Kuukauden klassikko

    Englannin kuningas Henrik VIII (1491-1547) koulutettiin alunperin kirkolliselle uralle. Opintieltä erottuivat orastavan humanismin ihanteet: prinssi oppi ranskaa, latinaa ja italiaa, kirjoitti runoja, soitti ja sävelsi. Uusiin renessanssihyveisiin yhdistettiin vanhat ritaritaidot: metsästys, turnajaiset, paini ja aseiden käsittely. Prinssin isä, Henrik VII, oli nostanut Tudor-suvun Ruusujen sodan jälkeen valtaistuimelle, mutta ote vallasta ei ollut luja. Kruunuperijäksi oli tarkoitettu pojista vanhin, Arthur, joka vuonna 1501 naitettiin Ferdinand ja Isabella ”Katolisten” tyttärelle Katariina Aragonialaiselle. 15-vuotias Arthur kuoli […]

Edvard Grieg: Peer Gynt, musiikkia Henrik Ibsenin näytelmään ”Pirun kelkkaan hyppäsi onneton poikani”, kuittaa Åse-äiti Peer Gyntin saavutukset. Henrik Ibsen (1828-1906) kirjoitti Peer Gyntin Italiassa tanskaksi vuonna 1867 ja toi maailmankirjallisuuden monien romanttisten seikkailijoiden sekaan norjalaisen adhd-hulttion. Jos tarina on kasvukertomus, niin parannus tapahtuu myöhään. Peer ryyppää ja rällää, ryöstää morsiamen, hylkää rakastettunsa, menee naimisiin peikkoprinsessan kanssa, menettää äitinsä, karkaa kotimaastaan, rikastuu orjakaupalla, viettelee arabikaunottaren, palaa köyhtyneenä kotiin, ja saa kaiken anteeksi. Peer ei miellä […]

Joseph Haydn: Kuusi jousikvartettoa op. 20   “Ruhtinaani oli tyytyväinen kaikkiin teoksiini; sain hyväksyntää. Saatoin tehdä kokeiluja, tarkkailla mikä tekee vaikutuksen ja mikä heikentää sitä, toisin sanoen parantaa, kasvattaa, karsia ja punnita teoksiani. Olin erossa koko muusta maailmasta… Kukaan ei voinut neuvoa tai kiusata minua, joten minun oli tultava omaperäiseksi.”   Joseph Haydn (1732–1809) antoi tunnetun arvionsa palveluksestaan Esterházyn ruhtinassuvulle 1800-luvun alussa ensimmäisen elämäkertansa kirjoittajalle Georg August Griesingerille. Haydn astui Esterházyjen palvelukseen vuonna 1761. Ainoan […]

Felix Mendelssohn-Bartholdy: Sinfonia nro 5 D-duuri op. 107, ”Uskonpuhdistus” FELIX MENDELSSOHIN sinfonian finaalissa vasket julistavat MARTTI LUTHERIN Jumala ompi linnamme -koraalia pauhulla, josta puutuu vain mukana veisaava yleisö.   ”Kristitty Mendelssohn on mahdottomuus.” Abraham Mendelssohn yritti kirjeessään vuonna 1829 selittää säveltäjäpojalleen Felixille (1809-1847), miksi oli välttämätöntä vaihtaa suvun nimi Mendelssohnista Bartholdyksi. Abraham Mendelssohnin isä ja Felixin isoisä oli kuuluisa juutalainen valistusfilosofi Moses Mendelssohn, jonka lapsista kaksi kääntyi katolisuuteen, kaksi protestanttisuuteen ja kaksi pysyi juutalaisessa uskossa. Moses Mendelssohnin ajaman valistusihanteen, […]

Anton Bruckner: Sinfonia nro 5 B-duuri     ANTON BRUCKNERIN sinfonioita hallitsee aika, joka on alkanut kauan ennen teoksen ensi tahteja. Musiikilliset tapahtumat sijoittuvat jättimäiseen kontekstiin, jossa maallinen vaellus tuntuu kohtaavan ikuisuuden.   Kirkkoisä Augustinus pohdiskeli ajan olemusta 400-luvulla ja totesi, ettei tiedä mitä aika on, jos sitä joku kysyy, mutta tietää, jos ei kysytä. Oxfordin sanakirjan mukaan aika on olemassaolon ja tapahtumisen jatkuvaa etenemistä menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaisuuteen, kokonaisuudeksi miellettynä. Augustinuskin tiesi sen, mutta pohti, miten tuo mieltäminen tapahtuu, […]

  Leevi Madetoja: Sinfonia nro 2 op. 35 Madetojan toinen sinfonia on merkittävin sävellys, joka on pystynyt tulkitsemaan kansalaissodan herättämiä tuntoja syvällisessä ja yleispätevässä muodossa.   ”Viipurista (Antreasta) sain eilen sähkösanoman, joka seisahdutti veren suonissani: Yrjö kaatui huhtik. 13., niin kuului kaameassa lyhyydessään tuo tieto. Tämä aavistamaton, järkyttävä sanoma täyttää meidät sanomattomalla murheella. Kuolema, tuo sodan ja vainon julma seuralainen, ei siis meitäkään säästänyt, se tuli vieraaksemme, tempasi uhrikseen yhden meistä. Oi, milloin tulee se aika, jolloin maailmasta […]

