Kuukauden klassikko

Kuninkaalliset hautajaiset: Morley, Purcell, Croft, Händel, Elton John ”Westminsterin kadut, kujat, ojat, talot ja ikkunat oli pakattu täyteen kaikenlaisia ihmisiä, jotka olivat tulleet katsomaan kuningattaren kunnioitusta. Kun he näkivät hänen hautapatsaansa arkun päällä, alkoi sellainen yleinen huokailu, valitus ja itku, jollaista ei ollut nähty tai tiedetty miesmuistiin.”   Aikalaiskuvaus kuningatar Elisabet I:n hautajaissaatosta vuodelta 1603 poikkeaa vain osin siitä, mitä nähtiin syyskuun 19. päivänä 2022 Elisabet II:n hautajaisissa. Nyt arkun päällä olivat vallan tunnusmerkit, kruunu, […]

Johann Strauss nuorempi: Tonava kaunoinen op. 314 Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti kuullaan 1.1. ilman yleisöä mutta jälleen yli 90 maassa televisioituna. Konsertin johtaa Riccardo Muti. Perinteet ovat voimissaan, ja encore-osasto alkaa maailman tunnetuimmalla valssilla.   Tonava on Euroopan toiseksi suurin joki; sitä suurempi on Volga Venäjällä. Tonava virtaa kymmenen valtion ja neljän pääkaupungin läpi halkaisten maanosan Saksan Alpeilta Mustalle merelle. Yli kolmekymmentä sivujokea rakentavat vesireittien verkoston, joka kattaa suuren osan itäistä Eurooppaa ja ulottuu kanavien […]

  John Dowland: Lachrimae   ”Musiikki saa iloitsevat iloitsemaan kovemmin ja surevat suremaan enemmän, tai kuten sanotaan Jobin kirjassa 30:31: ’Murhetta soi minun harppuni, minun huiluni itkun ääniä’.” kirjoitti roomalaisfilosofi Boëthius De insitutione musicassa n. 510.   Teos heräsi uudelleen henkiin renessanssin Italiassa ja painettiin ensimmäisten kirjojen joukossa Venetsiassa 1490-luvulla. Jobin sanat vetosivat renessanssisäveltäjiin, joista Tomas Luis de Victoria ja Alonso Lobo sävelsivät ne motetiksi Versa est in luctom. Melankoliasta tuli aikakauden mittainen muoti-ilmiö, jonka […]

Torquato Tasso: Vapautettu Jerusalem ”Kuullessaan Jerusalemin nimen he eivät kyenneet pidättämään kyyneliään, vaan lankesivat polvilleen ja kiittivät Jumalaa, että tämä oli antanut heidän päästä päämääräänsä, pyhään kaupunkiin, jossa Kristus oli halunnut lunastaa maailman… He etenivät vielä, kunnes näkivät selvästi Jerusalemin muurit ja tornit. He kohottivat käsivartensa kiitollisina taivasta kohti ja suutelivat nöyrästi maata.” Ensimmäisen ristiretken kronikoitsija muistuttaa nykyajan ihmisiä, kuinka vahva hengellinen heräte oli Jerusalemin valloituksella vuonna 1099. Paavi Urbanus II halusi lopettaa kristittyjen väliset […]

Mauricio Kagel: ”…den 24. xii. 1931”, Silvottuja uutisia baritonille ja soittimille Jouluna syntynyt Mauricio Kagel (1931–2008) syntyi Argentiinassa jouluaattona 1931. Buenos Airesin yliopistossa hän opiskeli musiikkia Alberto Ginasteran ja kirjallisuuden historiaa Jorge Luis Borgesin johdolla. Stipendi Saksaan sai Kagelin matkustamaan vuonna 1957 Kölniin, jonne hän jäi loppuiäkseen. Kölnissä Kagel työskenteli Länsi-Saksan radion elektronimusiikin studiossa. Darmstadtin kesäkursseilla Kagel opetti vuodesta 1960 lähtien, ja opetusta kertyi myös New Yorkissa, Berliinissä ja Göteborgissa. Viimeiset vuosikymmenet hän työskenteli Kölnin […]

Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 13 op. 113, “Babi Jar” Kiovan lähellä oleva Babyn Jarin rotko on yksi toisen maailmansodan natsien julmuuksien pahimpia näyttämöjä. Shostakovish halusi käyttää sitä Sinfoniassaan vertauskuvana kaikille vainotuille.   Saksalaiset marssivat Kiovaan syyskuun 19. päivänä 1941. Tuore kenraalikuvernööri Kurt Eberhard ja SS-poliisipäällikkö Friedrich Jeckeln pistivät heti toimeen etnisen puhdistuksen. ”Kaikkien juutalaisten Kiovassa ja sen läheisyydessä tulee ilmoittautua maanantaina klo 08.00 Melnikovskyn ja Dohturovin katujen kulmaan. Mukaan on otettava asiapaperit, rahat, arvoesineet ja […]

