Kuukauden klassikko

Tomás Luis Victoria: Tenebrae-responsoriot   Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava hiljainen viikko, jonka täytti vuosisatojen ajan vilkas musisointi päivin ja öin. Katolisen kirkon pääsiäisviikon palveluksista (Officium Hebdomadae Sancta) tuli yksi 1500-luvun vastauskonpuhdistuksen innoittaman renessanssipolyfonian suuria innoituksen lähteitä, kärsimyksellä jalostetun uskon todistuskappale. Viikon keskiössä olivat Kiirastorstain, Pitkänperjantain ja Suuren lauantain muodostamat kolme pyhää päivää, Triduum sacrum. Noiden päivien kirkolliset toimitukset huipentuivat kolmeen rukouspalvelukseen (matutina – laudes), joissa kussakin oli kolme Nokturnia. Varhaisina aikoina nuo palvelukset pidettiin oikeasti […]

Einojuhani Rautavaara: Elämän kirja   Mieskuorolaulu kuului ennen sotia kansallisen kulttuurin peruskiviin. Ei ollut kohottavaa kulttuuritapahtumaa tai kansallishenkistä rientoa, jota lujittamaan ei olisi astunut joukko laulavia miehiä suorissa riveissä ja hännystakeissa. Mieskuorolaulun arvostus liittyi suomalaisen kulttuurin nousuun 1800-luvun puolivälistä alkaen. Taide-elämä oli lapsenkengissään ja kuorolaulu ainoita julkisuuden ja eri kansankerrokset läpäiseviä taidemuotoja. Akateemiset mieslaulajat kantaesittivät Maamme-laulun 1848 ja keräsivät rahat Vanhan ylioppilastalon (1870) rakentamiseen. 1870-luvulla leimahti kansallisen kulttuurin suuntaa määrittävä kieliriita, joka jakoi mieslaulajat eri […]

Béla Bartók: Herttua Siniparran linna   Mitkään tähdet eivät ole yhtä kaukana toisistaan kuin kaksi sielua.” Nuori Béla Bartók (1881–1945) lisäsi vuonna 1908 Béla Balázsin runosäkeen ensimmäisen viulukonserttonsa käsikirjoitukseen, jonka hän lähetti rukkaset saatuaan viulisti Stefi Geyerille. Geyer piti käsikirjoituksen, joka tuli julkisuuteen vasta hänen kuoltuaan vuonna 1956. Bartók ei jäänyt tuleen makaamaan. Vuonna 1909 hän vei 16-vuotiaan oppilaansa Márta Zieglerin kävelylle, kosi ja palautti tämän kotiinsa laillisesti vihittynä vaimona. Mártasta tuli Bartókin sihteeri ja […]

  Wolfgang Amadeus Mozart: Serenadi G-duuri KV 525, ”Eine kleine Nachtmusik”   Kun Hollywood-elokuvassa näytetään häävastanotto tai muut paremman väen kalaasit, jostain nurkasta löytyy yleensä jousikvartetti, joka soittaa sävyisästi Mozartin Eine kleine Nachtmusikia. Tai Vivaldin Vuodenaikoja. Amerikkalaiselle juhlayleisölle näihin teoksiin kiteytyy eurooppalainen ”hienous”, jäänteet peruukkipäisestä hovikulttuurista, jolla voi painaa aatelisleiman rapakontakaiseen elämäntapaan. Tällaisen vaikutuksen haluaa tehdä miljardööri Bruce Wayne, joka samalla kätkee Tim Burtonin elokuvassa todelliset pyrkimyksensä Batmanina. Brian de Palman Tom Wolfe -filmatisoinnissa Turhuuden […]

Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 9 d-molli op. 125   Ludwig van Beethovenin (1770-1827) yhdeksäs sinfonia syntyi kymmenen työntäyteisen kuukauden aikana vuonna 1824. Edellisistä sinfonioista oli kulunut kymmenen vuotta. Se oli pitkä kypsytysaika, kun muistetaan, että kahdeksan aikaisempaa sinfoniaa oli sävelletty kahdentoista vuoden kuluessa. Yhdeksäs sinfonia kuuluu Missa solemniksen ja myöhäisten pianosonaattien ja jousikvartettojen kanssa Beethovenin viimeiselle luomiskaudelle. Kuuro säveltäjä johti itse kantaesitystä, vaikka esiintyjät seurasivat apukapellimestari Duportia. Yhteys varhaisempiin teoksiin on silti kuuluva. Beethoven […]

  Keväästä kesäksi Kauvan kattanut maata on hallan ja hämärän vyö, kauvan on kuura peittänyt maan, kauvan on huura huokunut mielihin hallaa vaan – Paistaos armahin aurinko, hellitä hempeä pouta, jotta lähtisi sydänten jää ja sulais rintojen routa. Nuoren Eino Leinon Kevätlaulu (1896) muistuttaa kevään merkityksestä Pohjolan kansoille. Ei vain luonto, vaan ihmisten mielet ja kokonaiset kansakunnat uudistuvat, kunnes saapuu taas seuraava syksy. Matka keväästä kesään on kulttuurihistorian viljellyimpiä aiheita, mainio alusta aistillisille kielikuville ja […]