Gioachino Rossini: Péchés de vieillesse   “Hyvä Jumala. Nyt tämä pieni messuparka on valmis. Olenko todellakin säveltänyt hengellistä vai kirottua musiikkia? Kuten tiedät, synnyin koomista oopperaa varten. Vähän oppia, vähän sydäntä, siinä kaikki. Ole siis siunattu ja laske minut paratiisiin.” Gioachino Rossini (1792–1868) osoitti vuonna 1863 ”Pienen juhlamessunsa” (Petite messe solennelle) suoraan Taivaan isälle. Teos ei ole pieni, eikä kovin juhlallinen. Omistuksen nöyrä vaatimattomuuskin maistuu opera buffan sanankäänteiltä. Käsikirjoituksessa Rossini jatkaa velmuilua: ”Kaksitoista laulajaa ja […]

Giacomo Meyerbeer: Afrikatar, Darius Milhaud: Maailman luominen, Luigi Nono: Djamila Boupachá Menneisyyden taiteessa esiintyvä rasismi tulee tunnistaa, mutta jos taidemusiikkia pitää sivistyksenä, niin siihen kuuluu myös itseymmärrys ja toleranssi. Tämän jutun kolme afrikkalaisaiheista teosta antavat aihetta pohtia asiaa.   Kuljin koulumatkani 1960-luvulla raitiovaunulla, ja ratikkapysäkin vieressä oli Siirtomaatavaraliike. Jos aikaa riitti ja astui sisään, vastaan tulvahti mausteisia tuoksuja ja eksoottisia kuvia palmuineen, kameleineen ja tummaihoisine ihmisineen. Itsenäisellä Suomella ei ollut siirtomaita, ja mielikuvat sellaisista kumpusivat […]

Henry Purcell: The Fairy Queen Yksikään ihminen ei ole saari, mutta jotkut valtiot kylläkin. Englannissa on kautta aikojen etsitty omaa tietä. 1600-luvun alussa Stuart-kuningas Jaakko I (James) päätti pysytellä erossa Manner-Euroopan uskonsodista ja onnistuikin siinä. Hänen poikansa Kaarle I sen sijaan kallistui katolisuuteen ja ajautui törmäyskurssille Englannin parlamentin kanssa. Seurauksena oli verinen sisällissota, jonka yhteydessä kuningas mestattiin vuonna 1649. Vastakkain olivat rojalistit ja parlamentaristit, mutta taustalla vaikuttivat myös uskonkiistat. Teloituksen jälkeen Englantia johti kymmenen vuotta […]

Risti, miekka ja rakkaus ”Voitettu saalis oli niin suuri, ettei kukaan tiedä sen loppua; kultaa ja hopeaa, astioita ja jalokiviä, silkkiä, turkiksia, hienoimpia tavaroita, joita maailmasta löytyy. Ja minä Geoffrey Villehardouin, Champagnen marsalkka, voin hyvin todistaa, ettei koskaan sitten maailman luomisen ole yhtä paljon saalista saatu mistään kaupungista.” Neljäs ristiretki käynnistyi 1198 paavi Innocentius III:n bullalla Jerusalemin vapauttamiseksi, mutta Venetsiasta purjehtinut ritarijoukko päätyi ryöstämään kristikunnan suurimman ja rikkaimman kaupungin, Konstantinopolin. 1000-luvulta 1300-luvulle ulottuneen ristiretkiajan seurauksista […]

  Porilaisten marssi Topias: ”Mitä marssia puhaltaa kraatari? Sepeteus: Porilaista! Topias: Porilaista marssia! Ja nummi pauhaa kuin sudenajossa.” (Aleksis Kivi: Nummisuutarit, 1864)   Puhuttu sana ei taistelukentällä kanna kauas: siksi tarvitaan gongit ja rummut”, kertoo Sunzi noin 2500 vuotta vanhassa Sodankäynnin taidossaan. Toisaalla hän kertoo taistelusta, jossa altavastaaja saavutti voiton vastustajastaan lyömäsoitinten pauhulla. Sotilasmusiikin historia on pidempi ja universaalimpi kuin minkään muun musiikinlajin, mutta yllättävän vähän tutkittu. Sotilasmusiikissa sävelmät eivät ole seuranneet rintamalinjoja. Suosittu tai […]

Maurice Ravel: Johdanto ja allegro harpuille, huilulle, klarinetille ja jousikvartetille ”Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen, sinun eteesi, Jumala, minun iloni. Siellä saan ylistää sinua lyyraa soittaen.” (Ps. 43:4)   Lyyra eli harppu on raamatussa soittimista jaloimpia, Daavid-kuninkaan instrumentti, jonka Genesiksessä mainittu Jubal keksi huilun kanssa. Myöhemminkin harppu on kuvattu taivaallisena soittimena, jonka soittotekniikkaa enkelit hiovat ikuisuudessa. Todellisuudessa harpun historia menee raamattuakin kauemmas: varhaisimmat soittimet on löydetty kuninkaallisista haudoista Sumerista 3500 eaa. Se on myös […]