Hot Heros feat. Iro Haarla: Vodjanoi. Karkia Mistika Records KARMI101
Tamperelaistrio Hot Heros – rumpali Janne Tuomi, saksofonisti Sami Sippola ja kontrabasisti Ville Rauhala – on valinnut jazziinsa hyvinkin pohjoismaisia elementtejä: rauhallisen leijuvaa ja mollivoittoista tunnelmaa Esbjörn Svensson -tyyliin, kansanmusiikinomaista laulullisuutta sekä sopivina annoksina free-vaikutteita. Tuoreella Vodjanoi-levyllä näitä kaikkia vahvistaa yhdistelmään sopivan pianisti Iro Haarlan pyytäminen mukaan.
Amerikkalaisen saattaisi olla ensimmäisten raitojen perusteella vaikea tosin edes mieltää musiikkia jazziksi, sen verran paljon sen suoraviivainen rytmiikka poikkeaa afroamerikkalaisista konventioista. Klassisen ja avantgarden parissa paljon pyörivän Tuomen soittotyyli poikkeaa nykyjazzin valtavirrasta, toisaalta tuoden raikkautta, mutta käyden levyn mitalta hitusen monotoniseksi. Juha Kujanpään sävellysalbumeihin voi löytää useita yhtäläisyyksiä, samoin Jan Johanssonin uuraauurtavan Jazz på svenskan eetokseen etenkin Rauhalan sävellyksessä Niin on kehto tyhjillään. Niin ikään Rauhalan kynäilemä Porque tu sonrisa me mata sisältää paikoin harmoniassaan jotain Piazzolla-maistakin.
Sippolan soolojen fraseeraus ja nyansoidut äänenvärit ovat kaunista kuunneltavaa. Haarla on sävelkielellään raivannut omanlaistaan polkua jo hyvän tovin, ja on tuonut mukaan kiintoisasti rakentuvien soolojen ja harkitun vähäeleisen komppauksen ohella myös rubatompaa temponkäsittelyä sävellyksessään Kullankaivajan blues. Pitkälle kuitenkin levyllä kahlataan aika samantyyppisissä vesissä; eniten freestä ammentava Murmansk ja toiveikaskin lopetusraita Vedenneito rikastuttavat loppupään tunnelmapalettia.
Santeri Kaipiainen