Ludvig XIV: Ranskan barokin ”kultakausi”, Aurinkokuninkaan säteilyssä   ”Kuninkaan erotti kaikista muista ihmisistä hänen vartalonsa, ryhtinsä, miellyttävyytensä, kauneutensa, ylevyytensä, äänen sointi, puhetapa ja koko persoonallisuuden luontainen viehättävyys ja majesteettisuus.” Versaillesin palatsissa asuneen Saint-Simonin herttuan kuvaus Ludvig XIV:stä tuntuu imartelevalta, mutta todellisuudessa hän kuului hallitsijansa katkerimpiin kriitikoihin. Monarkistit viettivät viime syksynä Ludvig XIV:n (1638-1715) 300-vuotismuistojuhlaa, mutta tasavaltalaisia ei ehkä haittaa, että asiaan palataan pienellä viiveellä. Ludvigista tuli isänsä kuoltua kuningas 5-vuotiaana. ”Aurinkokuningas” hänestä tuli, kun hän […]

Hector Berlioz: Kristuksen lapsuus (L’Enfance du Christ)   Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville.” Herodes ”Suuri” (n. 73 eKr. – n. 4 jKr.) esiintyy Matteuksen evankeliumissa vain pikaisesti, mutta hankkii pysyvän mainesijan despoottien historiassa. Historiasta voi löytää Herodesta karmivampiakin hirmuhallitsijoita, mutta raamatullisen asemansa vuoksi Juudean […]

Hildegard von Bingenin musiikista nousee vahvana esiin naiseuden puolustus. Luostariympäristöön sijoittuvan musiikin ja kielikuvien aistillisuus voi tuntua hätkähdyttävältä, mutta Hildegardille myös aistillisuus oli luonnollista ja pyhää.   ”Varhaisimmasta lapsuudestani lähtien, ennen kuin luustoni, hermostoni ja suoneni olivat vahvistuneet, olen aina nähnyt sielussani tämän näyn, vielä nytkin, kun olen yli seitsemänkymmenvuotias. Tässä näyssä, Jumalan tahdon mukaan, sieluni nousee korkealle taivaaseen levittäytyen ihmisten joukkoon, vaikka he ovat kaukana minusta, vieraissa maissa ja paikoissa… En kuule heitä korvillani, […]

Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia concertante KV 364 ”Kaikkein armollisin valtias, ruhtinas ja herra! Vanhemmat täyttävät velvollisuutensa itseään ja valtiota kohtaan nähdessään vaivaa saadakseen lapsensa ansaitsemaan oman leipänsä. Mitä enemmän lapsi on saanut Jumalalta lahjoja, sitä suurempi on hänen velvollisuutensa käyttää sitä oman ja vanhempiensa elinolojen parantamiseen.” ”Evankeliumit opettavat meitä hyödyntämään lahjojamme. Niin on myös minunkin Jumalan ja omatuntoni nimissä oltava kiitollinen isälleni ja kaikin voimin kevennettävä hänen taakkaansa… Voisiko Teidän Korkeutenne armollisesti sallia minun pyytää […]

Leoš Janáček: Jousikvartetot nro 1 “Kreutzer-sonaatti” ja nro 2 “Intiimejä kirjeitä”   ”Sinä seisot jokaisen nuotin takana, sinä, elävänä, voimakkaana, rakastavana. Vartalosi tuoksu, suudelmiesi hehku – ei, vaan itse asiassa minun. Minun nuottini suutelevat sinua. Ne kutsuvat sinua intohimoisesti”, kirjoitti Leoš Janáček (1854-1928) Kamila Stösslovalle, jonka hän tapasi vuonna 1917 Luhacovien kylpylässä Kaakkois-Tsekissä. 64-vuotias säveltäjä kirjoitti 26-vuotiaalle juutalaisrouvalle seuraavien yhdentoista vuoden aikana yli 700 kirjettä, joissa hän tunnusti leimuavin sanankääntein rakkautensa. Vielä vaikuttavampi dokumentti ovat […]

  Unien Vankina   Psykoanalyytikko Sigmund Freudin Unien tulkinnassa on paljon musikaalisia unia: yhdessä unessa Wagnerin oopperan esitys kestää varttia vaille kahdeksaan aamulla, toisessa Fideliota seuraava unennäkijä lähtee lentoon ja vetää suustaan kaksi hammasta. Freud määritteli ”vallankumousunensa” absurdiksi uneksi, joka ”ilmaisee samanaikaisesti uniajatusten suunnan ja halun pilkata tätä suuntaa, tehdä se naurunalaiseksi. Absurditeetteja luodessaan unityö muuntaa piilosisältöä ilmimuodoksi.” (suom. Erkki Puranen) Mitä ikinä unet paljastavatkin, niiden näkijät ovat sen suhteen puolustuskyvyttömiä. Freud tulkitsi sivistyneistön unia, […]