Kuumeisia wieniläistunnelmia
Vienne 1900. Erich Wolfgang von Korngold: Pianotrio op. 1. Alexander von Zemlinsky: Klarinettitrio. Gustav Mahler: Rheinlegendchen, Oft denk’ ich sie sind nur ausgegangen. Alban Berg: Pianosonaatti, Neljä kappaletta klarinetille, Adagio Kamarikonsertosta (sov. Berg). Arnold Schönberg: Kamarisinfonia nro 1 (sov. Webern). Daishin Kashimoto, viulu, Emmanuel Pahud, huilu, Paul Meyer, klarinetti, Zvi Plesser, sello, Eric Le Sage, piano. Alpha 588 (2 cd).Myöhäisromantiikka kukoisti 1900-luvun alun Wienissä viimeisissä makeantuoksuisissa kukissaan, mutta niiden alta puski täyttä päätä modernismin piikikkäämpi […]
Hakkilan pidäkkeetön Haydn
Joseph Haydn: Kahdeksan varhaista sonaattia Hob. XVI/6, 12-13, 19-20, 44, 46-47. Tuija Hakkila, fortepiano. Ondine ODE 1360-2D.Joseph Haydnin ottaessa ensi askeliaan pianosonaatin parissa sekä hän että lajityyppi elivät nuoruuttaan. Pianosonaatin osalta se tarkoitti, etteivät monet ”klassisista” tyyli- ja rakennepiirteistä olleet vakiintuneet. Nuorelle Haydnille se merkitsi pidäkkeetöntä kokeilua ”madonsyömillä klaveereilla”, Carl Philipp Emanuel Bachin sävellysten ja kirjoitusten innoittamaa löytöretkeilyä. Levyttämillään kahdeksalla varhaisella sonaatilla (n. 1755–1771) Tuija Hakkila kutsuu meidät mukaan noille löytöretkille. Haydnin vuokrakämppien madonsyömien soittimien […]
Beethovenia suolikielillä ja fortepianolla
Ludwig van Beethoven: Sellosonaatit nro 1–5, Variaatiot ’See the Conquering Hero Comes’ WoO 45, ’Ein Mädchen oder Weibchen’ op. 66, ’Bei Männern welche Liebe fühlen’ WoO 46. Alexander Lonquich, fortepiano, Nicolas Altstaedt, sello. Alpha 577.Beethovenin viisi sonaattia pianolle ja sellolle kattavat koko säveltäjäuran ja kaikki tyylikaudet. On silti syytä huomata, että kaksi ensimmäistäkin, Preussin kuninkaalle 1796 omistetut sonaatit op. 5, ovat syntyaikaansa nähden rohkeita ja radikaaleja teoksia, mistä Nicolas Altstaedt ja Alexander Lonquich muistuttavat levytyksessään […]
Laatulevytykset Shostakovitshin konsertoista
Dmitri Shostakovitsh: Viulukonsertot nro 1 ja 2. Alina Ibragimova, viulu, Venäjän valtion akateeminen sinfoniaorkesteri ”Jevgeni Svetlanov”, johtajana Vladimir Jurowski. Hyperion CDA68313. Shostakovitshin musiikki tuntuu viime aikoina vapautuneen kylmän sodan aikaisista asetelmista. Viesti ei ole muuttunut valoisammaksi, mutta henkilökohtaisemmaksi ja yleispätevämmäksi. Se kuuluu Alina Ibragimovan ja Vladimir Jurowskin levytyksessä kahdesta viulukonsertosta, joista sinfoninen ensimmäinen on yksi 1900-luvun viulukonserttojen merkkipaaluista. Jurowskin Jevgeni Svetlanovilta perimä Venäjän akateeminen sinfoniaorkesteri tekee heti vaikutuksen syvällä bassosonoriteetillaan, joka avaa teoksen […]
Aistillisia kertomuksia idästä
Vasili Petrenko ja Oslon filharmonikot ovat koonneet levylleen Rimski-Korsakovin kolme repäisevintä orkesteriteosta. Takavuosina ne olivat suurten orkesterien poseeraavia näytöksiä, mutta Petrenko oslolaisineen ei kavahda haastetta. ”Espanjalainen kapriisi” hahmottuu hienostuneine sooloineen eräänlaiseksi konsertoksi orkesterille, jonka Fandango kärsii lievästä temperamenttivajeesta ennen sytyttävää loppukiihdytystä. Taitavasti eritellyssä Venäläisessä pääsiäisessä on kihelmöivää suuren juhlan odotusta ja sen riehakasta täyttymystä. Postikorttimusiikiksi leimattu Sheheradzade soi Petrenkon tulkinnassa aistillisempana ja yksilöidympänä kuin suuripiirteisissä laajakangasesityksissä. Elise Båtnesin punnitut viulusoolot tekevät tarinasyklistä tavallista […]
Inkisen valoisa Prokofjev
Pietari Inkinen liikkuu luontevasti Prokofjevin kahden moniselitteisen sinfonian, vuonna 1929 valmistuneen kolmannen ja sodan jälkeen 1947 valmistuneen kuudennen maisemissa. Kolmas sinfonia pohjautuu oopperan Tulinen enkeli materiaaliin, ja monilla on ollut vaikeuksia organisoida sen pelottavista ja fantastisista aiheista toimivaa kokonaisuutta. Kuudes sinfonia yhdistelee arvaamattomasti lyyristä optimismia ja sodan kauhua jättäen lopputuloksen jonkin verran avoimeksi. Molemmat teokset etenevät Inkisen johdolla leppoisasti, musiikin lyyrisestä kauneudesta nauttien. Hitaat johdannot ovat eeppisiä, mutta nopeista päätaitteista ei aina löydy täyttä […]