Jean Sibelius: Jääkärien marssi op. 91a Harva sävelteos liittyy niin tiiviisti Suomen itsenäistymisen vaiheisiin kuin 100 vuotta sitten kantaesitetty Sibeliuksen Jääkärimarssi.   Jean Sibelius (1865-1957) oli aina valmis ottamaan musiikillaan kantaa, ja useimmiten tuo kanta oli radikaali. Jo Kullervo otti 1892 perisuomalaisella aiheellaan ja kalevalaisella tekstillään kantaa kielikysymykseen ja kansallisen kulttuurin alkuperään. Sibeliuksen teoksissaan välittämä kanta syntyi usein välittömänä reaktiona poliittisiin tapahtumiin ja vaihteli vuosien varrella. Merkittävin tällaisista tapahtumista oli vuoden 1899 Helmikuun manifesti, jolla tsaari Nikolai […]

Gustav Holst: Planeetat op. 32   Gustav Holst (Gustavus Theodore von Holst, 1874–1934) pyrki Lontoon Kuninkaalliseen musiikkikorkeakouluun kahdeksan kertaa ennen kuin pääsi sisään. Pasunistinuran katkaisi hermosairaus, ja sukujuuriltaan alun perin ruotsalainen Holst keskittyi sävellysopintoihin Charles Villiers Stanfordin johdolla. Säveltämiselle jäi aikaa vain kesäisin, sillä leipätyö opettajana, urkurina, kriitikkona, kuoronjohtajana ja kapellimestarina vei Holstilta enimmän ajan. Holstin varhaiset sävellykset olivat enimmäkseen vokaalimusiikkia. 1890-luvun alussa Holst sävelsi Gilbert & Sullivan -tyylisiä englantilaisoperetteja, mutta saatuaan wagnerilaisen herätyksen hän […]

  Josquin Desprez: Stabat Mater ”Kuinka suunnattoman ylpeä olikaan Burgundi! Tuon hallitsijasuvun koko historia… mitä se onkaan muuta kuin runoelma sankarillisesta ylpeydestä? Heidän alueillaan elettiin länsimaiden intensiivisintä elämää: Burgundissa, joka uhkui voimaa niin kuin siellä kasvava viini, ’koleerisessa Pikardiassa’, ahneessa, rikkaassa Flanderissa. Samoilla mailla puhkeaa kukkaan komea maalaus-, kuvanveisto- ja musiikkitaide, vallitsee mitä kiivain kosto-oikeus ja rehentelee mitä väkivaltaisin barbaarisuus aateliston ja porvariston keskuudessa.” Johan Huizinga kuvaa historiaklassikossaan Keskiajan syksy (1919) Burgundin herttuakunnan (843-1477) keskiaikaisten […]

Notkerin sekvenssit ja Tuotilon troopit ”Musiikki on käytännön tieto melodiasta, joka käsittää äänen ja laulun, ja sitä kutsutaan musiikiksi, koska se polveutuu Muusista. Koska ääni on aistittava asia, se kulkee ajassa ja katoaa menneisyyteen, mutta painautuu muistiin. Sen vuoksi [antiikin] runoilijat esittivät, että Muusat olivat Jupiterin ja Muistin lapsia. Sillä jos ääniä ei säilytetä ihmisen muistissa, ne katoavat, koska niitä ei voi kirjoittaa talteen.” Sevillan piispa Isidorus (n. 569–636) luonnehti musiikkia Rooman valtakunnan tuhoutumisen jälkeen […]

  Robert Schumann: Karnevaali op. 9 Helmikuussa alkaa suuri paasto ja pääsiäisen odotus, jota ennen juhlitaan laskiaista. Luterilaisessa perinteessä se tarkoittaa pulkkamäkeä ja hernekeittoa ja ortodoksisessa traditiossa Stravinskyn Petrushkan markkinahumua, blinejä ja rekiajeluja. Katolisessa maailmassa se ilmenee karnevaaliaikana kulkueineen, naamiaisineen ja tanssiaisineen. Robert Schumann tutustui wieniläiseen karnevaaliperinteeseen vuonna 1839 ja sävelsi pianoteoksen Faschingsschwank aus Wien (Wienin laskiaiskujeita), joka ensimmäisessä osassaan lainaa pyhän allianssin Itävallassa visusti kiellettyä Marseljeesia. Kielletyn uhmaaminen on yksi keskeisistä karnevaaliperinteistä. Karnevaaleilla on […]

  Franz Liszt: Unkarilainen rapsodia nro 2   FRANZ LISZTIN toinen Unkarilainen rapsodia yhdistelee suuria tunteita, vauhtia ja vaarallisia tilanteita elokuvamaisella teholla.   Neljä pianistia ja neljä tulkintaa Franz Lisztin (1811-1886) Unkarilaisesta rapsodiasta nro 2. Ensimmäinen pianisti tulee vaudeville-perinteestä ja yhdistää Lisztin rapsodiaan Rahmaninovin cis-molli-preludin. Piano tai edes pianotuoli eivät suostu yhteistyöhön, joten kappaleen loppuun saaminen on hurjaa taistelua. Seuraava Liszt-tulkitsija kumartaa komeasti, mutta hermostuu jo ennen alkua ja ampuu yskivän kuulijan. Yllättäviä käänteitä saadaan, kun pianisti vastaa puhelimeen […]