CD-levyt

Jean Françaix: Klarinettikonsertto, Tema con variazioni klarinetille ja pianolle, Trio klarinetille, alttoviululle ja pianolle. Dmitri Ashkenazy, klarinetti, Yvonne Lang, piano, Ada Meinich, alttoviulu, Bernd Glemser, piano. Cincinnatin filharmoninen orkesteri, johtajana Christoph-Mathias Mueller. Paladino pmr 0074 On vaikea kuvitella hyväntuulisempaa musiikkia kuin Jean Françaix’n (1912-1997). Klarinetti oli oiva väline hänen humorististen ja elämäniloisten teostensa sooloihin, joita riittää niin vuonna 1968 valmistuneessa klarinettikonsertossa, vuonna 1974 syntyneissä muunnelmissa kuin kahdeksankymppisenä sävelletyssä triossakin. Viimeksi mainitussa on elegiset hetkensä, mutta […]

Ferenc Farkas: Musiikkia puhallinorkesterille. Varhaisia unkarilaisia tansseja 1600-luvulta, Ovelat opiskelijat -sarja, Timon Ateenalainen -sarja, Intrada, passacaglia ja saltarello, Tornimusiikkia Nyirbatorista, Contrafacta Hungarica, Musica per Ottoni, Csinom Palko. Budapestin puhallinsinfonikot, johtajana Laszlo Marosi. Toccata Classics TOCC 0349. Puhallinorkesterit ovat huvenneet Suomesta, mutta vielä joitakin vuosikymmeniä sitten ne kuuluivat jokaisen itseään kunnioittavan pikkukaupungin musiikilliseen varustukseen. Muualla Euroopassa törmää tuon tuosta ulkoilmakonsertteihin, joiden musiikki on enimmäkseen iloista räimettä tai sovituksia näyttävistä orkesteriteoksista. Ferenc Farkas (1905-2000) muistetaan parhaiten Ligetin […]

Arnold Schönberg: Gurre-Lieder. Alwyn Mellor (Tove), Stuart Skelton (Waldemar), Anna Larsson (Metsäkyyhky), James Creswell (Talonpoika), Wolfgang Ablinger-Sperrhacke (Klaus-narri), Thomas Allen (puhuja), Bergenin filharmoninen kuoro ja orkesteri, johtajana Edward Gardner. Chandos CHSA 5172(2). Arnold Schönbergin Gurre-Lieder vuodelta 1911 on giganttinen teos sekä kokoonpanoltaan että mittasuhteiltaan. Pohjimmiltaan kyse on hybridisestä kantaatista, jonka musiikki rönsyilee myöhäisromanttisesta vyörytyksestä koomisiin ja ironisiin kommentteihin. Pohjana oleva Jens Peter Jacobsenin keskiaikainen saaga kertoo alkuun Toven ja Waldemarin kielletystä rakkaudesta. Tarina tuntuu kertaalleen […]

Ein Feste Burg ist unser Gott – Luther ja reformaation musiikki: Martti Luther, Andreas Hammerschmidt, Michael Praetorius, Joachim Burck, Thomas Selle, Christoph Bernhard, Heinrich Schütz, Melchior Franck, Caspar Othmayr, Michael Altenburg, Samuel Scheidt, Johann Hermann Schein, Johann Walter, Paul Siefert, Johann Steffens, Hieronymus Praetorius, Delphin Strunck, Heinrich Scheideman. Bart Jacobs, urut, Vox Luminis, johtajana Lionel Meunier. Ricercare RIC 376 (2 cd). Lutherin protestanttisen reformaation musiikillinen poikkileikkaus on tehty ranskalais-belgialaisin voimin ja Jordi Savallin levyprojekteja muistuttavalla […]

Joseph Haydn: Vuodenajat, 1801 versio. Solistit ja Gabrieli Consort & Players, Wroclav Baroque Orchestra, National Forum of Music Choir, joht. Paul McCreesh. Paul McCreesh on tullut tunnetuksi ison skaalan historiallisista rekonstruktioistaan, alkaen venetsialaisesta pääsiäispalveluksesta ja Praetoriuksen Jouluyön messusta liturgioineen. Nyt käsillä on Haydnin viimeinen oratorio Vuodenajat, jota on pidetty usein ongelmallisena. Musiikki äityy joskus aika simppeliksi, ja libretto on ongelmallinen. McCreesh on tehnyt oman esitysversionsa, jossa ideana on luoda vuoden 1801 kantaesityksen olosuhteet, eli suuri […]

Verismo-aarioita, mm. Puccini, Mascagni, Cilea. Krassimira Stoyanova, sopraano, Münchenin radio-orkesteri, joht. Pavel Baleff. Orfeo C 899 171 A. Takavuosilta tuoksahtavasta ulkoasustaan huolimatta Krassimira Stoyanovan verismo-albumi on takuuvarmaa oopperataidetta piinkovalta lava-ammattilaiselta. Kokonaisuus huokuu konstailematonta ja perinteikästä oopperan loistoa. Vaikka mukana ovat Butterflyt ja Liùt, mikään puhdas hittikavalkadi ei Münchenin radio-orkesterin kanssa tehty levy ole, vaan sangen eheä poikkileikkaus verismo-säveltäjiltä. Mascagnin Lodolettan nimihenkilön pitkä kuolinkohtaus kuuluu mielenkiintoisimpiin raitoihin, ja plussaa on, että mukana on myös resitatiivipätkiä. Stoyanovan […]

