Riitta Paakki Quartet: Piste. Flame Jazz Records FJRCD005
Pääosin triolla omaa tuotantoaan aiemmin esittänyt pianisti ja jazztohtori Riitta Paakki on viime vuosina laajentanut kokoonpanoa nelikoksi. Piste onnistuu olemaan ilahduttavan monipuolinen albumi: kvartetti on löytänyt mehevän solmukohdan Atlantin ylisen perinteen ja eurooppalaisen suunnan välillä, kun vielä viime vuonna ilmestynyt livelevy oli enemmän traditioon kallellaan.
Rebecca avaa levyn harmaasävyisellä, Brad Mehldau –henkisellä kuulaudella, ollen samaan aikaan melankoliallaan sekä pohjoismaisen että universaalin 2000-luvun jazzin edustaja. Tenorisaksofonisti Manuel Dunkel uhkaa varastaa valokeilan ei ainoastaan soittimensa ominaisluonteen, vaan myös kokonaisvaltaisen loistavan soitto- ja tyylitaitonsa puolesta. Basisti Antti Lötjönen ja rumpali Jaska Lukkarinen pitävät kompillaan kokonaisuuden luotettavasti kasassa ja höystävät sitä sovituksellisella otteellaan korkealaatuiseen käsityöläistyyliinsä.
Hauskasti on myös Paakin sooloissa toisinaan kuultavissa fonismeja, vaikka esimerkiksi 60-luvun afrojazzia henkivä Garag näyttää pianistin näpäkämmän puolen. Pilotissa on tietty bossamainen lempeys ja Carusossa free-lisukkeita, kun taas 359 löytää rauhallisen alun jälkeen tiensä fuusiovibojen ääreen. Irrotteleva Fred (kuka heistä, Hersch, Astaire…?) voisi olla suoraan 50-luvun cool jazz –levyltä, ja Med High Paakin mainiosti rakennettuine pianosooloineen toimii sen svengiparina. Nimikkoraita päättää levyn hurmaavalla kauneudella.
Santeri Kaipiainen
