Paholaisia ja enkeleitä
L’ange & Le Diable. Pietro Locatelli: sonaatti d, Jean-Marie Leclair: sonaatti C, Antoine Fourqueray: sarja c, Giuseppe Tartini: sonaatti g. Chouchane Siranossian, viulu, Jos van Immerseel, cembalo. Aplha 255. 1700-luvun kahta viulistiystävää, Locatellia ja Leclairia kuvattiin enkeliksi ja demoniksi. Edellisen sonaatti sätkii koko ajan ulos kauneuden raameista, ja tehot saavat huipentumansa sooloviulu-finaalissa, joka tuo mieleen Paganinin. Leclairin sonaatti on taas kaunopuheista kukkaiskieltä. Barokkiviulun uusi tähti, armenialais-ranskalainen Chouchane Siranossian on kummassakin suvereeni. Vielä enemmän hän antaa […]
Japanin ja Ranskan silta
Point and Line. Claude Debussyn ja Toshio Hosokawan etydejä. Momo Kodama, piano. ECM New Records. Ranskan ja Japanin taiteella on ollut pitkät yhteydet. Ranskalainen kuvataide ammensi 1900-luvun alussa japanilaisista puupiirroksista, ja Toru Takemitsu vakiinnutti ranskalaisen impressionismin vaikutteet japanilaiseen taidemusiikkiin. Ei ollut siis tuulesta temmattu idea yhdistellä Debussyn ja Hosokawan pianoetydejä. Vaikka vuosisadan ikäero ja kulttuurierot tuntuvatkin, yhteistä on värikerroksilla ja -pigmenteillä leikkiminen ja vapaa suhde muotoon. Etydeissään Hosokawa jättää muiden teostensa pittoreskit luontoaiheet, kuten pianokonserttonsa […]
Paraatiovi Tüürin mussiikkiin
Erkki-Sven Tüür: Peregrinus Ecstaticus, Le poids des vies non vécues, Noesis. Christoffer Sundqvist, klarinetti, Pekka Kuusisto, viulu, Radion sinfoniaorkesteri, johtajana Hannu Lintu. Ondine ODE 1287-2. Erkki-Sven Tüur (s. 1959) on ollut pitkään suomalaisille läheinen virolaissäveltäjä, ja yhtymäkohtia voi etsiä niin sävellystekniikasta kuin mielikuvituksesta. 2000-luvulla Tüüriä on vienyt eteenpäin itämainen filosofia, mutta nuoruusvuosilta löytyy rock-kokeiluja, mikä selittää hänen pyrkimystään ymmärtää musiikkia rajattomana organismina. “Länsimaisessa musiikissa on monia rinnakkaisia maailmoja. Vain harvoin on esiintynyt todellista halua ymmärtää, […]
Gergijevin rutiinia
Pjotr Tshaikovski: Pähkinänsärkijä, sinfonia nro 4. Mariinskin orkesteri, joht, Valeri Gergijev. Mariinski 593. Valeri Gergijev on kiireinen mies, ja valitettavasti se on ollut myös kuultavilla hänen levytyksissään. Hän on tehnyt hurjalla tahdilla Mariinskin omalle merkille uusia versioita jo aiemmin Philipsille levyttämistään klassikoista, ja aina tulkinnoilla ei tunnu olevan sisäistä pakkoa. Shostakovitshin sinfonioista monet eivät ole pärjänneet vanhoille versioille, ja samaa on sanottava Tshaikovskin Pähkinänsärkijästä, Tempot ovat laventuneet sitten vuoden 1998 levytyksen, mutta se ei ole […]
Shostakovitshia omakohtaisesti
Dmitri Shostakovitsh: viulukonsertot 1 ja 2. Frank Peter Zimmermann ja NDR Elbphilharmonie Orchester, joht. Alan Gilbert. BIS. Saksalaisviulisti Frank Peter Zimmermannilta on totuttu odottamaan takuuvarmaa antia, mutta uudella Shostakovitsh-levyllä hänet tuntuu vallanneen epätavallinen inspiraatio. Ensimmäisen konserton nocturnossa viulisti huhuilee kuin yölintu kuulain mutta samalla salaperäisesti verhotuin äänenvärein, jotka seuraavassa hetkessä saavat taas lihallisempaa hehkua. Normaalia liikkuvampi tempokin toimii. Scherzossa Zimmermann pureutuu viulunkieliin vimmalla, ja passacagliassa hän takoo musiikin rakenteet kuin kivenhakkaaja. Alan Gilbertin johtama hampurilaisorkesteri […]
Myöhäisbarokin juhlaa
William Boyce: Kahdeksan sinfoniaa. Academy of Saint-Martin-in-the-Fields, johtajana Neville Marriner. Capriccio Encore C8006. Sir Neville Marriner kuoli viime syksynä 92-vuotiaana, ja hänen mukanaan meni mailleen pitkä siivu kamariorkesteritraditiota. Vuonna 1956 perustamansa Academy of Saint-Martin-in-the-Fieldsin kanssa Marriner loi kamariorkestereille uudet standardit ja monissa tapauksissa myös uuden ohjelmiston. 1980-luvulla tuo työ jäi jossain määrin periodibuumin varjoon, mutta Capriccion uudelleen julkaisema Boyce-levytys (1995) kertoo, että Marrinerin elegantissa musisoinnissa on yhä paljon nautittavaa. William Boycen (1711-1779) kahdeksan sinfoniaa ovat […]
Melankoliaa veden äärellä
