Rautavaaran luontomystiikkaa

Aran Hatšaturjan: huilukonsertto, Einojuhani Rautavaara: huilukonsertto, molemmat versiot. Sharon Bezaly, huilu. Sinfonia Lahti, joht. Dima Slobodeniouk, Sao Paulon sinfonikot, joht. Enrique Diemecke. BIS 1849.  Voi ihmetellä, miksei Einojuhani Rautavaaran huilukonserttoa kuule useammin, sillä se on hienoin suomalainen konsertto soittimelle. Sen erityisvaatimuksena on neljän erivireisen huilun käyttäminen, mikä laajentaa sointien ja ilmeiden ulottuvuuksia. Myöhemmässä versiossa säveltäjä jätti käytännöllisistä syistä bassohuilun pois ja siirsi sen osuuden alttohuilulle. BIS:n uutuuslevyllä on mahdollista kuulla molemmat versiot.    Sharon Bezalyn […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
Edellinen artikkeliImpressionistinen Melartin
Seuraava artikkeliStravinsky perinteen jatkajana