Orkesterit ja konsertot

Shostakovitshin kahdeksas sinfonia valmistui toisen maailmansodan synkimmissä syövereissä, ja harvoin on jonkin historiallisen hetken erityislaatu löytänyt tiensä yhtä vakuuttavasti musiikkiin. Venäläisessä perinteessä on korostettu sinfonian musertavaa voimaa ja repiviä huipentumia. Andris Nelsons ja Bostonin sinfonikot levyttivät teoksen taannoin näyttävyydellä, joka muistutti sota- ja toimintaelokuvien karmean komeita tuhospektaakkeleja. Konserttitaltioinnissaan Gianandrea Noseda eliminoi teoksesta myös militaristisen loiston. Avausosan kuva raunioituneesta maailmasta soi orkesterin matalissa jousissa tylyn riisuttuna. LSO:n puhallinsoolot soivat sitä vasten kuin huutavan ääni pimeässä korvessa, […]

Erik Fordell: Jousiorkesteri- ja kamarimusiikkiteoksia 1941–1981. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri, joht. Juha Kangas. Anu Komsi, sopraano, Meeri Pulakka, sopraano, Monica Groop, mezzosopraano, Reijo Tunkkari, viulu, Kirill Kozlovski, piano, Tero Tavaila, piano, Aglepta-kuoro, joht. Malin Storbjörk, Pulakka-kvartetti. Alba ABCD 404. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri – jonka nimi muiden esittäjien mukana on turhan ujosti kätketty lipukkeen sisään – on jälleen kulttuuritalkoissa, vaalimassa pohjalaista musiikkiperintöä. Erittäin tuottelias Kokkolan oma poika Erik Fordell (1917–1981) saa huolellisesti tehdyn muotokuvan, johon esittäjät ovat Juha Kankaan johdolla […]

Karol Szymanowski: Overture op. 12, Witold Lutoslawski: sellokonsertto, neljäs sinfonia. Gautier Capucon, sello, ja Polish National Radio Symphony orchestra, joht. Alexander Liebrich. Accentus Music ACC30388.   Karol Szymanowski: sinfonia no. 2, Witold Lutoslawski: Livre, Musique funébre. Polish National Radio Symphony orchestra, joht. Alexander Liebrich. Accentus Music ACC 30349. Katowicesta on kehittynyt melkoinen musiikkikeskus. Siellä toimii Puolan Kansallinen radio-orkesteri, joka on saksalaisen Alexander Liebrichin johtajakaudella kohottanut tasoaan ja profiiliaan jopa yli Varsovan orkesterien. Siellä on myös […]

Kaikki tunnistavat Gladiaattorien tulon ja moni on kuullut Firenzeläisen marssin. Molemmat ovat Julius Fucikin (1872-1916) sävellyksiä, ja jos Chandosin levyn muut teokset eivät yllä yhtä ikivihreään statukseen, niin tarttuvasävelistä kevyttä klassista on tarjolla liki 80 minuuttia. Olipa kappaleiden aiheena talvimyrskyt, lystikkäät kyläsepät, Habsburgien Miramare-palatsi, tai vanha hapannaama (Die alte Brummbär ) – solistina totta kai fagotti – Fucik rakentaa niiden ympärille iskevän polkan tai marssin. Donausagen-valssissa hän haastaa pätevästi Strauss-klaanin saavutukset ja Missisippi-marssi tekee kunniaa […]

Suomessakin paljon esiintynyt Steven Isserlis on jännittävä taiteilija, sillä hänellä riittää uteliaisuutta ja mielikuvitusta aina uusiin sointeihin ja artikulaation tapoihin. Haydnin sellokonsertoissa hän yhdistelee periodiliikkeen purevaa rytmiikkaa miltei hunajaiseen legatosoittoon. Jousenkäyttö on lennokasta, ja pintatasolla on koko ajan vilkasta kihinää. Musiikki ei valahda koskaan yksitotisen aurinkoiseksi – kuten usein näissä konsertoissa käy – vaan säilyttää yllätyksellisyytensä. Isserlis on levyttänyt teokset aiemminkin Roger Norringtonin kanssa, mutta nyt hän on mennyt vielä syvemmälle yksityiskohtiin. Yhteistyö Bremenin Kammerphilharmonien kanssa […]

Alfred Schnittke: Hieronymus Bosch -fragmentit, Pianokonsertto, Viulusonaatti, Sarja vanhaan tyyliin. Alexander Ghindin, piano, Dmitri Kortchak, tenori, Moskovan Virtuoosit, johtajana ja viulistina Vladimir Spivakov. Capriccio Encore C 8011.   Alfred Schnittke (1934-1998) oli sävellystyyliltään kohtalainen kameleontti, jonka teoksissa sai varautua 180 astetta nyrjähtäviin käännöksiin. Capriccion Encore-sarjassaan uudelleen julkaisemalla levyllä Schnittke esiintyy kaikkein viihdyttävimmillään ja yleisöystävällisimmillään. Tai niin ainakin luulisi. Viulu-piano -teoksesta orkesterille laajennettu Sarja vanhaan tyyliin (1978) sipsuttelee barokki-idyllissä, jonka pienet omituisuudet äänenkuljetuksessa ja silmää iskevä […]

