Orkesterit ja konsertot

  Mieczyslaw Weinbergin (1919-1996), Neuvostoliittoon maailmansotaa paenneen puolanjuutalaisen säveltäjän musiikki on noussut hänen kuoltuaan voimalla esiin ystävänsä Shostakovitshin varjoista. Kamarisinfoniat kuuluvat Weinbergin myöhäistuotantoon, mutta niiden pohjana ovat sodan aikana syntyneet jousikvartetot. Pelkille jousille sävelletyt ensimmäinen (op. 145, 1987) ja kolmas (op. 151, 1990) kamarisinfonia perustuvat Weinbergin toiseen (1940) ja viidenteen (1945) kvartettoon. Muunnos täysipainoisiksi kamarisinfonioiksi on onnistuneempi kuin Shostakovitshin kvartetoista säveltäjän luvalla tehdyt orkesterisovitukset. Juri Bashmetin nimeä kantaville musiikkijuhlille koottu ja Rostislav Krimerin johtama East-West-kamariorkesteri […]

 Max Regerin pianokonsertto vuodelta 1910 on nelikymmenminuuttinen järkäle, joka on paljoudellaan pelottanut pianistit kimpustaan. Teoksen on aiemmin levyttänyt mm. Marc-André Hamelin, mutta voimapianistien joukkoon kohinalla noussut saksalainen Joseph Moog on monin tavoin kotonaan konserton parissa. Reger julisti teoksensa ”sinfoniaksi piano-obligatolla”, mutta Moog korottaa massiivisen soolonsa konsertoivaan loistoon. Vaikka kyseessä on germaaninen monumentti, musiikissa on myös runolliset suvantonsa, etenkin myöhäisromanttisesti viipyilevässä Largossa. Moogin ja Saksan radiofilharmoniaa johtavan Nicholas Miltonin ote on innoittunut, ja harvinainen teos saa […]

Igor Stravinsky: Pulcinella-sarja, Apollon musagète, Concerto in D. Tapiola Sinfonietta, johtajana Masaaki Suzuki. BIS 2211.     Igor Stravinsky: Threni, The Dove Descending Breaks the Air, Requiem Canticles, Da pacem Domino. Collegium Vocale Ghent, Royal Flemish Orchestra, johtajana Philippe Herreweghe. PHI LPH020. Stravinsky astui Pulcinellassaan 1920 uuteen tyylikauteen, jota on totuttu kutsumaan ”uusklassismiksi”. Kyse oli enemmänkin barokin esimerkistä, jonka vuoksi vanhan musiikin spesialisteilla on siihen sanansa sanottavana. Tapiola Sinfoniettan kanssa yhteistyötä tehnyt Bach-spesialisti Masaaki Suzuki […]

Prokofjevin kaksi viulukonserttoa ovat haaste, johon lähes jokainen merkittävä viulutaiteilija nykyään vuorollaan tarttuu. Lisa Batiashvilin kohdalla odotukset ovat taustan, ohjelmiston ja temperamentin vuoksi erityisen korkealla, eikä lopputulos petä. Ensimmäisen konserton avausosa soi lumoavana – Andantino-ohje naulan kantaan tulkittuna – keväinen runohenki valjastettuna herkimmilleen. Scherzo on vastaavasti itsepintaisen rytminen ja kuumeisesti sahaava, mutta Batiashvilin groteskitkaan vedot eivät lipeä tehostemaisuuteen. Finaali tuntuu enemmän leijailevan kuin liitävän, mutta Batiashvili saa laulavaan pääteemaan kohottavaa hartautta. Toinen viulukonsertto on sävelletty […]

  Brucknerin kolmannen sinfonian tulkinta alkaa siitä, mitä teoksen kuudesta nuottiversiosta päätetään esittää. Mariss Jansonsin valinta osuu säveltäjän viimeiseen, vuonna 1889 valmistuneeseen versioon, jota on edeltävään ja nykyisin ehkä suosituimpaan 1877/78 versioon nähden jonkin verran lyhennetty. Se tuo tiiviyttä Baijerin radion sinfoniaorkesterin majesteetilliseen konserttitaltiointiin vuodelta 2005. Ilmassa on sähköä, mutta ei hälinää tai horjahtelua. Päinvastoin, tulkinta on niin huolella kalibroitu, hidastuksissaan ja kiihdytyksissään vakaa ja rikkumattomasti äänitetyssä soinnissaan niin tasapainoisen uljas, että yllättyy kun yleisö […]

  Nikolai Kapustin (1937–2020) sävelsi orkesterimusiikkia, jonka sydän sykki jazzille. Yhdistelmä ei ole helppo, sillä partituuriin kahlittuna jazzista tulee helposti jäykkää, ja rumpusetin istuttaminen orkesterikokoonpanoon tuottaa helposti tasapaino-ongelmia. Neljännessä pianokonsertossaan Kapustin kiertää karikot näyttävästi ja säveltää virtuoositeoksen, jossa Rahmaninov tuntuu paiskaavan kättä Gershwinin kanssa. Vaikka kaikki on nuotinnettua, musiikista kumpuaa vapautunut ja improvisatorinen henki. Yhdeksi kokonaisuudeksi puristettu teos on onnistuneesti rapsodinen ja yllättävä. Venäläissäveltäjään erikoistunut saksalaispianisti Frank Dupree hyökkää konserton virtuoosihaasteisiin kuin tiikeri, ja Case […]

