ARTIKKELIT

Israelilainen Alon Sariel on ainut soolouraa tekevä mandoliininsoittaja maailmassa, mutta hän tarttuu myös muihin kielisoittimiin ja johtaa orkestereita. Hän vierailee kesällä Sastamala Gregoriana -festivaalilla ja odottaa malttamattomana kohtaavansa suomalaisen kanteleen.   Mandoliini tuntuu ensi tuntumalta taidemusiikissa marginaaliselta soittimelta, jota käytetään lähinnä jossain Don Giovannin serenadissa tuomassa lemmekästä tunnelmaa, mutta käsitys muuttuu, jos on kuullut Alon Sarielin soittavan. Mikä virtuositeetti, viettelevyys ja sävyjen kirjo esimerkiksi hänen Deutsche Grammophonelle levyttämissään Vivaldin konsertoissa! Uusien polkujen luominen oli alussa […]

  Vapun alla menehtynyt Kaj Chydenius oli yksi Suomen tuotteliaimpia säveltäjiä, todellinen tuhansien laulujen mies. Chydeniuksen sävellyksistä mainitaan yleensä ensimmäiseksi 1960- ja 70-luvulla syntyneet kantaaottavat laulut. Niissä kuvastui uuden vasemmistolaisuuden nousu sekä leveämmällä rintamalla tapahtunut kulttuurin ja asenneilmaston muutos. Merkkipaaluna muistetaan Lapualaisooppera (1966) Arvo Salon tekstiin, jonka oikeistoradikalismin kritiikki ja pasifistinen sanoma ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Sama sanojen ja sävelen iskevä yhdistelmä löytyy Chydeniuksen monista mm. Marja-Leena Mikkolan, Aulikki Oksasen, Jussi Kylätaskun, Pirkko Saision ja […]

  Musiikkifestivaalien parrasvaloissa paistattelevat usein taiteelliset johtajat, mutta arvokasta työtä tapahtuu myös taustalla. Rondo haastatteli viiden suomalaisen festivaalin hallituksien puheenjohtajia. Heidän lähestymistapansa on ensisijaisesti taloudellinen ja strateginen. Kun festivaalin talous on kunnossa, voi taidekin yleensä hyvin.   Paistaa kuin aurinko Naantalissa. Vaikka Naantalin keskiaikaisen kirkon ympärille merellisiin maisemiin rakentuva tapahtuma herättää auvoisia mielikuvia, tapahtuman järjestäminen ei ole aina pelkkää juhlasoittoa. Naantalin musiikkijuhlilla vaikuttaa yhä korona-ajan jälkeinen ilmiö: taloustilanteen kiristyminen ja yleisöpohjan väheneminen. Kävijämäärät ja lipputulot […]

    Alakulttuuritaiteilija Tomi Leppäsen ura sai kipinänsä Bulat Okudžavan neuvostofolkista. Nyt hän on julkaissut taiteilijan tuotannosta elämäkerran ja levyn.   Suomalainen alakulttuuri on verkosto täynnä toinen toistaan omintakeisempia tekijöitä. Yksi vaihtoehtotaiteen kiehtovimmista synapseista on muusikko ja videotaiteilija Tomi Leppänen, jonka omaperäinen tuotanto yltää moniaalle. Leppäsen alter ego, Kalevi Suopursu, on herkän nukkavieru iskelmämuusikko, jolta ilmestyi viime vuonna toinen soololevy Uneton Vantaalla. Suopursun identiteetillä Leppänen toimii 1970-luvun pop-rock-musiikkia kauniisti pastissoivassa Amuri-yhtyeessä ja kokeellisen Guggenheimz-projektin sekä […]

Ei nimi kirjaa pahenna, mutta minut se sai kohottamaan kulmakarvoja. Ei siksi, että olisin erityisen highbrow vaan siksi, että luullakseni intialainen kirjailija ja runoilija Vikram Seth olisi hieman pahoillaan, jos tietäisi, miten hänen romaaninsa nimi on suomennettu. Rakkauden musiikki olisi varmaan ollut upea otsikko jollekin Linna- tai Hertta-sarjan nimikkeelle 50 vuotta sitten, mutta nykyään, kun kioskiviihde on siirtynyt televisioon, siitä tulee mieleen lähinnä joku saippuasarja tyyliin Kauniiden ja rohkeiden tunteita ja tuoksuja schwarzwaldilaisessa vuoristosairaalassa. Hurmurilääkäriä […]

  Berliinissä toimiva Barenboim-Said-akatemia on ainut musiikkikorkeakoulu maailmassa, jossa israelilaiset, palestiinalaiset ja muut Lähi-idän maista tulevat muusikot opiskelevat ja soittavat yhdessä saman katon alla. Sota Gazassa on ollut opiskelijoille shokki: miten soittaa yhdessä, kun omia perheenjäseniä kuolee ja vihollisuudet vain syvenevät?   Barenboim-Said-akatemiassa opiskelee vajaat 80 nuorta. Heistä kolme neljännestä tulee Lähi-idän maista, kuten Israelista, Palestiinan alueelta, Libanonista ja Syyriasta. Opiskelijoita on myös Portugalista, Espanjasta, Puolasta ja Pohjois-Amerikasta. Jo opiskelijayhteisön moninaisista taustoista voi päätellä, että […]