Jordi Savall on viimeinen vanhan liiton periodijohtajista, joka on levyttänyt Beethovenin sinfoniat. Teokset ovat hänelle pitkän musiikillisen kehityksen päätepiste, eikä hän ole johtanut Beethovenia myöhäisempää musiikkia. Mutta nämä sinfoniat ovat myös laajemman kulttuuriprojektin huipentuma, jossa risteytyvät Savallin aiempien levytysten humanistiset pyrkimykset. Le Concert des Nations -orkesterin tulkinnat on silti ankkuroitu vallitseviin näkemyksiin periodisoitosta. Tempot sivuavat metronomilukemia, ja soitto on objektiivisen tarkkaa, vaikka ei mekaaniseksi metodisoitua. ”Pastoraalisinfonia” ei ole turistien kesäretki luonnon helmaan vaan valistushenkisesti dramatisoitu […]

  Artemis-kvartetista soolouralle ponnistanut sellisti Eckart Runge esittelee levyllään kaksi erilaista venäläistä sellokonserttoa, jotka eivät sopineet eri syistä viralliseen kulttuuriin. Alfred Schnittken (1934-1998) ensimmäinen sellokonsertto (1986) valmistui säveltäjän selvittyä vaikeasta sydänkohtauksesta ja pitkästä koomasta. Teos tuntuu kuvastavan draamassaan sekä Neuvostoliiton että Schnittken kuolinkamppailua. Se tarkoittaa moniaineksista runsautta ja sen ruokkimaa paatosta, joka hitaassa finaalissa kasvaa suureksi kiitoshymniksi. Runge taistelee vaikuttavasti murjovasta kaaoksesta hiipuvaan loppuun. Berliinin radio-orkesteria johtava Frank Strobel liikkuu Schnittken näyttämöllä kuin kotonaan. Heinäkuussa […]

Ludwig van Beethoven: sinfoniat 1–9. Berliinin filharmonikot, joht. Sir Simon Rattle. BPHR 160091. Sir Simon Rattlella tuntuu olevan Beethovenin sinfonioihin ikuisen etsijän asenne. Se on tietenkin hyvä lähtökohta, mutta levytysten suhteen siinä on ongelmansa. Kapellimestari levytti runsas vuosikymmen sitten sinfoniasetin Wienin filharmonikkojen kanssa yrittäen muuttaa perinteikkään soittajiston räiskyväksi periodiorkesteriksi. Tulos oli uskalias mutta oudon väkinäinen, eikä levytys ole jäänyt elämään. Uuden kierroksen Rattle teki oman orkesterinsa Berliinin filharmonikkojen kanssa, ja paketti on äänitetty Berliinin konserteista […]

Georges Gurdjieff (s. 1866–1949) oli armenialaissyntyinen filosofi, mystikko ja muusikko, joka ukrainalaissäveltäjä Thomas de Hartmannin avustuksella laati musiikkia palvelusmenoihinsa ja erikseen esitettäväksi. Gurdjieffin esoteerinen ajatusmaailma herätti 1900-luvun alussa suomalaisten mielenkiinnon, ja nykyisin sitä edustaa hänen kirjojaan suomentanut Karatas-seura. Gurdjieff oli värikäs ja mielipiteitä jakanut hahmo, jonka tie kulki Armeniasta keisarillisen Venäjän kautta Ranskaan. Hänen sävellyksensä pohjautuvat armenialaiseen perinnemusiikkiin samaan tapaan kuin taidepiireissä suositun Komitas Vartapedin. ECM on levyttänyt Gurdjieffin musiikkia jazzpianisti Keith Jarrettin kanssa, mutta […]

Ferenc Farkas: Musiikkia puhallinorkesterille. Varhaisia unkarilaisia tansseja 1600-luvulta, Ovelat opiskelijat -sarja, Timon Ateenalainen -sarja, Intrada, passacaglia ja saltarello, Tornimusiikkia Nyirbatorista, Contrafacta Hungarica, Musica per Ottoni, Csinom Palko. Budapestin puhallinsinfonikot, johtajana Laszlo Marosi. Toccata Classics TOCC 0349. Puhallinorkesterit ovat huvenneet Suomesta, mutta vielä joitakin vuosikymmeniä sitten ne kuuluivat jokaisen itseään kunnioittavan pikkukaupungin musiikilliseen varustukseen. Muualla Euroopassa törmää tuon tuosta ulkoilmakonsertteihin, joiden musiikki on enimmäkseen iloista räimettä tai sovituksia näyttävistä orkesteriteoksista. Ferenc Farkas (1905-2000) muistetaan parhaiten Ligetin […]