Kuukauden klassikko

Risti, miekka ja rakkaus ”Voitettu saalis oli niin suuri, ettei kukaan tiedä sen loppua; kultaa ja hopeaa, astioita ja jalokiviä, silkkiä, turkiksia, hienoimpia tavaroita, joita maailmasta löytyy. Ja minä Geoffrey Villehardouin, Champagnen marsalkka, voin hyvin todistaa, ettei koskaan sitten maailman luomisen ole yhtä paljon saalista saatu mistään kaupungista.” Neljäs ristiretki käynnistyi 1198 paavi Innocentius III:n bullalla Jerusalemin vapauttamiseksi, mutta Venetsiasta purjehtinut ritarijoukko päätyi ryöstämään kristikunnan suurimman ja rikkaimman kaupungin, Konstantinopolin. 1000-luvulta 1300-luvulle ulottuneen ristiretkiajan seurauksista […]

Maurice Ravel: Johdanto ja allegro harpuille, huilulle, klarinetille ja jousikvartetille ”Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen, sinun eteesi, Jumala, minun iloni. Siellä saan ylistää sinua lyyraa soittaen.” (Ps. 43:4)   Lyyra eli harppu on raamatussa soittimista jaloimpia, Daavid-kuninkaan instrumentti, jonka Genesiksessä mainittu Jubal keksi huilun kanssa. Myöhemminkin harppu on kuvattu taivaallisena soittimena, jonka soittotekniikkaa enkelit hiovat ikuisuudessa. Todellisuudessa harpun historia menee raamattuakin kauemmas: varhaisimmat soittimet on löydetty kuninkaallisista haudoista Sumerista 3500 eaa. Se on myös […]

Georg Philipp Telemann: Tafelmusik   250 vuotta sitten kuollut Georg Philipp Telemann (1681-1767) oli 1700-luvun alkupuoliskolla Saksan suosituin säveltäjä. Häntä himoittiin moniin aatelishoveihin ja tärkeisiin musiikkivirkoihin, mutta hän tavoitteli ajalle harvinaista itsenäisyyttä. Asetuttuaan Hampurin vapaakaupunkiin vuonna 1721 hän hoiti viiden kirkon musiikinjohtajan tehtävät ja myöhemmin vielä oopperajohtajankin työn. Korottaakseen palkkaansa Hampurissa Telemann haki 1720-kuvun alussa Leipzigin Tuomas-kirkon kanttorin virkaa, joka päätyi Bachille vasta kun Leipzigin kapunginisille kävi selväksi, että Telemannia ei voinut saada. Välit Bachiin […]

Robert Schumann: Sinfonia nro 1 op. 38, “Kevät”, lauluja keväästä   ”Sävelsin teoksen kevään innostamana; kevään joka tulee meille aikuisinakin aina yhtä uutena ja yllättävänä. En halunnut kuvailla tai maalailla, mutta uskon että vuodenaika vaikutti paljon teoksen hahmotukseen” Kirjoitti Robert Schumann (1810-1856). Sinfonia nro 1 B-duuri op. 38 syntyi tammikuussa 1841 yhdessä inspiraation leimahduksessa: pianopartituuri valmistui neljässä päivässä ja soitinnus viikkoa myöhemmin. Kevät oli 1800-luvun taiteilijoille monin tavoin vertauskuvallinen vuodenaika. Luonto heräsi, kukat puhkesivat, rakkaus […]

François Couperin: Les Gout-réunis, Apoteoosi Lullylle “Italialainen ja ranskalainen tyyli ovat pitkän aikaa jakaneet kansakuntaa. Omasta puolestani olen aina arvostanut asioita niiden ansioiden mukaan, riippumatta niiden tekijästä tai kansallisuudesta. Ensimmäiset italialaiset sonaatit, jotka ilmestyivät Pariisissa yli kolmekymmentä vuotta sitten ja jotka rohkaisivat minutkin säveltämään joitakin, eivät mielestäni vahingoittaneet Monsieur Lullin tai edeltäjieni teoksia, jotka säilyvät aina enemmän ihailtavina kuin jäljiteltävinä. Siten, puolueettomuuteni minulle suomalla oikeudella, purjehdin aina niiden suosiollisten tuulien alla, jotka ovat ohjanneet minua […]

  Pimeydessä syntynyt ”Niinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda, että caicki mailma piti werollisexi laskettaman. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen, joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias. Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta. Nijn myös Joseph Galileast Nazarethin Caupungist ylösmeni Judean Dawidin Caupungijn, joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust andaman idzens arwatta Marian hänen kihlatun emändäns cansa, joca rascas oli. Nijn tapahtui heidän siellä ollesans, että synnyttämisen […]