Paul Hindemith kävi läpi tyylikehityksen, jonka punaisena lankana oli epäromanttisuus. Se on pitänyt hänen musiikkinsa taustalla silloinkin, kun radikaalimmin modernit säveltäjät ovat nousseet sieltä esiin. Hindemithin ”asiallinen”, arkkitehtuurin funktionalismia muistuttava tyyli toimii usein musiikillisen ilmanraikastimen tavoin. Poissa ovat tunneähky ja hermoja raastava ilmaisupakko huomion kiinnittyessä paljaammin musiikillisiin arvoihin. Neliosaisesta klarinettikonsertosta (1947) huokuu myös sodan päättymistä seurannut tanssiva ilo ja hitaan osan huojentava rauha, joista Sharon Kam ja Frankfurtin RSO rakentavat hienon kokonaisuuden. Hindemith sävelsi lähes […]

Johan Dalene aloitti viulunsoiton neljävuotiaana ruotsinsuomalaisen Päivi Wirkkala-Malmqvistin johdolla, ja nyt hän on ainakin BIS-levymerkin odotuksia herättävä solistinen toivo. Teknisesti huolitellun Tshaikovskin jälkeen ovat vuorossa suuret skandinaaviset viulukonsertot. Kulttuurimaantiede ei paljon auta, niin eri puusta ovat veistetyt Nielsenin raikkaasti maanläheinen ja Sibeliuksen tummana kytevistä tunteista leimahtava viulukonsertto. Dalene tuntuu olevan enemmän kotonaan tanskalaisessa kuin ugrilaisessa ilmapiirissä. Nielsenin konsertossa taiturivaatimuksia tarkastellaan toisinaan ironisesti, ja se antaa mahdollisuuden ronskimpiin otteisiin, vaikka Dalene soittaakin kaiken hiotun viimeistellysti. Ote […]

  O smo Vänskän Mahler-sykli Minnesotassa on saanut vaihtelevan vastaanoton, mutta tämä seitsemännen sinfonian levytys kuuluu sarjan onnistuneimpiin. Tämä on teos, jonka kanssa useimmilla Mahler-johtajilla on vaikeuksia, mutta Vänskä luottaa visusti vaistoihinsa ja partituuriin. Ensimmäisen osan monet tempovaihdokset on huomioitu kirjaimellisella tarkkaavaisuudella. Ne voisivat sulautua yhtenäisemmäksikin sinfoniseksi kaareksi, mutta päällimmäinen vaikutelma on, että musiikki on otettu tosissaan ja täydestä arvostaan. Sinfonian jälkimmäiset osat pelkästään hyötyvät valppaudesta. Scherzo häilyy Mahlerin merkinnän mukaisesti ”varjomaisesti” ja serenadi soi […]

  Pietro Locatellin (1695–1764) kahdentoista viulukonserton kokoelma L’Arte del violino julkaistiin vuonna 1733, eikä viulunsoitto ollut enää entisellään. Hän ei ollut barokin ainoa virtuoosinen viulistisäveltäjä, vaan taisteli paikastaan Tartinin, Nardinin, Veracinin, Manfredinin ja muiden kanssa. Kamppailun tuloksena Locatellin ”Viulun taiteesta” tuli tulevaisuusloikka, jossa viulusta irrotettiin ennen kuulemattoman korkeita säveliä, kaksoisotteita ja sormia venyttäviä intervalleja. Ne oli esitettävä italialaisella temperamentilla ja bravuurilla, joka ennakoi Paganinin esiinmarssia vuosikymmeniä myöhemmin. Kolmiosaiset konsertot Locatelli varusti kadenssimaisilla soolokapriiseilla (Capriccioso), jotka […]

Kurt Weillia ei muisteta niinkään sinfonikkona kuin räväköiden kabareenumerojen säveltäjänä. Sellaisena HK Gruberin johtama Ruotsalainen kamariorkesteri Weillin ensimmäiseksi esittelee Georg Kaiserin tekstiin 1933 valmistuneen Der Silberseen katkelmissa. Jokin laulunumeroiden miksauksessa on mennyt näytelevyni kohdalla pieleen ja jättää Gruberin äänen kähisemään lähes kuulumattomiin. Orkesterinumeroissa kaikki on kohdallaan, ja alkusoitto porhaltaa kolmatta valtakuntaa edeltäneellä huolettomuudella. Weillin kaksi sinfoniaa eivät nekään purjehdi kauas näyttämön maailmasta. Yksiosaisen ensimmäisen sinfonian (1921) taustalla on Johannes Becherin näytelmä, mutta musiikki ponnistaa aiheensa […]

Jevgeni Svetlanov: Anthology of Russian Symphonic Music, Volume 1. Mihail Glinka, Aleksandr Dargomyshki, Anton Rubinstein, Eduard Napravnik, Aleksandr Borodin, Mili Balakirev, Modest Musorgski, Pjotr Tshaikovski, Nikolai Rimski-Korsakov, Anatoli Ljadov, Sergei Tanjejev, Sergei Ljapunov, Anton Arenski, Vasili Kalinnikov, Nikolai Medtner. Neuvostoliiton Valtion Akateeminen Sinfoniaorkesteri, eri orkestereja, johtajana Jevgeni Svetlanov. Melodija MEL CD 10 02480 (55 cd, 1957-1990, uudelleenmasteroitu 2017). Tätä levykokonaisuutta on luonnehdittava kaikilla mielleyhtymillä höystettynä suureksi ja mahtavaksi. Kapellimestari Jevgeni Svetlanovin (1928-2002) elämän intohimo ja […]