Kuukauden klassikko

  Olivier Messiaen: La nativité du Seigneur     ”Herran syntymä on aihe. Kuinka sitä tulisi käsitellä kolmesta eri näkökulmasta, teologisesta, soittimellisesta ja musiikillisesta? Teologisesta näkökulmasta nämä yhdeksän meditaatiota uruille on tarkoitettu joulun ajalle, ja ne perustuvat viiteen perusajatukseen: Meidän tulevaisuutemme ennalta määräytyminen, jonka saa aikaan lihaksi muuttunut Sana (Desseins éternels) Meidän keskuudessamme elävä Jumala (Dieu parmi nous) Kolme syntymää: Sanan, ikuisesti (Le Verbe), Kristuksen, ajallisesti (La Vierge et l’Enfant), kristittyjen, hengellisesti (Les enfants de […]

Dmitri Shostakovitsh: Sinfonia nro 13 op. 113, “Babi Jar” Kiovan lähellä oleva Babyn Jarin rotko on yksi toisen maailmansodan natsien julmuuksien pahimpia näyttämöjä. Shostakovish halusi käyttää sitä Sinfoniassaan vertauskuvana kaikille vainotuille.   Saksalaiset marssivat Kiovaan syyskuun 19. päivänä 1941. Tuore kenraalikuvernööri Kurt Eberhard ja SS-poliisipäällikkö Friedrich Jeckeln pistivät heti toimeen etnisen puhdistuksen. ”Kaikkien juutalaisten Kiovassa ja sen läheisyydessä tulee ilmoittautua maanantaina klo 08.00 Melnikovskyn ja Dohturovin katujen kulmaan. Mukaan on otettava asiapaperit, rahat, arvoesineet ja […]

Ludvig XIV: Ranskan barokin ”kultakausi”, Aurinkokuninkaan säteilyssä   ”Kuninkaan erotti kaikista muista ihmisistä hänen vartalonsa, ryhtinsä, miellyttävyytensä, kauneutensa, ylevyytensä, äänen sointi, puhetapa ja koko persoonallisuuden luontainen viehättävyys ja majesteettisuus.” Versaillesin palatsissa asuneen Saint-Simonin herttuan kuvaus Ludvig XIV:stä tuntuu imartelevalta, mutta todellisuudessa hän kuului hallitsijansa katkerimpiin kriitikoihin. Monarkistit viettivät viime syksynä Ludvig XIV:n (1638-1715) 300-vuotismuistojuhlaa, mutta tasavaltalaisia ei ehkä haittaa, että asiaan palataan pienellä viiveellä. Ludvigista tuli isänsä kuoltua kuningas 5-vuotiaana. ”Aurinkokuningas” hänestä tuli, kun hän […]

Johannes Brahms Pianokvintetto f-molli op. 34             BRAHMS haki pianokvintetossaan beethovenmaisen draaman ja schubertmaisen introspektion yhdistelmää. Paineita riitti, sillä germaanista perintöä vaali koko hänen musiikillinen esikuntansa.   Menneisyys voi olla taakka. Monet kuljettavat mukanaan vanhaa painolastia kuvitellen, että heidän polkunsa on viitoitettu jo kauan sitten. Voisi olla mielekkäämpää ajatella olevansa tekemisistään vastuussa tulevaisuudelle, omalleen ja muiden. Menneisyyttä ei voi silti unohtaa. Kulttuurihistoriassa ja varsinkin musiikin historiassa menneisyyden opetuksia ei pääse […]

Franz Schubert: Pianotrio nro 2 Es-duuri op. 100 ”Franz Schubert ei ollut mikään jättiläinen. Tavallinen, heikko ihminen vain, joka antaa onnen livahtaa käsistään, milloin se lähelle sattuukin. Suuressa vaatimattomuudessaan hän ei edes uskonut mihinkään kykenevänsä, saati sitten, että maailma saattaisi hänelle tunnustuksensa antaa. Ja kuten tavallista tällaisissa tapauksissa, jäi Schubertkin tykkänään erilleen muusta maailmasta, sulkeutuen lujasti omaan kuoreensa. Mutta napisematta hän kuitenkin kantoi kivun, jota täten saatu haava hänelle tuotti.”   Uusi Säveletär -lehdessä vuonna […]

Einojuhani Rautavaara: Elämän kirja   Mieskuorolaulu kuului ennen sotia kansallisen kulttuurin peruskiviin. Ei ollut kohottavaa kulttuuritapahtumaa tai kansallishenkistä rientoa, jota lujittamaan ei olisi astunut joukko laulavia miehiä suorissa riveissä ja hännystakeissa. Mieskuorolaulun arvostus liittyi suomalaisen kulttuurin nousuun 1800-luvun puolivälistä alkaen. Taide-elämä oli lapsenkengissään ja kuorolaulu ainoita julkisuuden ja eri kansankerrokset läpäiseviä taidemuotoja. Akateemiset mieslaulajat kantaesittivät Maamme-laulun 1848 ja keräsivät rahat Vanhan ylioppilastalon (1870) rakentamiseen. 1870-luvulla leimahti kansallisen kulttuurin suuntaa määrittävä kieliriita, joka jakoi mieslaulajat eri […]

