Tieto ja taito

  Géza Szilvayn nousu viulupedagogiikan kärkinimeksi tapahtui sattumalta, yrityksen ja erehdyksen kautta. Viisikymmentä vuotta sitten Suomeen muuttanut Szilvay jatkaa yhä etäopetuksia ympäri maailmaa.   Eletään 1970-lukua. Nuorella viulisti-isällä on energinen pieni tytär, joka on valtavan kiinnostunut isänsä soitosta. ”Aloin suunnitella, miten voin opettaa hänen nuorelle iälleen sopivasti, lapsikeskeisesti, ja värien käyttö osana opetusta oli yksi idea. Eli tein isänä omille lapsilleni opetusmateriaalia, enkä voinut ajatellakaan, että tämä tulisi olemaan jokin menetelmä, joka painettaisiin kirjoihin jonain […]

Soittamisen ergonomian kysymykset ovat tärkeä osa musiikkiopintoja. Oikea suhde ruumiiseen estää rasitusvammoja ja tekee koko harjoittelusta tehokkaampaa.   Kun oppilasta pyytää tarkkailemaan soittoasentoaan, se ei saa vaikuttaa niin, että tämä hakeutuu yliryhtiin ja kokee epämukavuutta soiton aikana. Lisäksi soitossa saattaa ilmetä liiallista voimankäyttöä ja jäykkyyttä. Soittoasento-sanaa kannattaa siis tarkentaa ja todeta, että nyt ei haeta jäykkää ja paikallaan pysyvää yhtä tiettyä asentoa, jossa pitää pysyä. Tarkoitus olisi löytää keholle tasapainoinen tila, jossa liike mihin tahansa […]

  Nuukahtamisen merkkejä osoittava nuorten puhallinsoiton harrastus kaipaa uusia ideoita, erityisesti yhteissoiton kehittämisen osalta. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestarin Sami Ruusuvuoren mukaan yksi keino voisi olla sen limittäminen koulujen yhteyteen.   Viime Rondossa uutisoitu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sisäänotto on herättänyt Suomen puhallinpiireissä paljon keskustelua. Mukana oli vain kolme suomalaista 21:stä sisään päässeestä. Helsingin Poliisisoittokunnan ylikapellimestari Sami Ruusuvuori jakaa huolen nuorten puhallinsoiton harrastuksen tilasta. ”Ehkä Sibelius-Akatemian sisäänottoon oli tänä vuonna myös käytännön syitä, kun pandemia-aikana koesoitto järjestettiin etänä, jolloin […]

    Klarinetinsoiton opettajan ja puhallinorkesterien johtajan Okko Kivikatajan mielestä suomalaisten nuorten puhaltajien taso ei ole laskenut, mutta opetus vaatisi lisää joustavuutta niin, että soittotunnit, musiikinteoria ja säveltapailu sekä orkesteri saataisiin orgaanisemmaksi osaksi toisiaan. Oppia arkeen sopisi ottaa musiikkileireillä vallitsevasta innosta.   Okko Kivikataja on Helsingin konservatorion klarinetinsoiton opettaja, ohjaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa klarinetistien opetusharjoittelua ja on kouluttautunut myös puhallinorkesterien johtajaksi. Hän johtaa oman talonsa puhallinorkesterin lisäksi aikuisten harrastajien kokoonpanoja Töölö Brass ja Puhallinorkesteri Louhi. Hänelle […]

  Kansainvälisyys, digitalisaatio, kestävä kehitys, tasa-arvo – nämä ovat muotisanoja kaikkialla, mutta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ne ohjaavat myös arjen strategiaa. Akatemian uusi dekaani Emilie Gardberg pitää kansainvälistymistä ja monitaiteisuutta voimavarana.   Emilie Gardberg valittiin viime syksynä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaaniksi Suomen Lontoon-instituutin johtajan paikalta erillisen suorahaun kautta. Valitsijat halusivat ilmeisesti uusia näkökulmia ulkoapäin tulevalta taidehallinnon ammattilaiselta, ja sellainen Gardberg on, toisin kuin muut hakijat, joilla kaikilla oli takanaan ura Sibelius-Akatemiassa. Aiemmin Gardberg toimi mm. Turun musiikkijuhlien johtajana ja […]

    Puhallinorkesterien johtajat ovat yleensä olleet muusikkoja tai pedagogeja, mutta nykyisin heillä on mahdollisuudet hankkia myös kapellimestarin taitoja. Petri Komulainen vastaa alan koulutuksesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.   Kaukana ovat ne ajat, kun joka kylässä oli soittokunta, ja sitä johti se amatööreistä innokkain. Nykyisin puhallinsoiton harrastus on kytkeytynyt yhä enemmän musiikkiopistoihin, ja myös niiden johtajilta vaaditaan ammattimaisuutta. Heitä koulutetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa omalla linjallaan. Puhallinorkesterinjohdon lehtorina on Petri Komulainen, Sinfonia Lahden käyrätorven varaäänenjohtaja ja Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kasvatti. Mikä tekee alasta niin erityisen, että sille tarvitaan oma koulutus?  […]

