Kuukauden klassikko

Sergei Rahmaninov: Kellot op. 35   Sergei Rahmaninov (1873–1943) syntyi 150 vuotta sitten tsaari Aleksanteri II:n Venäjällä, joka yritti epätoivoisesti modernisoitua. Askeleet jäivät vajaiksi ja pysähtyivät vuosisadan vaihteessa kokonaan. Vanhaa Venäjää ei enää ollut, uutta ei tullut – tuli Neuvostoliitto. Rahmaninovin perhe kuului maataomistavaan aatelistoon, jonka omistukset Novgorodin alueella hupenivat vauhdilla huikentelevaisen Vasili-isän ansiosta. Hän menetti velkoihinsa ensin vaimoltaan myötäjäisinä saamansa neljä maatilaa ja lopuksi myös oman perintötilansa. Säveltäjä vietti kesät 1890–1917 tätinsä tilalla Ivanovkassa […]

Gustav Holst: Planeetat op. 32   Gustav Holst (Gustavus Theodore von Holst, 1874–1934) pyrki Lontoon Kuninkaalliseen musiikkikorkeakouluun kahdeksan kertaa ennen kuin pääsi sisään. Pasunistinuran katkaisi hermosairaus, ja sukujuuriltaan alun perin ruotsalainen Holst keskittyi sävellysopintoihin Charles Villiers Stanfordin johdolla. Säveltämiselle jäi aikaa vain kesäisin, sillä leipätyö opettajana, urkurina, kriitikkona, kuoronjohtajana ja kapellimestarina vei Holstilta enimmän ajan. Holstin varhaiset sävellykset olivat enimmäkseen vokaalimusiikkia. 1890-luvun alussa Holst sävelsi Gilbert & Sullivan -tyylisiä englantilaisoperetteja, mutta saatuaan wagnerilaisen herätyksen hän […]

Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia nro 40 g-molli KV 550 Taidemusiikkia kutsutaan yleisesti klassiseksi musiikiksi, vaikka samalla muistutetaan, että klassismia edusti varsinaisesti tyylikausi 1700-luvun jälkipuolelta 1800-luvun alkupuolelle. Suurinta osaa länsimaisesta taidemusiikista ei voi luonnehtia klassiseksi, ja klassista voi olla muukin kuin taidemusiikki. Latinan classicuksella viitattiin alun perin antiikin Rooman ylimpään kansalaisluokkaan, eli jonkinlaista elitismin merkkiä on kannettu alusta asti. Jo roomalaiskaudella termiä alettiin soveltaa kulttuuriin, kuuluisiin kirjailijoihin kuten Vergilius tai Demosthenes, joita kutsuttiin classicuksiksi. Klassinen sivistys […]

Franz Schubert: Pianotrio nro 2 Es-duuri op. 100 ”Franz Schubert ei ollut mikään jättiläinen. Tavallinen, heikko ihminen vain, joka antaa onnen livahtaa käsistään, milloin se lähelle sattuukin. Suuressa vaatimattomuudessaan hän ei edes uskonut mihinkään kykenevänsä, saati sitten, että maailma saattaisi hänelle tunnustuksensa antaa. Ja kuten tavallista tällaisissa tapauksissa, jäi Schubertkin tykkänään erilleen muusta maailmasta, sulkeutuen lujasti omaan kuoreensa. Mutta napisematta hän kuitenkin kantoi kivun, jota täten saatu haava hänelle tuotti.”   Uusi Säveletär -lehdessä vuonna […]

Giacomo Meyerbeer: Afrikatar, Darius Milhaud: Maailman luominen, Luigi Nono: Djamila Boupachá Menneisyyden taiteessa esiintyvä rasismi tulee tunnistaa, mutta jos taidemusiikkia pitää sivistyksenä, niin siihen kuuluu myös itseymmärrys ja toleranssi. Tämän jutun kolme afrikkalaisaiheista teosta antavat aihetta pohtia asiaa.   Kuljin koulumatkani 1960-luvulla raitiovaunulla, ja ratikkapysäkin vieressä oli Siirtomaatavaraliike. Jos aikaa riitti ja astui sisään, vastaan tulvahti mausteisia tuoksuja ja eksoottisia kuvia palmuineen, kameleineen ja tummaihoisine ihmisineen. Itsenäisellä Suomella ei ollut siirtomaita, ja mielikuvat sellaisista kumpusivat […]

Franz Liszt: Etudes d’exécution transcendante   ”Kukaan ei ajattele enää vaikeuksien voittamista, vaan piano katoaa ja jäljelle jää vain musiikki”, kirjoitti Heinrich Heine Franz Lisztin soitosta. Tästä erityisenä esimerkkinä on Lisztin pianosarja Transsendenttiset etydit. Virtuoosien viehätys yleisölle on hyvin samanlainen kuin sirkuksen massoille. Aina elää toive, että jotain vaarallista voi tapahtua: Monsieur Ysaÿe saattaa soittaa viulua M. Colonne olkapäillään, tai M. Pugno päättää kappaleensa nostamalla pianon hampaillaan.” Debussyn tunnettu, nimimerkillä Monsieur Croche julkaisema lausahdus oli […]

