Witold Lutosławskin (1913–1994) musiikin taustalla erottuvat eri tavoin 1900-luvun kohtalonhetket ja niistä seurannut valveutuneisuus. Lutosławskin isä oli aktiivisesti mukana Puolan Kansallisen demokraattisen puolueen toiminnassa,...
Oskar Merikannon (1868–1924) yksinlauluja on joskus erehdytty pitämään kansanlauluina, mutta ainakin yhtenäiskulttuurin kultaisina vuosina niitä saattoi luonnehtia kansan lauluiksi. Kun Sibelius keskittyi yksinlauluissaan ruotsinkielisiin...
Levyn teemoina ovat lohdutus ja sen olennaisena vastaparina suru. Romantiikan taiteessa surua käsiteltiin usein melankolian kautta. Melankoliaa pidettiin kauniina, jopa tavoiteltavana mielentilana. Johannes Brahmsin...
Suomessa oli aikanaan kukoistava kuorokulttuuri, jota suomalaiset säveltäjät rikastivat teoksillaan. Kaija Saariaho (1952–2023) kertoi, että hänellä oli alusta asti halu säveltää kuorolle ja ihmisäänelle...
Kalevi Kiviniemi on Suomen kansainvälisesti tunnetuin urkutaiteilija, joka on tehnyt yli 160 levyä lukemattomilla uruilla ympäri maailmaa. Kiviniemen tuorein levy keskittyy neljään soittimeen. Ne...
Viulun ja kosketinsoittimen duosonaatti kehittyi 1700-luvun lopulla uudenlaiseksi sosiaalisia taitoja edellyttäväksi musiikinlajiksi. Aristokraattisissa piireissä soitinten tehtävänjako kuvasti ajan seurustelukulttuuria: pianoa soitti pääsääntöisesti nainen ja...
Pianotrio edusti vielä 1700-luvun lopulla keveähköä seurustelumusisointia, mutta Beethoven näytti omilla trioillaan tietä monumentaalisempaan ilmaisuun. Franz Schubertin pianotrioissa teostyypistä kasvoi eeppinen, romanttista laveutta ja...
Kalevi Aho (s. 1949) on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä säveltäjiä, vaikka asiaa ei meillä aina muisteta painottaa. Guardian-lehden mukaan Aho kuuluu kymmenen merkittävimmän pohjoismaisen...
Esa-Pekka Salonen ilmestyi julkisuuteen modernistisena säveltäjänä, mutta komeettamainen kapellimestarin ura kaappasi julkisuuskuvan pitkäksi aikaa. 1980-luvun loppuvuosia lukuun ottamatta hän on kartuttanut tuotantoaan tasaisesti. Häntä...
Sinfonietta on sinfonia-sanan pienennysmuoto eli diminutiivi, ”pieni sinfonia” kokoonpanoltaan tai kestoltaan. Nykyään sana esiintyy useimmin orkesterin nimessä, kuten Tapiola Sinfonietta tai Kymi Sinfonietta, jolloin...
Peter Jablonski nousi kuuluisuuteen 1990-luvulla nuorena klaveerileijonana, joka levytti keskeistä pianokirjallisuutta mm. Decca-levymerkille. Nuo julkaisut tuntuvat hautautuneen äänilevyn hullujen vuosien vyöryyn. Parikymmentä vuotta myöhemmin...
Loppuvuodesta 1878 Johannes Brahms kasvatti kolmannen ja viimeisen kerran pitkän parran. Säveltäjä valitti, että ”sileäleukaisena sinua pidetään pappina tai näyttelijänä”. Samaan aikaan Brahms kasvatti...
Camille Saint-Saënsin (1835-1921) pianokonsertot eivät vain juurruttaneet lajityyppiä Ranskan maaperään, vaan ne uudistivat ja puhdistivat konsertoivaa ilmaisua. Saint-Saëns oli menestyksekäs, ympäri maailmaa esiintynyt pianovirtuoosi,...
Johannes Brahms (1833–1897) valmistautui 1890-luvun alussa viettämään eläkepäiviä, mutta tutustui Meiningenissa hoviorkesterin klarinetistiin Richard Mühlfeldiin (1856–1907). Brahms kuuli Mühlfeldin soittavan mm. Mozartin klarinettikvintettoa ja...
Jean Sibelius kirjoitti 1.1.1900 kirjeen Ainolle: ”Katsotaan, mitä uusi vuosisata tuo Suomelle ja suomalaisille.” Ehkä kommentissa voi löytää jälkikäteen vähän traagista ironiaa. Aino Sibelius...
