RDO 196 Suomalaista pianoromantiikkaa

Risto-Matti Marin on tullut tunnetuksi uuden ja vanhemman suomalaisen pianomusiikin lähettiläänä sekä klassisten transkriptioiden virtuoosina. Hänen uusin levynsä käsittää Ilmari Hannikaisen, Sirkka Harjunmaan, Einari Marvian, Richard Faltinin ja Martin Wegeliuksen romanttisia pianoteoksia.

 

Sibeliuksen varjo ja unohduksiin jääminen on koitunut suurelta osin suomalaisen romanttissävyisen pianomusiikin kohtaloksi. Monista teoksista ei ole tehty lainkaan äänitteitä. Risto-Matti Marin halusi levynsä täydentämään kuvaa siitä, millaista se on.

”Sibeliuksen tyylipiirteitä voi havaita Ilmari Hannikaisen, Einari Marvian ja Sirkka Harjunmaan kappaleissa. Richard Faltinin ja Martin Wegeliuksen teoksissa kuuluu puolestaan, miten vahva saksalaisen romantiikan vaikutus oli ennen häntä”, Marin tiivistää levykannessa.

”Romanttistyylisen suomalaisen pianomusiikin on perinteisesti katsottu koostuvan lähinnä miniatyyreistä, mutta maassamme sävellettiin kuitenkin myös suurimuotoisia teoksia.”

Huomattavimpia niistä on Ilmari Hannikaisen pianosonaatti vuodelta 1911. Pianisti-säveltäjä opiskeli mm. Pietarissa Lisztin oppilaan Alexander Silotin ja sittemmin Shostakovitshiakin opettaneen Maximilian Steinbergin johdolla. Marin kuulee sonaatissa nuoruuden esikuvia:

”Sävelkieli on kansallisromanttista, eikä Hannikaisen musiikin myöhempiä impressionistisia piirteitä voi vielä havaita. Lisztmäiset oktaavit ja herooisuus sekä Chopinin henkeä huokuva lyyrisyys ja pianistiset kuvioinnit yhdistyvät melodiikan sibeliaaniseen tyyliin.”

”Teos on kuitenkin hyvin omaperäinen. Hannikainen viljelee rehevää myöhäisromanttista, suurenmoisen soivaa ja luontevaa pianotekstiä. Myös mittasuhteiltaan teos on suomalaisessa kontekstissa poikkeuksellinen, ja siitä puuttuu miniatyyrimäisyys.”

Saksalaissyntyisestä Richard Faltinista tuli yksi Suomen musiikkielämän merkittävimpiä hahmoja ensin Viipurissa ja sitten Helsingissä, jossa hän toimi mm. urkurina ja ylipiston musiikinopettajana. Soolopianoteos Variationen av en eget thema on peräisin hänen opintomatkaltaan Leipzigiin, 1861–1862. Teoksen esikuvana on ollut Mendelssohnin pianoteos Variations serieuses, op. 54.

Martin Wegeliuksen merkitys suomalaiselle säveltaiteelle ja musiikkikoulutukselle oli käänteentekevä. Hän perusti vuonna 1882 Helsingin Musiikki-instituutin, josta muotoutui sittemmin Sibelius-Akatemia. Opiskellessaan Leipzigissa vuonna 1872 Wegelius sävelsi mm. soolopianoteoksen Minnen från en dag i Sachsiska Schweitz – Tre Fantasistycken.

”Fantasiakappale-alaotsikon Wegelius on varmastikin lainannut teokseensa Schumannilta, mutta teoksessa voi kuulla myös Schubertin ja Mendelssohnin vaikutuksen. Laaja teos osoittaa opittujen sävellystekniikoiden taitavaa hallintaa”, Marin kirjoittaa.

Sirkka Harjunmaa tuli tunnetuksi pianistina ja pedagogina Sibelius-Akatemiassa. Hän tuki naisten asemaa musiikkielämässä sekä sanoin että teoin. Vuonna 1947 säveltämällään etydillä Harjunmaa osallistui akateemisiin kulttuurikilpailuihin ja sai toisen palkinnon.

”Etydin taustalla voi nähdä sekä romanttisen pianoetydikirjallisuuden tyylipiirteitä että kevyen musiikin vaikutusta. Häämarssin (1948) ryhdikkyys tekee sangen sotilaallisen vaikutelman.”

Einari Marvian pianosonaatti Des sai kantaesityksensä 1945. Marin löytää tiheästä tekstuurista mm. Brahmsin vaikutusta. Erityisesti sonaatin finaalia hän pitää varsinaisena musiikillisena viidakkona.

”Slaavilaisen pianotyylin vaikutuksen voi havaita etenkin osan loppupuolella, joka yltyy lähes rahmaninovmaisen täyteläiseksi ja rehevästi soivaksi. Variaatioteoksessaan Marvia leikittelee variaatioissaan kansanlaulun tunnelmilla eri sävellystyylejä karrikoiden.”

 

 


 

Hidden Treasures

 

Richard Faltin (1835–1918)

1. Muunnelmia omasta teemasta (1861) 9:05

 

Ilmari Hannikainen (1892–1955)

Pianosonaatti c-molli op.1 (1912) 28:02

2. I Introduzione. Maestoso e molto rubato – Allegro appassionato ma non troppo 9:08
3. II Andante cantabile 6:46
4. III Scherzo. Vivace alla burlesca 4:01
5. IV Finale. Moderato distinctamente – Allegro con fuoco e molto energico 8:07

 

Martin Wegelius (1846–1906)

Minnen från en dag i Sachsiska Schweiz – Tre Fantasistycken (1872) 15:19

6. I Largo – Allegro vivace 6:45
7. II Andante quasi allegretto 3:08
8. III Poco adagio, ma rubato 5:26

 

Sirkka Harjunmaa (1926–2018)

9. Häämarssi (1948) 2:35
10. Etydi (1947) 1:32

 

Einari Marvia (1915–1997)

Pianosonaatti Des-duuri op.16 (1945) 16:58

11. I Allegro energico 5:28
12. II Andante sostenuto 6:21
13. III Affettuoso 5:09
14. Muunnelmia eteläpohjalaisesta kansanlaulusta op. 10 (1935) 8:07

Risto-Matti Marin, piano
Alba / ABCD 446 [82:14]

Edellinen artikkeliViikkokatsaus 51/2019: RSO:n ja Tapiola Sinfoniettan konsertteihin ensi vuonna lainattavalla kausikortilla, Saavutettavat orkesterit -hankkeessa pohditaan keinoja lisätä taiteen yhdenvertaista saavutettavuutta ja muita viikon uutisia
Seuraava artikkeliSibafest palaa R-talon saliin