Egarin viulukonsertto on viihtynyt pitkään perusohjelmiston reunamilla, saavuttamatta samanlaista menestystä kuin hänen sellokonserttonsa. Ainekset ovat samantyylisiä, mutta viulukonsertossa tunteet ovat enemmän pinnassa ja virtuoosinen näyttävyys on ilmeisempää. Sen ymmärtää teoksessa, joka on sävelletty vuonna 1910 Fritz Kreislerille, joka valitettavasti ei koskaan sitä levyttänyt. Christian Tetzlaffia voisi luonnehtia hänen perillisekseen, sillä harvoin Elgarin konserttoa on kuultu näin polttavan intohimoisena ja säihkyvän taiturillisena. John Storgårds – itsekin erinomainen viulisti – ja BBC:n filharmonikot ovat erinomainen kumppani ja lisäävät vaikutelmaan brittiläistä jäyhyyttä. Täydet pisteet siis!
Thomas Adèsin Concentric Paths, ”Samankeskisiä polkuja” (2005), on viime vuosien suosituimpia viulukonserttoja, jo useampaan kertaan levytettykin. Viulusolisti kulkee kolmessa osassa erilaisia reittejä, ”Kehiä”, ”Polkuja” ja ”Ympyröitä”, jotka piirittävät yhteistä keskipistettä. Orkesteri haraa suuren osan ajasta vastaan, ja tässä Storgårds joukkoineen tekee erityisen vaikuttavaa jälkeä. Läheltä äänitetty sooloviulu takaa, ettei Tetzlaff suistu mörisevän orkesterin altavastaajaksi, ja kamppailun tuntu ulottuu kauniiseen hitaaseen osaan. Sieltä tunnelma muuntuu finaalissa kevyemmäksi hippaleikiksi, jossa sooloviulu karkaa lopussa korkeuksiin orkesterin kanssa.
Edward Elgar: Viulukonsertto.
Thomas Adès: Viulukonsertto ”Concentric Paths”.
Christian Tetzlaff, viulu,
John Storgårds. kapellimesteri
BBC:n filharmoninen orkesteri
Ondine 2025 | Ondine ODE1480-2 | 761195148020