Jean Sibelius: Orkesterimusiikkia ja lauluja (orkestraatiot mm. Rautavaara, Sibelius, P. Helasvuo). Gerald Finley, bassobaritoni, Bergenin filharmoninen orkesteri, joht. Edward Gardner. Chandos CHSA 5178. On aina kiinnostavaa, jos laulumusiikin levy on tehty teema eikä solisti edellä. Tällainen on – kansikuvastaan huolimatta – baritoni Gerald Finleyn ja Bergenin orkesterin Sibelius-levy, joka olisi ollut makoisa lisä Sibelius-vuoden levysadon vokaalipuoleen. Erilaiset lauluorkestroinnit saavat lisänäkökulmaa sävelrunoista. Kokonaisuudessa toistuu melankolia, usein veden äärellä, jossa kohdataan henkiolentoja orkesterilaulu Koskenlaskijan morsianten kostonhimoisesta vedenneidosta […]
Kosmopoliittista laulutaidetta
Franz Liszt: Yksinlauluja. Timothy Fallon, tenori, Ammiel Bushakevitz, piano. BIS 2272 Franz Lisztin lauluissa heijastuu kosmopoliittisäveltäjän ikuinen muuntautumiskyky ja vaellushalu. Kyseinen valikoima välittää hyvin Lisztin kyvyn eläytyä eri kielialueiden luonteisiin ja tyyleihin, joista hän imi ideoita omaan seikkailunhaluiseen sävelkieleensä: levy jakaantuu italian- , ranskan- ja saksankielisiin jaksoihin, joiden väliin asettuu myös Lisztin ainoa englanninkielinen kappale. Nuori amerikkalaistenori Timothy Fallon ja israelilaistaustainen pianisti Ammiel Bushakevitz esittelevät tasapainoisen Liszt-kokonaisuuden ensimmäisellä yhteisellä levyllään, joka on myös Fallonin ensimmäinen […]
Maanläheinen messu
Leos Janacek: Glagoliittimessu, Otce nas, Zdravas Maria, Adagio. Sara Jakubiak, Susan Bickley, Stuart Skelton ym. Bergenin filharmoninen orkesteri ja kuoro, joht. Edward Gardner. Chandos 5165. Verdin Requiemia on sanottu oopperamaiseksi, mutta tuskin mikään kirkkomusiikkiteos on sitä niin paljon kuin Janacekin Glagoliittimessu. Solistien osuudet ovat kuin suoraan säveltäjän oopperoista, kansanomaisia ja puhelaulumaisia, vaikka teksti onkin muinaiskirkkoslaavia, ja lauletut osat vastaavat katolisen messun kaavaa. Orkesteri tuskin malttaa odottaa päästäkseen irrottelemaan maanläheisillä ja elämäniloisilla rytmeillä, ja urut kilpailee […]
Rakkauden tuskaa
O dolce mio tesoro – Carlo Gesualdon madrigaaleja seitsemännestä kirjasta. Collegium Vocale Gent, joht. Philippe Herreweghe. LPH 024. Carlo Gesualdon madrigaalien modernisti raastava kromatiikka ja menetyksen tunteesta ammentavat runot limittyvät helposti kuulijan mielessä säveltäjän henkilöhistoriaan ensimmäisen vaimonsa murhaajana. Eksentrinen tapaus siis. Ei silti pidä jättää huomiotta sitä, miten taitava kontrapunktikko ja madrigaalin uudistaja hän oli. Monet etenkin italialaiset lauluyhtyeet korostavat Gesualdon ekspressionistista ja radikaalia puolta, mutta Philippe Herreweghen johtamalta uudelta levyltä välittyy laajempi perspektiivi. Kyllähän tuska […]
Kloonisäveltäjien kohtalo
Leonid Desjatnikov: Rosenthalin lapset. Pjotr Migunov (Alex Rosenthal), Jelena Manistina (Wagner), Maxim Paster (Tshaikovski), Vsevolod Grivnov (Mozart), Vasili Ladjuk (Verdi), Alexander Teliga (Musorgski), Kristina Mhitarjan (Tanja), Irina Rubtsova (Njanja), Boris Stasenko (Kela), Bolshoi-teatterin kuoro ja orkesteri, johtajana Alexander Vedernikov. Melodija MEL cd 10 02432 (2 cd). Alex Rosenthal on juutalainen geenibiologi, joka pakenee 1930-luvulla Natsi-Saksasta Neuvostoliittoon mukanaan kloonaamansa säveltäjät Wagner, Tshaikovski, Verdi ja Musorgski. Uudessa kotimaassaan Rosenthal kloonaa Mozartin ja jatkaa työtään Brezhnevin ja Gorbatshovin […]
Lyijynraskas Rahmaninov
Sergei Rahmaninov: Triot élégiaque nro 1 g-molli ja nro 2 d-molli op 9. Lise de la Salle, piano; Bartolomiej Niziol, viulu, Claudius Herrmann, sello. Philharmonia records. Soittaja-säveltäjien ominaispiirteenä on kirjoittaa sellaisia osuuksia teoksiinsa, ettei tarvitse paljon kiilailla saadakseen omalle instrumentilleen parhaat palat. Leimallisesti pianistiset Frédéric Chopin ja Franz Liszt panivat paukut pianoon, ja kylkiäisinä muut saavat soittaa mukana. Samaa henkeä on Sergei Rahmaninovin nuoruuden kahdessa elegisessä pianotriossa, joissa hän jo näyttää myöhemmin konsertoissaan tavaramerkikseen vakiinnuttamaansa […]