Musaleirit 2021

Musiikkikoulutus saamelaisalueella on viimeisen viidentoista vuoden aikana tehnyt huimia harppauksia eteenpäin. Kuluneena vuonna Utsjoella on toiminut Sámi musihkkaakademiija, jonka neljä opiskelijaa suoritti musiikin toisen asteen ammattitutkinnon, saamelaismusiikki pääaineenaan.   Saamelaismusiikin saralla mitään vastaavaa ei olla aiemmin nähty, ei Suomen rajojen sisällä eikä muuallakaan Saamenmaalla. Heidän kotiseudullaan musiikinopetusta ei välttämättä ole ollut saatavilla ollenkaan, saati saamelaismusiikkiin keskittyvää koulutusta. Jäykät rakenteet ovat monesti tulleet vastaan. Kohderyhmä on pieni ja siten myös opiskelijamäärät. Vähemmistössä pienikin joukko kouluttautuneita ja […]

Kirjoitin Rondon viime vuoden viimeisessä numerossa pianonsoiton etäopettamisesta. Tämänkaltaista aihetta on vaikea käsitellä ilman soivia esimerkkejä. Nyt siihen on tilaisuus: Rondon digiversiossa on nähtävänä nauhoitus tunnista, jonka pidin Sibelius-Akatemiassa johdollani opiskelevalle Ossi Tannerille. Ossi (s.1997) on, kuten tunnettua, jo konsertoiva taitelija itsekin. Hän voitti Tampereen Pianokilpailun vuonna 2017, ja on soittanut maamme huippuorkestereiden solistina monien maestrojemme johdolla. Tunnin ohjelmistona on tällä kertaa Chopinin f-molli-fantasia, tiivis ja komplisoitu mestariteos. Se on sävelletty vuonna 1841, jolloin säveltäjä […]

    ”Ollakseen enemmän kuin virtuoosi täytyy ensin olla virtuoosi”, sanoi Ferruccio Busoni. Monia virtuooseja kouluttanut Matti Raekallio pohtii käsitettä Paganinin, Lisztin ja Chopinin esimerkkien kautta.   Rondon edellisessä numerossa 1/2021 oli artikkeli Kiril Gersteinista. Jutussa puhuttiin myös virtuositeetista yleisellä tasolla. Aihe on niin kiinnostava, että sitä kannattaa pohtia laajemminkin. Sanalla ”virtuoosisuus” on aikojen kuluessa ymmärretty kovin eri asioita. Nykyisin se liittyy ennen kaikkea taiteeseen, ja sillä tarkoitetaan tavallista suurempaa taidokkuutta, ’taituruutta’. Käsite on aiemmin […]

  Koronakevät laittoi musiikinopetuksen metodit kertaheitolla uusiksi. Millaisiin ongelmiin etäopetuksen metodeissa voi törmätä ja millaiset tekniset ratkaisut ovat parhaita? Matti Raekallio kertoo seuraavassa kokemuksistaan Juilliard Schoolin professorina. Juilliardin rakennukset suljettiin maaliskuun 16. päivänä. Koko opettajakunta siirtyi saman tien etäopetukseen. Koulun akateemisten aineiden opettajilla oli monilla ainakin joitain kokemuksia luento-opetuksen tekemisestä etänä, mutta me instrumenttiopettajat olimme täydellisiä noviiseja. Saimme toki ohjeistukset koulun IT-väeltä, mutta kuten aina, työn oppi vain tekemällä. Useimmat yrittivät hoitaa tuntinsa Zoomin kautta. […]

  Suomalaisen musiikin päivänä 8. joulukuuta julkaistiin suomalaisen musiikkikoulutuksen Visio 2030 –raportti. Tavoitteineen se tuo ensimmäistä kertaa laajaan yhteistyöhön oppilaitokset taiteen perusopetuksesta aina yliopistotasolle saakka.   Taideyliopiston rehtorina joulukuussa aloittanut Kaarlo Hildén kutsui kaksi vuotta sitten musiikinopetuksen suomalaisen kenttäväen luomaan yhteisen musiikkikoulutusjärjestelmän tulevaisuuskuvaa. Visio 2030 -työhön osallistui 1500 musiikin ja musiikinopetuksen ammattilaista, opiskelijaa ja sidosryhmää. Se ottaa kantaa musiikkikoulutuksen arvoperustaan ja saavutettavuuteen sekä luo uutta suuntaa opetuksen ja johtamisen käytäntöihin. Lisäksi se linjaa kentän toimijoiden […]