ARTIKKELIT

  Lappeenrannan laulukilpailun naisten sarjan voiton jakoivat Iida Antola ja Iris Candelaria, miesten ykköspalkintoa ei jaettu. Voittajat ovat korkeita sopraanoja, mutta muusikkoina he ovat erilaisia. Vokaalisesti säihkyvä Candelaria tähtää bel canto -oopperoiden sankarittariksi, Antola taas hyödyntämään monipuolisuuttaan ja kiinnostustaan uuteen musiikkiin.   Lappeenrannan laulukilpailun naisten sarjan voittajien valinta ei ollut yllätys, sillä Iida Antola ja Iris Candelaria erottautuivat selvästi paitsi vokaalisilla taidoillaan niin myös persoonallisina taiteilijoina. Molempien finaalisuoritukset huipentuivat taiturillisiin bel canto -numeroihin korkeine koloratuureineen, […]

Musiikin maailma on täynnä kilpailua, pienestä pitäen. Eikä kyse ole vain varsinaisista musiikkikilpailuista vaan myös työelämässä kamppailusta – ja kilpailusta itseään vastaan. Osa tästä on luonnollista ja kehittävääkin, mutta mitkä ovat kilpailullisuuden huonot puolet?     Elämän perusluonteeseen kuuluu kilpailu, halusimme tai emme. Eläimet kilpailevat asuinsijoista, ravinnosta, kumppaneista ja asemasta laumassa, ihmiset myös opiskelu- ja työpaikoista, sosioekonomisesta asemasta sekä menestyksestä erilaisiin taitoihin liittyvissä lajeissa. Vaikka aina kyse ei olisikaan varsinaisesta kilpailusta, mieli järjestelee ympäröivää maailmaa […]

  En ole lainkaan kilpailuhenkinen ihminen. Perfektionistina itseni voittaminen kyllä kiinnostaa, mutta muita vastaan jo korttipelin pelaaminen on ahdistava kokemus, ja nuorena välttelin urheilua, koska varsinkin koululiikunta keskittyi lähinnä kilpailuihin. Sanana kilpailu herättää negatiivisia mielleyhtymiä kyynärpäätaktikointiin ja aggressiivisuuteen. Ja kun joku voittaa, joku myös aina häviää. Kun tämän julkaisun teemaan liittyen minua pyydettiin pohtimaan kilpailun merkitystä omalla urallani, huomasin tekeväni jatkuvasti henkistä työtä välttääkseni toisia vastaan kilpailemisen ajatuksen luikertelemista arkeeni. Tiedostan kyllä, että kilpailu musiikin […]

Maa ilmasta -yhtyeen Benjami Koskisen mukaan musiikista voi nauttia myös ilman lyriikoita.   Musiikissa muoto on kaikki kaikessa. Itävaltalainen säveltäjä Ernst Toch on havainnollistanut sävellyksen muodon merkitystä rinnastamalla sävelet sotilaisiin, joiden ainoana tavoitteena on musiikillisen materiaalin ja kuuntelijan tunnemaailman valloittaminen. Jos rintama ei pysy hallinnassa, sävellys on pilalla. Popmusiikin tiiviissä muodossa keskeisessä asemassa on sävelen ja sanojen välinen suhde. Mutta mitä tapahtuu muodolle, kun laulun paikalla kuullaankin runsaasti kaiutettuja sähkökitaroita? Sanattoman musiikin parissa luovii instrumentaalirockyhtye […]

    Säveltäjyyteen pitkään liitetty kuva poikkeuksellisesta nerosta on alkanut sammua. Neljä nuorta suomalaista säveltäjää puhuvat dialogin, yhteisöllisyyden ja tasa-arvon puolesta sekä kertovat, että säveltäminen on parhaimmillaan leikkiä. Mutta vakaviakin äänensävyjä heiltä löytyy – varsinkin kun keskustelu kääntyy ilmastonmuutokseen.   Kun Anna Hakulalta, Ossi Hiltuselta, Leevi Räsäseltä ja Matilda Seppälältä kysyy, miten he ovat päätyneet säveltäjiksi, Räsänen toteaa: ”Päätyminen on osuva sanavalinta. Itselläni ei ollut ainakaan lapsena eikä nuorenakaan vielä sellaista ajatusta, että säveltäjäksi on […]

Professori Minna Huotilainen tutkii musiikin vaikutuksia aivoihin. Tunnetuimmat todistetut vaikutukset liittyvät mm. muistiin, oppimiseen, keskittymiseen, hermoston tilaan ja tunteiden säätelyyn, mutta osa niistä on edelleen mysteereitä. Se kiehtoo aivotutkijaa.   Muusikoiden ja ei-muusikoiden aivojen eroja koskeva tutkimus oli 1990-luvulla musiikin aivotutkimuksen lähtöpisteitä. Ensimmäiseksi huomattiin, että muusikoilla sormen liikuttamista säätelevät aivoalueet olivat laajentuneet. Tämä oli jokseenkin odotettu löydös Huotilaisen mukaan: ”Musiikista sanotaan, että se on hienomotorista urheilua.” Samanlaisia eroja huomattiin kuulojärjestelmässä, jota musiikissa käytetään hyvin tarkasti. […]