  Ajatuksia Kansallisoopperan ja -baletin kaudesta 2024–25   Kansallisoopperan ja -baletin kaltaisen ison taidelaitoksen kausisuunnittelu on mutkikas palapeli, jossa monet tuotannolliset, taloudelliset ja taiteelliset aspektit on saatava sovitettua yhteen. Hyvä idea on pystyttävä toteuttamaan niin, että taidetehdas – puvustamo, lavastamo, tekniikka, laulajat, tanssijat, orkesteri, markkinointi jne. – voi toimia tehokkaasti eikä budjetti ylity. On otettava huomioon eri yleisösegmentit ja balansoitava sisällön ja myynnin tarpeet. Yhteistuotannot tuovat omat reunaehtonsa kokonaisuuteen. Kaiken tämän vuoksi oopperatalon kausiohjelman kommentointi ei aina […]

  Francesco Piemontesi ottaa pianotaiteessaan inspiraatiota säveltäjien elämästä, kirjallisuudesta, luonnosta, periodisoittimista, historiallisista äänitteistä – ja ennen muuta sinfoniaorkesterista, jonka soittimia hän haluaa pianolla matkia.   Viime vuoden pianolevyjen valioita oli sveitsiläis-italialaisen Francesco Piemontesin Pentatonelle tekemä tulkinta Franz Lisztin Transsendenttisista etydeistä, pianokirjallisuuden Mount Everestistä. Hän muuttaa äärimmäiset tekniset vaikeudet sarjan nimen mukaisesti transsendenttisiksi näyiksi. Hän kulkee virvatulien, villien ratsastusten, lumimyrskyjen ja sankaritarinoiden kautta impressionistisiin sointeihin, joissa ei ole enää vasaroita ja kieliä. Piemontesi ilahtuu Liszt-levyn herättämistä mielikuvistani. […]

Pianisti Keval Shah löysi musiikillisen kotinsa liedistä. Muutto Helsinkiin antoi epävarmuuksien kanssa painivalle muusikolle tilaa löytää oman taiteellisen visionsa. Hän haluaa laajentaa laulumusiikin totuttua aluetta ja luoda kohtaamispaikan eri taustoista tuleville ihmisille. ”Laulua on aina ollut kaikkialla, ja sitä voi tuoda konsertteihin eri tavoin”, hän sanoo.   Keval Shah saapuu haastatteluun kalliolaiseen kantakahvilaansa ja tervehtii ensin muita asiakkaita, ennen kuin pahoittelee peribrittiläiseen tapaan, että on pukeutunut epämuodollisesti – hänellä on harjoittelupäivä. Muutamassa vuodessa Shah on […]

  Etymologia on hauskaa, ja suomen kieltä on helppo väännellä outoihin asentoihin. Esimerkiksi sanalla kirja viitattiin alun perin kirjomiseen ja koristeluun: neulan ja saksien, kynän ja siveltimen jne. avulla tehtiin kankaalle, paperille, nahkalle, lasille tai mille tahansa vastaavalle pinnalle koristekuvio, merkki, piirto. Tästä juontuu verbi kirjoittaa, ja kirjaimellisesti ottaen kirjailijan ammattia voisi vielä nykypäivänäkin harjoittaa yhtä lailla väkertämällä sanoja kuin ristipistojakin. Myös sana kirjava on johdettu kirja-sanasta, mikä ei kuitenkaan enää hymyilytä ketään. Agricolan aikaiset […]

  Jenni Kinnusen johtama Tinyhawk & Bizzarro kertoo sähkökitaroilla tarinoita, jotka antavat tilaa tulkinnoille.   J oskus albumi vain osuu napakymppiin. Kitaristi Jenni Kinnusen johtama Tinyhawk & Bizzarro -yhtye teki viime vuonna hienon sisääntulon suomalaiselle musiikkikentälle. Ensin Nekorok-esikoislevy sai Helsingin Sanomissa suitsuttavat arviot, minkä jälkeen useat musiikkimediat listasivat albumin vuoden parhaimpien julkaisujen joukkoon. Pian seurasivat kiinnitykset eturivin musiikkitapahtumiin kuten Flow’hun ja Sidewaysiin, ja tänä keväänä Nekorok huomioitiin Teosto-palkintoehdokkuudella. Poikkeuksellista nousukiitoa selittää osin se, että Tinyhawk […]

  Bach-pianismin kuningatar, kanadalainen Angela Hewitt ei kyllästy säveltäjään, joka on hänen maineensa perustana. Hän kokee Bachin musiikin fyysisesti, tanssin ja laulun kautta. Hienostuneiden sävyjen mestari on huolissaan musiikin kuuntelutapojen muutoksesta.   Jos jollain pianistilla on kyky saada kuulija hyvälle tuulelle, se on Angela Hewitt. Hänen valoisa persoonansa luo musiikkiin läpikuultavuuden ja luonnollisen flow’n tuntua, jossa kaikki elementit asettuvat paikalleen ilman ponnisteluja. Erityisesti tämä kyky tuntuu Johann Sebastian Bachin musiikissa, jota harva pianisti saa virtaamaan, […]