La soria de Orfeo. Monteverdi, Sartorio, Rossi. Philippe Jaroussky, kontratenori, Emoke Barath, sopraano, I Barocchisti ja Coro della Radiotelevisioni svizzera, joht. Diego Fasolis. Erato 0190295851903 Orfeo oli varhaisen oopperan ykkösaihe aina Firenzen Cameratasta alkaen, ja jo 1600-luvun teosten erot kertovat siitä, miten paljon mahdollisuuksia tarina antoi musiikilliselle ilmaisulle. Kontratenoritähti Philippe Jaroussky on koonnut kihelmöivän ohjelman, jossa kolme saman aikakauden Orfeo-aiheista oopperaa nivotaan yhteen eräänlaiseksi kantaatiksi, vaihdellen numeroita kustakin sen mukaan, missä kohtaa tarinaa ne ovat edustavimmillaan. […]

W.A. Mozart: Fantasia c, sonaatti nro 14 c, Robert Schumann: Fantasia C, Geistervariationen. Pjotr Andreszewski, piano. Warner Classics 0190295888558. Puolalainen Pjotr Andreszewski on ollut oman tiensä kulkija siitä lähtien, kun hän nuorena Leedsin pianokilpailussa käveli ulos kesken semifinaaliesityksensä koska tunsi, ettei soittanut tarpeeksi hyvin. Hän esiintyy harvakseltaan ja vain sellaisin ohjelmin, joissa hänellä on erityistä sanottavaa. Soitossaan yhdistelee pidättynyttä eleganssia individualistisiin otteisiin. Chopin on puolalaisen pianistin sotaratsu, mutta siinäkin hän on välttänyt kaluttuja polkuja. Kuulin […]

Sergei Tanejev: Jousikvartetto nro 8, Jousikvintetto nro 2. Carpe Diem -kvartetti, James Buswell, alttoviulu. Naxos 8.573671.   Sergei Tanejevin (1856-1915) vakavamielinen venäläisromantiikka kukkii parhaimmillaan kamarimusiikissa, jota amerikkalainen Carpe Diem -kvartetti on levyttänyt Naxosille. Tanejev sävelsi 11 jousikvartettoa, joista kahdeksas on vuodelta 1883. Säveltäjän klassisistista ihanteista kertoo kolmanneksi osaksi sijoitettu menuetti, mutta pääosassa ovat lämminsävyinen C-duuri ja vuolas melodisuus, vaikka aiheet eivät jääkään pitkäksi aikaa pyörimään mieleen. Vuonna 1905 valmistunut toinen jousikvintetto kuuluu Tanejevin parhaisiin teoksiin. […]

Franz Schubert: Jousikvartetto nro 14, ”Tyttö ja kuolema”. Jean Sibelius: Jousikvartetto op. 56, ”Voces intimae”. Ehnes-kvartetti. Onyx 4163. Kanadalaisviulisti James Ehnes on tehnyt näyttävää soolouraa, mutta tässä hän esiintyy kamarimuusikkona, nimeään kantavan jousikvartetin primaksena. Tiukasta viimeistelystä ja kultivoituneen suoraviivaisesta soitosta voi tulla mieleen Heifetzin ja kumppaneiden muinaiset kamarimusiikkilevytykset, mutta Amy Schwartz Monetti, Richard O’Neill ja Robert deMaine eivät ole Ehnesiä vaatimattomampia muusikoita. Heille taituruus merkitsee enemmän kvaliteettia kuin vauhtia. Se tekee Schubertin ”Tyttö ja kuolema” […]

Sergei Prokofjev: Pianosonaatit nro 2, 6 ja 8. Alexander Melnikov, piano. Harmonia mundi HMC 902202. Venäläisessä perinteessä Prokofjevin pianosonaatteja käsitellään usein moukaroivalla bravuurilla, joka jättää jälkeensä savuavia flyygelejä ja mykistyneitä kuulijoita. Alexander Melnikov ei ole samaan muottiin valettu. Koulukunnan tuntomerkit, teräksinen tekniikka ja järisyttävä fortissimo, ovat tallella, mutta musiikin jäsentelyssä on enemmän malttia ja älyä. Valaisevat Prokofjev-tulkinnat eivät ole yllätys erinomaisten Skrjabin– ja Shostakovitsh-levytysten jälkeen.   Melnikovin liukkaassa liikkeessä ja kipunoivissa rytmeissä on baletin ilmavuutta, […]

W.A. Mozart: pianosonaatti B KV 281m, G KV 283, B KV 333 ja D KV 576. William Youn, piano. Oehma Classics 1856. Korealainen, Amerikan kautta Saksaan kotiutunut William Youn päättää Mozartin pianosonaattien levytyksensä, joka on ollut nautintoa alusta loppuun: helmiäiskoruina sädehtiviä juoksutuksia, laulavuutta ja eleganttia muodontaa – romantisoimatta ja pirteän irtonaisella otteella. Neljännen setin sonaatit saavat sopivan erilaiset karaktäärit salonkitunnelmasta oopperallisuuteen ja D-duuri -sonaatin rajojarikkovuuteen. Ainoita asioita, mitä jää kaipaamaan, on astetta dramaattisempi ja retorisempi ote, […]