Tieto ja taito

Musaleirit 2021

Musiikkikoulutus saamelaisalueella on viimeisen viidentoista vuoden aikana tehnyt huimia harppauksia eteenpäin. Kuluneena vuonna Utsjoella on toiminut Sámi musihkkaakademiija, jonka neljä opiskelijaa suoritti musiikin toisen asteen ammattitutkinnon, saamelaismusiikki pääaineenaan.   Saamelaismusiikin saralla mitään vastaavaa ei olla aiemmin nähty, ei Suomen rajojen sisällä eikä muuallakaan Saamenmaalla. Heidän kotiseudullaan musiikinopetusta ei välttämättä ole ollut saatavilla ollenkaan, saati saamelaismusiikkiin keskittyvää koulutusta. Jäykät rakenteet ovat monesti tulleet vastaan. Kohderyhmä on pieni ja siten myös opiskelijamäärät. Vähemmistössä pienikin joukko kouluttautuneita ja […]

Kirjoitin Rondon viime vuoden viimeisessä numerossa pianonsoiton etäopettamisesta. Tämänkaltaista aihetta on vaikea käsitellä ilman soivia esimerkkejä. Nyt siihen on tilaisuus: Rondon digiversiossa on nähtävänä nauhoitus tunnista, jonka pidin Sibelius-Akatemiassa johdollani opiskelevalle Ossi Tannerille. Ossi (s.1997) on, kuten tunnettua, jo konsertoiva taitelija itsekin. Hän voitti Tampereen Pianokilpailun vuonna 2017, ja on soittanut maamme huippuorkestereiden solistina monien maestrojemme johdolla. Tunnin ohjelmistona on tällä kertaa Chopinin f-molli-fantasia, tiivis ja komplisoitu mestariteos. Se on sävelletty vuonna 1841, jolloin säveltäjä […]

    ”Ollakseen enemmän kuin virtuoosi täytyy ensin olla virtuoosi”, sanoi Ferruccio Busoni. Monia virtuooseja kouluttanut Matti Raekallio pohtii käsitettä Paganinin, Lisztin ja Chopinin esimerkkien kautta.   Rondon edellisessä numerossa 1/2021 oli artikkeli Kiril Gersteinista. Jutussa puhuttiin myös virtuositeetista yleisellä tasolla. Aihe on niin kiinnostava, että sitä kannattaa pohtia laajemminkin. Sanalla ”virtuoosisuus” on aikojen kuluessa ymmärretty kovin eri asioita. Nykyisin se liittyy ennen kaikkea taiteeseen, ja sillä tarkoitetaan tavallista suurempaa taidokkuutta, ’taituruutta’. Käsite on aiemmin […]

  Koronakevät laittoi musiikinopetuksen metodit kertaheitolla uusiksi. Millaisiin ongelmiin etäopetuksen metodeissa voi törmätä ja millaiset tekniset ratkaisut ovat parhaita? Matti Raekallio kertoo seuraavassa kokemuksistaan Juilliard Schoolin professorina. Juilliardin rakennukset suljettiin maaliskuun 16. päivänä. Koko opettajakunta siirtyi saman tien etäopetukseen. Koulun akateemisten aineiden opettajilla oli monilla ainakin joitain kokemuksia luento-opetuksen tekemisestä etänä, mutta me instrumenttiopettajat olimme täydellisiä noviiseja. Saimme toki ohjeistukset koulun IT-väeltä, mutta kuten aina, työn oppi vain tekemällä. Useimmat yrittivät hoitaa tuntinsa Zoomin kautta. […]

  Suomalaisen musiikin päivänä 8. joulukuuta julkaistiin suomalaisen musiikkikoulutuksen Visio 2030 –raportti. Tavoitteineen se tuo ensimmäistä kertaa laajaan yhteistyöhön oppilaitokset taiteen perusopetuksesta aina yliopistotasolle saakka.   Taideyliopiston rehtorina joulukuussa aloittanut Kaarlo Hildén kutsui kaksi vuotta sitten musiikinopetuksen suomalaisen kenttäväen luomaan yhteisen musiikkikoulutusjärjestelmän tulevaisuuskuvaa. Visio 2030 -työhön osallistui 1500 musiikin ja musiikinopetuksen ammattilaista, opiskelijaa ja sidosryhmää. Se ottaa kantaa musiikkikoulutuksen arvoperustaan ja saavutettavuuteen sekä luo uutta suuntaa opetuksen ja johtamisen käytäntöihin. Lisäksi se linjaa kentän toimijoiden […]

