CD-levyt

Missy Mazzoli (s. 1980) on tämän hetken menestyksekkäimpiä amerikkalaissäveltäjiä. Mazzolin musiikki yhdistelee vapautuneesti eri aineksia ja pystyy tuomaan modernistiseen ilmaisuun kauneutta, huumoria ja henkevyyttä – suotta häntä ei ole luonnehdittu ”2000-luvun Brooklynin Mozartiksi”. BIS:n levy tarjoaa oivan poikkileikkauksen Mazzolin tuotannosta, joskin tuntuu hiukan turhalta levyttää Dark with Excessive Bright -konsertosta sekä kamari- että ison orkesterin versio viulun kanssa. ”Synkkä ylenpalttisella kirkkaudella” on lause Miltonin Kadotetusta paratiisista. Se liittyy alun perin sävellyksen kontrabassoversioon, joka olisi tarjonnut kiinnostavamman […]

Amerikkalaisiranilaisen cembalisti Mahan Esfahanin nykyinen osoite on Prahassa, minkä seurauksena hän on tarttunut 1900-luvun tsekkiläisiin konsertoiviin cembaloteoksiin. Soolosoitin ei ole mikään barokkicembalo, vaan Georg Zahlin vuonna 1972 rakentama järeä instrumentti. Tämä tuntuu olevan Esfahanille kutsumustehtävä, johon hän on saanut yhtä innostuneen kaverin Alexander Liebreichin johtamista Prahan RSO:n soittajista. Martinůn konsertto (1935) on levyn tunnetuin teos, joka tanssii kevyesti ääriosissaan ja levähtää runollisessa Adagiossaan. Pieni orkesteri pianoineen rupattelee ymmärtäväisesti solistin kanssa, mutta tuottoisan säveltäjän rutiinit puskevat […]

Esterházan Versaillesia muistuttava palatsi Unkarin pohjoisreunalla oli alun perin metsästysmaja, josta käsin suvun ruhtinaat jahtasivat lähiseudun eläimiä. Aristokraattisessa metsästyksessä tarvittiin käyrätorvia, ja niitä ilmestyi Haydninkin käyttöön toisinaan tavallista enemmän. Giovanni Antoninin ja Il Giardino Armonicon levyttämässä sinfoniassa nro 31 vaikutusta demonstroidaan heti kättelyssä neljän käyrätorven fanfaarilla. Sinfonian ”torvisignaali” palaa yllättäen lopussa, mutta teoksessa herkutellaan myös hienovaraisemmalla käyrätorven käsittelyllä. Yllätystehot on käytössä myös ”Tuli”-sinfoniassa, jossa käyrätorvet hätkähdyttävät fortissimossa kesken hitaan osan. Monipuolisinta käyrätorvien käyttö on Itävallan […]

Uudet sävellykset syntyvät nykyään paljolti tilausteoksina, joissa huomioidaan erilaisia tilaajien tarpeita. Bent Sørensen (s. 1958) sävelsi Matteus-passionsa (2019) muiden töiden ohessa, koska halusi säveltää sen. Kyseessä ei ole perinteinen evankeliumikertomus, vaan Jakob Holtzen kuratoimaan librettoon on pilkottu Raamatun tekstien ohella kolmen naisrunoilijan – Anna Ahmatovan, Edith Södergranin ja Emily Dickinsonin – sekä kolmen tanskalaiskirjailijan – Søren Ulrik Thomsenin, Ole Sarvigin ja Frank Jaegerin – säkeitä. Pääosassa on Kristuksen opettama rakkaus, jonka Sørensen rinnastaa tavalliseen inhimilliseen […]

Simferopolissa Ukrainassa vuonna 1962 syntynyt Galina Grigorjeva muutti vuonna 1994 Viroon Lepo Sumeran sävellysoppiin ja jäi maahan pysyvästi. Uudessa kotimaassaan Grigorjeva on tutustunut rikkaaseen kuorokulttuuriin, josta on todisteena levyllinen vuosina 2008–2022 syntyneitä mieskuoroteoksia. Suuri osa Grigorjevan sävellyksistä on hengellisiä, mutta ei liturgisia. Ortodoksiseen ajatusmaailmaan hän yhdistää toisinaan venäläistä runoutta, kuten Nox vitaessa, jossa ”elämän yötä” mittailevat akmeistirunoilija Innokenti Annenskin (1855–1909) kirkastuneet säkeet. Diptyykissä aiheena on kuolema ja teksteinä vigilian vanhurskaan Simeonin rukous ja Pyhän Kosmaksen […]

Mieczyslaw Weinbergin (1919–1996) elämäntarinaan on kirjattu 1900-luvun synkimmät käänteet. Pako natsien valtaamasta Puolasta Stalinin Neuvostoliittoon ja ura juutalaisena säveltäjänä uudessa kotimaassa olivat jatkuvaa tasapainoilua veitsenterävällä trapetsilangalla. Weinbergin teokset ovat nousseet voimalla esiin hänen kuolemansa jälkeen lännessä, mutta Venäjällä hänen musiikkinsa on yritetty unohtaa entistä painokkaammin. Syytä ei ole vaikea arvailla, kun kuuntelee Sleesialaisen jousikvartetin levytystä Weinbergin viidennestä (1945) ja kuudennesta (1946) jousikvartetosta. Teokset ovat syntyneet NL:n sodanjälkeisen kurinpalautuksen aikana, ja ahdistava ilmapiiri kuuluu moniosaisten teosten […]