Nykymusiikin estetiikkaa jazziin kallellaan
AINON: Drought. Aino Juutilainen, sello; Satu-Maija Aalto, viulu ja alttoviulu; Suvi Linnovaara, saksofoni, huilu ja klarinetti; Joonas Leppänen, rummut. We Jazz.Taianomaisia ovat ne hetket, kun kuunneltavaksi sattuu levytys, josta ei suoraan pysty päättelemään tyylisuuntaa, josta se on lähtöisin. Aino Juutilaisen luotsaama kvartetti AINON julkaisi debyyttialbuminsa suomalaisen We Jazz –yhtiön kautta, mutta monessa tilanteessa ainoastaan Joonas Leppäsen rumpuestetiikka viittaa jazziin – yhtä lailla on Juutilaisen sellon, Satu-Maija Aallon viulun ja Suvi Linnovaaran puhaltimien yhteissointiin ammennettu vapaan […]
Pätevää mutta suoraviivaista
Texasin Fort Worthissa 1984 syntynyt Robert Trevino ei ole liian nuori johtamaan Beethovenin sinfonioiden kokonaislevytystä, mutta mitään taiteellista testamenttia hän ei ole tässä jättämässä. Hän on toiminut viime vuodesta lähtien ylikapellimestarina Malmön sinfoniaorkesterissa, jonka uudessa (2015) Live-konserttitalossa Beethovenin yhdeksän sinfoniaa tallennettiin tiiviissä tahdissa konserteista viime vuoden lokakuussa. Tulkinnat voi tunnistaa verraten nuoren miehen näkemyksiksi herpaantumattomasta liikkeestä. Tempot eivät sinällään ole ennätysnopeita, mutta katse on suunnattu eteenpäin ja olennaiset tapahtumat ovat horisontaalisia, sivuille ei vilkuilla. […]
Draamaa ja huumoria
Beethovenin kaksi ensimmäistä sinfoniaa (1800–1802) jatkoivat wieniläisklassista perinnettä mutta murtautuivat myös ulos sovituista pelisäännöistä. Historiallinen esitystapa on usein korostanut teosten radikaaliutta muurinmurtajamaisella aggressiivisuudella, mutta konserttimestari Bernhard Forckin liidaamana soittava Berliinin vanhan musiikin akatemia löytää enemmän nyansseja kaihtamatta rämäpäistä optimismia. Harmonia mundin Beethoven-sarjassa sinfoniat on yhdistetty muiden säveltäjien, tässä kahta sukupolvea varhaisempiin, mutta yhtä yllätyksellisiin C. P. E. Bachin sinfonioihin. Bachin F-duuri-sinfonialla näyttäisi olevan yhteys Beethovenin ensimmäiseen sinfoniaan, mutta vertailuasetelma on hedelmällinen laajemmassa, Mozartin ja […]
Kellot soivat mystiikkaa
Sergei Rahmaninov: Kellot. Sergei Tanejev: Johannes Damaskos. Anna Samuil, sopraano, Dmytro Popov, tenori, Vladislav Sulimsky, baritoni, Tšekin filharmoninen kuoro Brno, Kölnin Gürzenich-orkesteri, johtajana Dmitri Kitajenko. Oehms OC 470 Dmitri Kitajenko levytti Rahmaninovin Kellot 1985 Moskovassa, mutta nyt mukana ovat pitkäaikainen yhteistyökumppani, Kölnin Gürzenich-orkesteri, sekä tyylin hallitseva Brnon tšekkiläinen filharmoninen kuoro. Solisteista loistavat etenkin miehet, eikä Anna Samuilin hääkohtausta varjosta muu kuin lepattava vibrato. Soitto ei ehkä ole yhtä siloteltua kuin Maris Jansonsin ja BRSO:n levyllä […]
Brittikuoro tarttui Mäntyjärveen
Jaakko Mäntyjärvi: Ave Maria d’Aosta, Stuttgarter Psalmen, Benedic anima mea Domino, Pulchra es, Trinity Service, O magnum mysterium. Trinity College Cambridgen kuoro, joht. Stephen Layton. Hyperion CDA68266 Jaakko Mäntyjärvi (s. 1963) lienee tämän hetken kansainvälisesti menestynein suomalainen kuorosäveltäjä, ja Cambridgen arvostetun Trinity College -kuoron viimevuotinen tilausteos Trinity Service toimii ytimenä kuoron uudelle sakraalimusiikkiin keskittyvälle levylle. Mäntyjärvi ammentaa laajasti katolisesta, ortodoksisesta ja protestanttisesta hengellisen musiikin historiasta, ja kappaleissa kuuluu niin keskiajan kuin Stravinskynkin vaikutus teostyyppiin. Trinity Service on sävelletty käyttömusiikiksi toimituksiin liturgisine vastauslauluineen, […]
Kristillistä musiikkia idästä
Alexander Kastalsky: Requiem. Anna Dennis, sopraano, Joseph Beutel, baritoni, Cathedral Choral Society, The Clarion Choir, The Saint Tikhon Choir, Kansas City Chorale, Orchestra of St. Loke’s, johtajana Leonard Slatkin. Naxos 8.574245. Komitas: Divine Liturgy (sov. Vache Sharafjan). Armen Badaljan, tenori, Hovhaness Nersesjan, basso, Latvian radiokuoro, johtajana Sigvards Klava. Delos DE 3590. Alexander Kastalsky (1856–1926) toimi 1900-luvun alussa Moskovan synodaalikoulun johtajana ja yhtenä Venäjän johtavista kirkkomusiikin uudistajista, ennen kuin […]