      Varsinainen rysäys alallamme oli viimekeväinen etäopetus, johon siirryttiin maaliskuussa parin päivän varoitusajalla. Useissa oppilaitoksissa pystyttiin olemaan hyvin apuna etäopetuksen vaatimien laitteiden hankinnassa, mutta monelle opettajalle laitehankinnat saattoivat silti olla isokin lisäkustannus. Ilman esimerkiksi digilaitteeseen asennettavaa ulkoista mikrofonia moniäänisestä kudoksesta ja soinnin laadusta on mahdotonta saada riittävää käsitystä. Ja vaikka laitteet olisivat studiotasoa, nettiyhteydet olivat usein kuormittuneet ja aiheuttivat kuvan ja äänen eriaikaisuutta ja yhteyden pätkimistä.   ”Moi. Täs nyt on etydin eka […]

    Sir András Schiff on tärkeä muusikko. BBC kutsuu häntä yhdeksi aikamme suurista musiikillisista ajattelijoista ja osuu tapansa mukaan oikeaan. Hän on lisäksi niitä harvoja pianisteja, jotka ovat vaikuttaneet instrumenttinsa vallitseviin esityskäytäntöihin. Erityisesti Schiffin pedaalinkäyttö on saanut useimmat aikaansa seuraavat kollegat kyseenalaistamaan omia ratkaisujaan. Hän on pedaalifundamentalisti, joka ei käytä Bachia soittaessaan kyseistä poljinta lainkaan, ja joka toisaalta seuraa Beethovenin radikaaleja ja näennäisen kaoottisia pedaalimerkintöjä kirjaimellisesti. Kuten Schiff on osoittanut, molemmat päätökset ovat täysin […]

    Pianon mestareiden mestari Grigori Sokolov puhuu usein flyygeleistä kuten ihmisistä. Jokin yksilö saattaa vaikuttaa lupaavalta nuorelta, josta ei kuitenkaan vielä tiedä, mihin suuntaan kehitys saattaa kääntyä. Toiset taas ovat kuin vetreitä keski-ikäisiä, joissa silti on jo väistämättömiä kulumia ja muita, joskus vakavampiakin ikäongelmia.  Ja sitten ovat vanhukset, kunnianarvoisat tai ei, joista jo näkee, tuntee ja kuulee lähestyvän lopun.  Muutama vuosi sitten edesmennyt skottilainen säveltäjä Ronald Stevenson sovelsi samanlaista ihmisenkaltaistamista kuvaillessaan jättiläismäistä pianoteostaan Passacaglia […]

  Hyvässä palautteessa on oikeassa suhteessa ruusuja ja risuja, rohkaisua ja kritiikkiä.   Oppilas hapuilee arasti läksykappalettaan. “Ei noin! Juurihan minä neuvoin. Sinähän soitat kuin rukkaset kädessä”, opettaja parkaisee. Oppilas jatkaa soittoaan entistä arempana ja virheitä varoen. Viereisestä luokasta kaikuu iloista musisointia. “Soittakaa rohkeasti, meni sitten syteen tai saveen”, opettaja kannustaa orkesteria. Onko palautteen antaminen taidepedagogiikassa mustavalkoista kuin pianonkoskettimet? Vai onko se prosessi, jossa sekä opettajalla että oppilaalla on tilaa kasvaa? “Hyvässä palautteessa saa ruusujen ohella […]

  Millaista on seurata musiikillisia unelmiaan vieraalle paikkakunnalle, kun suurin osa ikäkavereista asuu vielä kotipesän suojissa? Musiikkilukioita on eri puolilla Suomea, ja niissä opiskelee yllättävän paljon ulkopaikkakuntalaisia. Muutto heti peruskoulun jälkeen itsenäiseen elämään tarjoaa haasteiden ohella nuorelle mahdollisuuden etsiä identiteettiään ja paikkaansa musiikkiyhteisössä.   Elsa-Vilja Heikkilä, 16, tiesi jo alakoulussa haluavansa Sibelius-lukioon. ”Vitosluokalla hän pyysi, että menisimme katsomaan, missä se lukio on”, muistelee äiti, Satu Haanpää-Heikkilä. Elsa-Vilja kävi tuolloin Mikkelistä käsin sellotunneilla Helsingissä. ”Lukiohaaveet lähtivät […]