  Alberto Ginastera (1916-1983) syntyi 100 vuotta sitten Buenos Airesissa katalonialaisen isän ja italialaisen äidin pojaksi. Tuo tieto valaisee hänen synnyinmaansa luonnetta. Argentiinan itsenäistymistä 1816 seuranneen siirtolaistulvan kärjessä olivat järjestyksessä italialaiset, espanjalaiset, saksalaiset ja ranskalaiset maahanmuuttajat. Yli 90 prosenttia Argentiinan väestöstä polveutuu eurooppalaisista siirtolaisista, ja vain alle 3 prosenttia edustaa siirtomaavaltaa edeltäneitä alkuperäiskansoja. Silti yli puolella väestöstä on verenperintöä myös alkuperäiskansoilta. Siirtolaisten kansoittamana maana Argentiinan edellä on vain USA. Ginastera opiskeli kotikaupunkinsa konservatoriossa ja voitti […]

    Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 6 h-molli op. 74, “Pateettinen”   ”Voin kertoa sinulle vilpittömästi, että uskon tämän sinfonian olevan parasta mitä olen koskaan tehnyt. Ainakin se on kaikkein syvimmin koettu. Ja rakastan sitä enemmän kuin mitään muuta sävellystäni.” Pjotr Tšaikovski (1840-1893) sai elokuussa 1893 valmiiksi uuden sinfoniansa ja viestitti siitä ensimmäiseksi sisarenpojalleen Vladimir ”Bob” Davidoville. Tšaikovski lähetti elokuun aikana samanlaisia viestejä monille kollegoilleen, sukulaisilleen ja ystävilleen. 53-vuotiaan ja menestyksen harjalla elävän säveltäjän kuudes […]

Eleonoora Akvitanialainen  ”Sukupuolien välinen tasa-arvoisuus ei millään tavalla vapauta ’luomakunnan herraa’ ritarillisuuden velvoituksista naista kohtaan. Sivistynyt mies ei milloinkaan unhota, että naiselle on osoitettava kunnioitusta ja avuliaisuutta, myönnettävä kunniapaikka ja etusija kaikissa tilanteissa.” Nimimerkki Bagheera eli Helsingin Sanomien toimittaja Erkki Kivijärvi tiivisti Seurustelun taidossaan vuonna 1926 pitkän, mutta pian katoavan perinteen.   Ritarillisuuden velvoitukset” juontavat juurensa 1100-luvulle, kun feodaalisten ratsusoturien kelpoisuuteen alettiin liittää eettisiä uskollisuuden ja oikeamielisyyden ominaisuuksia. Trubaduurilauluissa nuo ominaisuudet kiteytyivät hovirakkauden (amour courtois, […]

Wolfgang Amadeus Mozart: Klarinettikonsertto A-duuri KV 622 ”Mitä maailmassa kestäisitkin, et kauniita päiviä kausin pitkin”. (Johann Wolfgang von Goethe, suom. Otto Manninen)   Moni etsii hyvällä syyllä musiikista kauneutta. Kaunista ovat pyrkineet luomaan säveltäjätkin, mutta vähän on sellaisia teoksia, joiden ainoa tai pääasiallinen tarkoitus on olla kaunis. Kauneus on musiikissakin usein hetken kukinto ja kontrasti dramaattisille käänteille, kehystetty synkkyydellä ja tragedialla. Ja kuten Goethe totesi, tauoton kauneuden syöttäminen ylittää sietokyvyn. Lisäksi kaunista pidetään kovin subjektiivisena […]

  Béla Bartók: Kuusi jousikvartettoa Béla Bartókin jousikvartetot ovat symmetriaa ilman paluuta entiseen.   Jousikvartetosta tuli kirjaimellisesti klassinen teoslaji 1700-luvun lopulla Haydnin ja Mozartin teoksissa. Heidän jälkeensä Beethovenin kuusitoista kvartettoa vahvistivat lajin orkesteriteoksia enemmän asianharrastajille suunnatuksi taidemuodoksi. Beethovenilla jousikvartetosta tuli väylä uusille musiikillisille keksinnöille sekä niiden tehokkaalle ja ekonomiselle toteutukselle. Beethovenin kvartetoissa kohtaavat ekspressiivisyys ja arkkitehtuuri, impulsiivinen ilmaisu ja pysyvät rakenteet, jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jousikvartetto kiinnosti myös romantikkoja, mutta ei niinkään sisällön ja muodon vuorovaikutusta tutkivana […]

Johannes Brahms Pianokvintetto f-molli op. 34             BRAHMS haki pianokvintetossaan beethovenmaisen draaman ja schubertmaisen introspektion yhdistelmää. Paineita riitti, sillä germaanista perintöä vaali koko hänen musiikillinen esikuntansa.   Menneisyys voi olla taakka. Monet kuljettavat mukanaan vanhaa painolastia kuvitellen, että heidän polkunsa on viitoitettu jo kauan sitten. Voisi olla mielekkäämpää ajatella olevansa tekemisistään vastuussa tulevaisuudelle, omalleen ja muiden. Menneisyyttä ei voi silti unohtaa. Kulttuurihistoriassa ja varsinkin musiikin historiassa menneisyyden opetuksia ei pääse […]