Vuonna 1972 alkunsa saanut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri on viime vuosina uudistunut monin tavoin. Orkesteri on säilyttänyt persoonallisuutensa, jonka se loi vuosikymmenien aikana perustajansa, johtajansa ja...
Unkari lähentyi 1930-luvun lopulla Hitlerin Saksaa, mikä antoi lähtökäskyn Béla Bartókille (1881–1945). Hän lähetti USA:han ensin sävellystensä käsikirjoitukset ja seurasi itse vaimoineen lokakuussa 1940....
”Asuin niihin aikoihin maaseudulla, alueella, jossa maalaiset yhä lauloivat ilokseen. Vierailin maatiloilla ja kylissä kuuntelemassa heidän laulujaan, sain vanhat miehet ja naiset laulamaan, paimenpojat...
Pitkää horisonttia ja kaiken pysyvyyttä alleviivaavat urkupisteet ovat perinteinen musiikin keino luonnon kuvaamiseen, ja niitä käyttää paljon myös Outi Tarkiainen. Hänen vangitsevaa musiikkiaan sisältävä...
Polska Pandolfi ei ole pelkkä konseptikopio Kreeta-Maria Kentalan edellisestä levystä, joka yhdisteli J. S. Bachin sooloviuluteoksia ja kaustislaisia pelimannisävelmiä. Italialaisen varhaisbarokin vapaa virtuoosisuus on...
Määrissä, nykyisen Tsekinmaan koillisnurkassa syntynyttä Leos Janáčekia (1854–1928) ei voi luonnehtia kansallisromantikoksi tai edes folkloristiksi, vaikka tsekkiläinen kansanmusiikki on vaikuttanut syvällisesti hänen musiikkiinsa.
Janáček työskenteli...
Carl Philipp Emanuel Bach (1714–1788) oli toiseksi vanhin J. S. Bachin pojista, ja hänen tuotantonsa sijoittuu kahden maailman välille. Teokset kasvavat isä-Bachin opetuksista ja...
Baritoni Arttu Katajan ja pianisti Pauliina Tukiaisen uusi levy tuo yhteen kaksi ulkomailla työskentelevää musiikin ammattilaista. Kataja kuuluu Berliinin valtionoopperan solistikuntaan, ja Tukiainen työskentelee...
Anton Bruckner (1824–1896) oli harras katolinen ja vahvasti sitoutunut kirkkomusiikin pitkään perinteeseen. Neljässä numeroidussa messussaan, kahdessa laajassa psalmisävellyksessään sekä monumentaalisessa Te Deumissaan (1884) hän...
Ludwig van Beethoven: Kolmekymmentäkolme muunnelmaa C-duurissa A. Diabellin valssista op. 120, Risto Lauriala, piano
Säveltäjä Anton Diabelli perusti vuonna 1818 musiikkikustantamo Diabelli & Cappin. Jo...
Ludwig van Beethovenin (1730-1827) myöhäisten jousikvartettojen tuntomerkeiksi on mainittu pelkistyneisyys ja askeettisuus. Kuuro säveltäjänero oli jättänyt arkisen maailman taakseen. Jättiläisen ei enää tarvinnut painia...
Rondo-cd:nä on tällä kertaa Sinfonia Lahden uunituore BIS-levy, jonka päänumerot ovat sarjoja Sergei Prokofjevin näyttämömusiikista. Kyseessä on ensimmäinen ylikapellimestari Dima Slobodenioukin johdolla tehty kokonainen...
Felix Mendelssohnin (1809-1847) ja Georges Enescun (1881-1955) oktetot jousille ovat nuorten miesten teoksia. Mendelssohn oli oktettoaan op. 20 säveltäessään vain 16-vuotias, mutta samalla kokenut...
Risto-Matti Marin on tullut tunnetuksi uuden ja vanhemman suomalaisen pianomusiikin lähettiläänä sekä klassisten transkriptioiden virtuoosina. Hänen uusin levynsä käsittää Ilmari Hannikaisen, Sirkka Harjunmaan, Einari...
Johannes Brahms: Pianokonsertto nro 1, Neljä balladia op. 10. Lars Vogt, piano, Royal Northern Sinfonia. Ondine ODE 1330-2.
Brahmsin d-molli-pianokonsertto hahmottuu Lars Vogtin käsissä vaikuttavasti...