Marianna Henrikssonille cembalo on soitin siinä missä mikä tahansa muukin. Suomalaisen barokkiorkesterin uusi taiteellinen suunnittelija on erityisen kiinnostunut varhaisbarokin affektifilosofian soveltamisesta tämän päivän esitystaiteisiin.   Marianna Henriksson on soittanut niin eurooppalaisissa kamariorkestereissa kuin berliiniläisen breakdance-ryhmän kiertueproduktiossa. Hän on työstänyt nykytanssiteoksia, improvisoinut elektroniikan kanssa öljysäiliössä ja levyttänyt ohjelmistoa barokista nyky- ja kansanmusiikkiin. Vielä vuosikymmen tai pari sitten olisi tuntunut hämmästyttävältä, että tällaisia asioita tekee muusikko, jonka soitin on cembalo. Enää se ei kuitenkaan ihmetytä. Kasvava määrä […]

Viron Laulasmaa on tunnettu hiekkarannoistaan ja kylpylästään. Talvella voi vierailla Arvo Pärt -keskuksessa ja pulahtaa siellä sävelkylpyyn.   Goethe sen sanoi, ja tietenkin runoilijalle ominaiseen tapaan eli runollisesti: Arkkitehtuuri on jäätynyttä musiikkia. Laulasmaan ikiaikaiset männyt ja niiden lomasta pilkottava modernisti aaltoileva rakennus (joka tuo mieleen Aalto-maljakon) ikään kuin verhoutuvat toisiinsa, resonoivat samalla taajuudella. Esimerkiksi rakennusta reunustavat pylväät ovat yhtä pitkiä ja paksuja kuin sitä ympäröivien puiden rungot – ja koska kyse on tosiaan hitaasti kasvavista […]

Alexandre Kantorow on ponnistanut nuorten pianistien kärkeen soittonsa luontaisella virtuositeetilla ja intuitiivisella kyvyllä löytää musiikin omin sointi. Tshaikovski-kilpailun voitto sysäsi nuorukaisen hullunmyllyyn, josta alkaa vasta nyt löytyä balanssi.   Kuin pianon ääressä syntynyt. Sellainen luontevuuden vaikutelma tulee, kun kuuntelee ja katsoo Alexandre Kantorowin, 25, soittoa. Harva pianisti näyttää vaikeimmankin virtuoosisatsin äärellä niin rennolta kuin hän: ikään kuin mitään fyysistä ponnistelua ei tarvittaisi, musiikki vain pulppuaa soittajasta itsestään selvänä. Hän ei kuitenkaan itse näe asiaa niin […]

Miina-Liisa Värelä on edennyt raskaimpaan sarjaan dramaattisen sopraanon ohjelmistossa. Hän laittaa itsensä likoon Wagnerin ja Straussin ”reippaiden akkojen” parissa, ja tammikuussa hän tarttuu ensi kertaa sadistisen kiinalaisprinsessan rooliin Kansallisoopperan uudessa Turandotissa.   Isolde, Elektra, Senta, Turandot. Miina-Liisa Värelä on kasvanut sangen nopeasti dramaattisen sopraanon tiukimpien roolien pariin, itsestään meteliä pitämättä ja mediassa paistattelematta. Ehkä siksi hän ei ole Suomessa vielä ihan niin tunnettu kuin hänen taitonsa ja näyttönsä edellyttäisivät. Pitkäjänteinen tapa rakentaa uraa askel kerrallaan, […]

New Yorkin filharmonikot on vihdoinkin saanut tasonsa mukaisen kodin, kun akustisesti kelvoton vanha sali koki sisätiloiltaan täydellisen uudistuksen, ja se avattiin David Geffen Hallin nimellä. Orkesterin kaudella on ainutlaatuisen suuri suomalaisedustus.   New Yorkin filharmonikoilla on ollut musiikillisen johtajansa Jaap van Zwedenin kanssa kiireisen juhlava ja tiiviin mediahuomion sävyttämä lähtö uuteen konserttikauteen. Tästä käy kiittäminen uuden David Geffen Hallin avajaisia, joiden myötä orkesteri on päässyt aloittamaan työnsä perin pohjin uudelleenrakennetussa kotisalissaan Lincoln Centerissä. Filharmonikoiden kaksiviikkoinen […]

Pianisti Eveliina Sumelius-Lindblom ei halua erottaa taiteellista työskentelyä ja tutkimusta toisistaan. Aate on läsnä myös hänen 1920-luvun ranskalaista modernismia käsittelevässä tohtorintutkinnossaan, jonka myötä hän haluaa laajentaa kaanonia. Tutkinnon osana on syntynyt myös tuore levytys.   Jatko-opintojen aloitus Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa oli pianisti Eveliina Sumelius-Lindblomille tärkeä käännekohta: ”Jätin opettajan viran, ja keskityin muutaman vuoden pelkästään taiteellisen työhön ja tutkimukseen. Se oli todella virkistävää – siitäkin huolimatta, että opettajuus on ollut minulle aina tärkeää.” Väitöstutkimuksen taustalta löytyy Sumelius-Lindblomin […]