Kuninkaalliset hautajaiset: Morley, Purcell, Croft, Händel, Elton John ”Westminsterin kadut, kujat, ojat, talot ja ikkunat oli pakattu täyteen kaikenlaisia ihmisiä, jotka olivat tulleet katsomaan kuningattaren kunnioitusta. Kun he näkivät hänen hautapatsaansa arkun päällä, alkoi sellainen yleinen huokailu, valitus ja itku, jollaista ei ollut nähty tai tiedetty miesmuistiin.”   Aikalaiskuvaus kuningatar Elisabet I:n hautajaissaatosta vuodelta 1603 poikkeaa vain osin siitä, mitä nähtiin syyskuun 19. päivänä 2022 Elisabet II:n hautajaisissa. Nyt arkun päällä olivat vallan tunnusmerkit, kruunu, […]

Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 13 op. 113, “Babi Jar” Kiovan lähellä oleva Babyn Jarin rotko on yksi toisen maailmansodan natsien julmuuksien pahimpia näyttämöjä. Shostakovish halusi käyttää sitä Sinfoniassaan vertauskuvana kaikille vainotuille.   Saksalaiset marssivat Kiovaan syyskuun 19. päivänä 1941. Tuore kenraalikuvernööri Kurt Eberhard ja SS-poliisipäällikkö Friedrich Jeckeln pistivät heti toimeen etnisen puhdistuksen. ”Kaikkien juutalaisten Kiovassa ja sen läheisyydessä tulee ilmoittautua maanantaina klo 08.00 Melnikovskyn ja Dohturovin katujen kulmaan. Mukaan on otettava asiapaperit, rahat, arvoesineet ja […]

Kolme Requiemia 1960-luvulta: Britten, Ligeti, Zimmermann   Vuonna 1960 toisesta maailmansodasta oli kulunut viisitoista vuotta. Kylmä sota idän ja lännen välillä oli kiristynyt ydinsodan partaalle. Turvatakuita hankittiin kasaamalla rajoille yhä enemmän miehiä, kalustoa ja joukkotuhoaseita. Maailma muuttui taas mustavalkoiseksi hyvän ja pahan temmellyskentäksi. Se tuotti ristiriidan moniäänisen kansalaisyhteiskunnan, demokratia- ja vapauskehityksen kanssa. Unkarin kansannousu (1956) ja Prahan kevät (1968) tukahdutettiin itäblokissa. USA:ssa kansalaisoikeustaistelu ja Vietnamin sota haastoivat valtakoneiston. Euroopassa nuoriso kapinoi vanhoillista ajattelua ja arvomaailmaa […]

Henri Dutilleux’n mielestä musiikissa pitäisi pystyä kohtaamaan uusi ja tuntematon. Hänelle salaperäisyydestä säteili houkutteleva tähtikirkas ajatus.   Henri Dutilleux (1916–2013) työskenteli hitaasti, mutta suppeasta tuotannosta tuli vastaavasti erittäin korkeatasoinen. Kaksi sinfoniaa, orkesteriteokset Mètaboles, Mystère de l’instant, Timbres, espace, mouvement, Shadows of Time, viulu- ja sellokonsertot, sekä kourallinen kamarimusiikkia ei ole valtava saalis yli viidenkymmenen vuoden rupeamasta orkesterimusiikin alalla. Dutilleux syntyi Angersissa Pariisiin länsipuolella ja opiskeli sävellystä Pariisin konservatoriossa opettajanaan Henri Büsser. Varhaiset teokset kertovat Stravinsky– […]

  Kapteeni Charles Boycott työskenteli 1800-luvulla Irlannin Mayossa tilanhoitajana Ernen jaarlille, joka omisti vihreällä saarella maata yli 16 000 hehtaaria. Vuoden 1879 nälänhädän iskiessä Boycott ei suostunut vuokraviljelijöiden vaatimuksiin vuokranalennuksista, pitkistä vuokrasopimuksista ja tuotteiden vapaakaupasta. Viljelijät olivat valmiita väkivaltaan, mutta heidän asiaansa ajanut maaliiton johtaja Charles Parnell kannusti toisenlaiseen toimintaan: ”On olemassa parempi, kristillisempi ja myönteisempi tapa, joka antaa kadotetulle sielulle mahdollisuuden katumukseen. Jos joku ottaa vastaan tilan, jolta joku toinen on juuri häädetty, teidän pitää […]

Joseph Haydn: Vapahtajan seitsemän viimeistä sanaa ristillä, Die Sieben letzten Worte unseres Erlösers am Kreuze Hob. XX:1A “Kirkon seinät, ikkunat ja pylväät oli peitetty mustalla kankaalla ja vain yksi keskellä riippuva lamppu valaisi juhlallista pimeyttä. Lyhyen palveluksen jälkeen piispa laskeutui saarnastuolista ja polvistui alttarin eteen. Tämä vaihe täytettiin musiikilla. Sen jälkeen piispa lausui seuraavat sanat, sitten kolmannet ja niin edelleen, orkesterin seuratessa jokaista puheenvuoroa. Sävellykseni oli seurattava tätä järjestystä, eikä ollut helppoa säveltää seitsemää kymmenminuuttista […]