François Couperin totesi esipuheessaan ”Kuninkaallisiin konserttoihinsa”, että esitysvälineiksi on mahdollista valita erilaisia barokin puhaltimia ja jousisoittimia. Hänen tiedetään esittäneen teoksia mm. oboisti Philidorin ja fagotisti Dubois’n kanssa. Nykyesittäjille säveltäjän väljät määritelmät suovat vapautta, mutta en ole varma, onko Genuinin levyn soittajien idea yhdistää historiallisia ja moderneja soittimia täysin onnistunut. Pääosassa on Lontoon sinfonikoissa soolo-oboistina soittava Emanuel Abbühl, jonka nimi on vahvistettu esitteeseen lihavoinnilla. Näillä asetuksilla Couperinin kamariteokset kuulostavat soolokonsertoilta, mikä voisi toimiakin, ellei soittokumppaneita olisi […]
Bedrich Smetana
Bedrich Smetanan ”Isänmaani”-kokoelma sinfonisia runoja on yksi kansallisromantiikan merkkipaaluja ja vertauskuvallinen niin tsekeille kuin muillekin itsemääräämisestään huolehtiville kansakunnille. Teoksen kuudessa sävelrunossa säveltäjä yhdisti luonnon, myytit ja historian kuvasarjaksi, jonka merkitys on vaihdellut ajan kuluessa. Teos syntyi 1870-luvulla Böömin kuuluessa Itävaltaan, mutta ennustukset realisoituivat maan itsenäistyessä 1918. Natsit kielsivät teoksen vallatessaan Tsekkoslovakian, ja Neuvostoliiton hallinnassa sen patriotismi valjastettiin valtion käyttöön. Alkuperäinen ajatus heräsi henkiin vuoden 1990 ”samettivallankumouksessa” ja tunne on ikuistettu levytykseen, jonka Rafael Kubelik johti […]
Gustav Mahler
Mahler luonnehti kolmannen sinfoniansa etenemistä evoluutioksi, jossa nietzscheläinen luontokäsitys kuljettaa ihmistä kohti täydellistä ja yhä kaivattua tietoisuutta: ”Luonnon ääni aina ja kaikkialla!… Nyt se on koko maailma, luonnon koko totaliteetti, joka on herätetty syvästä hiljaisuudestaan soimaan ja kaikumaan.” Valtaisaa koneistoa vaativa konsepti on sinfoniakirjallisuuden suurimpia haasteita, joka ei levylläkään ole onnistunut kovin usein. Teoksessa riittää hurjuutta, kummallisuuksia ja kosmeettista kauneutta, joiden yhteiselo edellyttää vakaata otetta mutta myös rohkeutta seurata säveltäjän mielikuvitusnäkyjä. Maris Jansons on levyttänyt […]