Robert Schumann – Heinrich Heine: Dichterliebe op. 48 Robert Schumann ei säveltänyt Heinen runoja teksteinä vaan ajatuksina, korostaen niiden psyykkistä taustavirettä.   1800-luvulla kukoistanut saksankielinen lied oli ehdottomasti kahden kauppaa: runoilijan ja säveltäjän, laulajan ja pianistin. Kyse ei ole arvovallasta tai tekijänoikeuksista, vaan taidemuodon oikeasta ymmärtämisestä, joka alkaa saksalaisen kielialueen poliittisesta hajaannuksesta 1800-luvun alussa. 1800-luvun alussa Napoleon pyyhkäisi historiaan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan rippeet. Se jätti jälkeensä kirjavan kokoelman suurempia ja pienempiä sekä poliittisesti erittäin konservatiivisia […]

  Leevi Madetoja: Sinfonia nro 2 op. 35 Madetojan toinen sinfonia on merkittävin sävellys, joka on pystynyt tulkitsemaan kansalaissodan herättämiä tuntoja syvällisessä ja yleispätevässä muodossa.   ”Viipurista (Antreasta) sain eilen sähkösanoman, joka seisahdutti veren suonissani: Yrjö kaatui huhtik. 13., niin kuului kaameassa lyhyydessään tuo tieto. Tämä aavistamaton, järkyttävä sanoma täyttää meidät sanomattomalla murheella. Kuolema, tuo sodan ja vainon julma seuralainen, ei siis meitäkään säästänyt, se tuli vieraaksemme, tempasi uhrikseen yhden meistä. Oi, milloin tulee se aika, jolloin maailmasta […]

  Unien Vankina   Psykoanalyytikko Sigmund Freudin Unien tulkinnassa on paljon musikaalisia unia: yhdessä unessa Wagnerin oopperan esitys kestää varttia vaille kahdeksaan aamulla, toisessa Fideliota seuraava unennäkijä lähtee lentoon ja vetää suustaan kaksi hammasta. Freud määritteli ”vallankumousunensa” absurdiksi uneksi, joka ”ilmaisee samanaikaisesti uniajatusten suunnan ja halun pilkata tätä suuntaa, tehdä se naurunalaiseksi. Absurditeetteja luodessaan unityö muuntaa piilosisältöä ilmimuodoksi.” (suom. Erkki Puranen) Mitä ikinä unet paljastavatkin, niiden näkijät ovat sen suhteen puolustuskyvyttömiä. Freud tulkitsi sivistyneistön unia, […]

Sergei Rahmaninov: Kellot op. 35   Sergei Rahmaninov (1873–1943) syntyi 150 vuotta sitten tsaari Aleksanteri II:n Venäjällä, joka yritti epätoivoisesti modernisoitua. Askeleet jäivät vajaiksi ja pysähtyivät vuosisadan vaihteessa kokonaan. Vanhaa Venäjää ei enää ollut, uutta ei tullut – tuli Neuvostoliitto. Rahmaninovin perhe kuului maataomistavaan aatelistoon, jonka omistukset Novgorodin alueella hupenivat vauhdilla huikentelevaisen Vasili-isän ansiosta. Hän menetti velkoihinsa ensin vaimoltaan myötäjäisinä saamansa neljä maatilaa ja lopuksi myös oman perintötilansa. Säveltäjä vietti kesät 1890–1917 tätinsä tilalla Ivanovkassa […]

Gustav Mahler: Sinfonia nro 8 Es-duuri   Venetsiassa saattoi ennen muinoin tarkkailla ihmiselämän kirjoa, paremman väen pintaliitoa, piiloteltuja intohimoja, tai ”tavanomaisuuden tyhjässä ja ankarassa palveluksessa osoitettua rakastettavaa ryhdikkyyttä, synnynnäisen pelkurin valheellista, vaarallista elämää, joka on täynnä hermoja repivää kaipausta ja teeskentelyä.” ”Näitä kohtaloita ja monia muita samankaltaisia tarkastellessaan johtui epäilemään, onko ylipäänsä olemassakaan muuta sankaruutta kuin tämä heikkojen urhoollisuus. Onko olemassa ajanmukaisempaa sankaruutta? Gustav Aschenbach oli kaikkien niiden runoilija, jotka ponnistelevat nääntymyksen rajoilla, ylirasittuneiden, riutuneinakin […]

  ”Täyttäessänne tänään seitsemänkymmentä vuotta työnne seppelöimänä, yhtenä tämän aikakauden suurimmista luovista hengistä, tahtoo kansa, jolle on suotu onni lukea Teidät omaksensa, jonka taisteluja, murhetta ja riemuja Te olette neronne voimalla taikonut iäti säilyviksi sävelkuviksi, jonka uskoa ja uskallusta Te olette väkevästi sytyttänyt, jonka hengelle Te olette antanut oman henkenne avaruutta ja jonka nimelle Teidän elämäntyönne on kautta koko sivistyneen ihmiskunnan tuottanut arvoa ja mainetta, lausua Teille, sävelten mestarille, ilmi kiitollisuutensa, ihailunsa ja rakkautensa.”   […]