Hélène de Montgeroult (1764–1836) oli ranskalainen aristokraattipianisti, jonka ura alkoi suuren vallankumouksen melskeisinä aikoina. 1780-luvulla hänellä oli salaisia diplomaattitehtäviä, ja jossain vaiheessa hän joutui itävaltalaisten vangiksi. Vallankumousterrorin aikaan hänen väitetään selvinneen giljotiinilta improvisoimalla tuomarit liikuttaneita muunnelmia Marseljeesista. Vuosina 1788–1812 hän toimi Pariisin konservatorion pianonsoiton opettajana ja julkaisi kolmiosaisen pianonsoiton harjoituskokonaisuuden, yhteensä 116 etydiä. Clare Hammond on valinnut tuosta kokonaisuudesta 29 kappaletta, jotka astuvat romantiikan maailmaan sekä haikealla tunneilmaisullaan – yli puolet kappaleista on mollissa – […]

Takács-kvartetti on tehnyt pitkään yhteisyötä pianisti Stephen Houghin kanssa, josta kiitoksena levylle on päätynyt tämän ensimmäinen jousikvartetto (2021). Sarja maailmanmiehen matkakohteita tavoittelee 1920-luvun ranskalaismusiikin elämäntunnetta ja eleganssia. Levyllä Houghin näppärä sävellys joutuu kovaan seuraan, ja miltei hätkähtää, kuinka paljon terävämmäksi soitto muuttuu Dutilleux’n tiiviiksi rakentamassa yökuvaelmassa. Vaikka musiikilla on säveltäjän sanoin ”impressionistinen puolensa”, painopiste on motiivityössä, joka rakentaa pienistä palasista ”Avaruuden peilin” ja ”Pysäytetyn ajan”. Takács-kvartetti on Dutilleux’n teoksessa parhaimmillaan ja rentoutuu jälleen Ravelin F-duuri-kvarteton […]

Aapo Häkkinen on tulkinnut Bachia vuosikymmenien ajan vienoäänisellä klavikordilla, joka Forkelin varhaisen elämäkerran mukaan oli säveltäjän mielisoitin. 1960-luvulle asti ulottuvat myös Andras Schiffin muistot klavikordista, mutta suurimman osan Bach-levytyksiään hän on tehnyt nykyaikaisella konserttiflyygelillä. Bachin mieltymystä klavikordiin ei tarvitse ihmetellä, sillä saundi on rikas ja täynnä nyansseja. Rajoituksetkin ovat ilmeisiä: olohuonetta suurempiin tiloihin ääni katoaa eikä tavoita suurta yleisöä Tuo intiimiys tuo Bachin yhtä hyvin kuin Schiffin ja hänen kuulijansa kosketusetäisyydelle musiikkiin. ECM:n levyllä Schiff […]

Gamba oli Bachille tuttu soitin, ja vaikka gambayhtye ei 1700-luvun alkupuolen Saksassa ollut ajankohtainen moniäänisyyden instrumentti, hän varmaan tunnisti sen sointimaailman ja roolin polyfonisen ajattelun kehityksessä. Phantasm-yhtyeen kolmas kokoelma ”Hyvävireistä consortia” on ryhmitelty vapaiden ”preludimaisten” kappaleiden ja fuugien jatkumoksi. Fuugat on poimittu enimmäkseen Wohltemperiertes Clavierin toisesta osasta. Yksi vaikuttavimpia kokonaisuuksia on WTC II:n preludi ja fuuga f-molli BWV 881, jossa yhtyeen lempeä atakki ja hunajaiseksi kypsynyt sointi tuovat moniäänisyyden harjoitukseen keskustelevaa inhimillisyyttä. Fuugiin johdattavista kappaleista […]

Jos uudenvuoden lähetys Wienistä jätti tanssivarpaan vipattamaan, François-Xavier Roth ja hänen Les Siècles -orkesterinsa tarjoavat tilaisuuden sukeltaa 1800-luvun ”Pariisin öihin”, tanssimusiikkiin, joka kaikui oopperasta Folies Bergèren näytöksiin. Bru Zanen esitetekstin kirjoittajat muistuttavat vanhasta sanonnasta, jonka mukaan ”italialaiset laulavat, saksalaiset rukoilevat, mutta ranskalaiset tanssivat”. Se todistetaan nautinnollisella valssien, polkkien ja galoppien kimaralla, jonka tunnetuin numero lienee keisarihovin tanssimusiikin johtaja Émile Waldteufelin valssi Les Patineurs (”Luistelijat”). Näytteet Gounodin Faustista, Delibesin Coppeliasta tai Thomasin Raymondista edustavat korkealentoista balettia, […]

César Franckin ainokainen sinfonia mainitaan usein esimerkkinä täysromanttisesta johtoaihetekniikasta, jossa kaikissa kolmessa osassa esiintyvä teema takoo koko teoksesta voittoisan tarinan. Periaate ei ole vaikea ymmärtää tai toteuttaa, mutta silti d-molli-sinfonian levytyksissä ajaudutaan usein jähmeään muodollisuuteen tai lillukanvarsiin kompastuvaan mikrosäätöön. Alain Altinoglu ja Frankfurtin RSO liikuttelevat riuskoja tempojaan vapautuneen suorasukaisesti eivätkä silottele massiivisia sointivyöryjä tai vaskista räimettä. He huomioivat myös hiljaisten taitteiden utuisen mystiikan ja seittimäiset filigraanit, mutta eivät jarruta eteenpäin vetävää liikettä. Tämä on yksi […]