Kuukauden klassikko

Béla Bartók: Herttua Siniparran linna   Mitkään tähdet eivät ole yhtä kaukana toisistaan kuin kaksi sielua.” Nuori Béla Bartók (1881–1945) lisäsi vuonna 1908 Béla Balázsin runosäkeen ensimmäisen viulukonserttonsa käsikirjoitukseen, jonka hän lähetti rukkaset saatuaan viulisti Stefi Geyerille. Geyer piti käsikirjoituksen, joka tuli julkisuuteen vasta hänen kuoltuaan vuonna 1956. Bartók ei jäänyt tuleen makaamaan. Vuonna 1909 hän vei 16-vuotiaan oppilaansa Márta Zieglerin kävelylle, kosi ja palautti tämän kotiinsa laillisesti vihittynä vaimona. Mártasta tuli Bartókin sihteeri ja […]

  Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri op. 61 Ludwig van Beethoven (1770-1827) kokeili viulukonserton säveltämistä 1790-luvun alussa, mutta konsertosta C-duurissa WoO5 on jäänyt jäljelle vain palanen ensimmäisestä osaa, kekäleenä hehkuva kimppu temperamenttisia taituriotteita. Beethovenista ei tullut viulunsoitossa samanlaista virtuoosia kuin pianistina, mutta hänellä oli Bonnin hoviorkesterissa paikka alttoviulustina. Säveltäessään 1790-luvun lopulla uudelleen viululle Beethovenin suhde soittimeen oli muuttunut. Kaksi romanssia viululle ja orkesterille viittasivat nimensä mukaisesti uuteen aikakauteen ja melodiseen tunteellisuuteen, jonka sävyjä viulu oli […]

  Pimeydessä syntynyt ”Niinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda, että caicki mailma piti werollisexi laskettaman. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen, joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias. Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta. Nijn myös Joseph Galileast Nazarethin Caupungist ylösmeni Judean Dawidin Caupungijn, joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust andaman idzens arwatta Marian hänen kihlatun emändäns cansa, joca rascas oli. Nijn tapahtui heidän siellä ollesans, että synnyttämisen […]

Johannes Brahms: Viulusonaatit 1-3 Piano voi Brahmsin viulusonaateissa olla aloitteentekijä, mutta viululle on varattu herkimmät hetket. Se on primadonna, säveltäjän rakastavan huomion kohde. Sonaatit viittaavat Brahmsin liedien maailmaan, tutuille laulajattarille kirjoitettuihin teoksiin.   ”St. Pauli ja Reeperbahn, sinne veri vetää uudestaan, naisiin, öihin mannermaisiin”, lauloi aikoinaan Irwin Goodman Emil von Reteen sanoin. Johannes Brahms (1833–1897) syntyi samoilla tienoilla Hampurissa, mutta veri ei myöhemmin vetänyt takaisin. Perhe oli pienituloinen, isä Johann Jacob Brahms oli keikkamuusikko, joka […]

Johann Strauss nuorempi: Tonava kaunoinen op. 314 Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertti kuullaan 1.1. ilman yleisöä mutta jälleen yli 90 maassa televisioituna. Konsertin johtaa Riccardo Muti. Perinteet ovat voimissaan, ja encore-osasto alkaa maailman tunnetuimmalla valssilla.   Tonava on Euroopan toiseksi suurin joki; sitä suurempi on Volga Venäjällä. Tonava virtaa kymmenen valtion ja neljän pääkaupungin läpi halkaisten maanosan Saksan Alpeilta Mustalle merelle. Yli kolmekymmentä sivujokea rakentavat vesireittien verkoston, joka kattaa suuren osan itäistä Eurooppaa ja ulottuu kanavien […]

Mauricio Kagel: ”…den 24. xii. 1931”, Silvottuja uutisia baritonille ja soittimille Jouluna syntynyt Mauricio Kagel (1931–2008) syntyi Argentiinassa jouluaattona 1931. Buenos Airesin yliopistossa hän opiskeli musiikkia Alberto Ginasteran ja kirjallisuuden historiaa Jorge Luis Borgesin johdolla. Stipendi Saksaan sai Kagelin matkustamaan vuonna 1957 Kölniin, jonne hän jäi loppuiäkseen. Kölnissä Kagel työskenteli Länsi-Saksan radion elektronimusiikin studiossa. Darmstadtin kesäkursseilla Kagel opetti vuodesta 1960 lähtien, ja opetusta kertyi myös New Yorkissa, Berliinissä ja Göteborgissa. Viimeiset vuosikymmenet hän työskenteli Kölnin […]

Joseph Haydn: Kuusi jousikvartettoa op. 20   “Ruhtinaani oli tyytyväinen kaikkiin teoksiini; sain hyväksyntää. Saatoin tehdä kokeiluja, tarkkailla mikä tekee vaikutuksen ja mikä heikentää sitä, toisin sanoen parantaa, kasvattaa, karsia ja punnita teoksiani. Olin erossa koko muusta maailmasta… Kukaan ei voinut neuvoa tai kiusata minua, joten minun oli tultava omaperäiseksi.”   Joseph Haydn (1732–1809) antoi tunnetun arvionsa palveluksestaan Esterházyn ruhtinassuvulle 1800-luvun alussa ensimmäisen elämäkertansa kirjoittajalle Georg August Griesingerille. Haydn astui Esterházyjen palvelukseen vuonna 1761. Ainoan […]

Felix Mendelssohn-Bartholdy: Sinfonia nro 5 D-duuri op. 107, ”Uskonpuhdistus” FELIX MENDELSSOHIN sinfonian finaalissa vasket julistavat MARTTI LUTHERIN Jumala ompi linnamme -koraalia pauhulla, josta puutuu vain mukana veisaava yleisö.   ”Kristitty Mendelssohn on mahdottomuus.” Abraham Mendelssohn yritti kirjeessään vuonna 1829 selittää säveltäjäpojalleen Felixille (1809-1847), miksi oli välttämätöntä vaihtaa suvun nimi Mendelssohnista Bartholdyksi. Abraham Mendelssohnin isä ja Felixin isoisä oli kuuluisa juutalainen valistusfilosofi Moses Mendelssohn, jonka lapsista kaksi kääntyi katolisuuteen, kaksi protestanttisuuteen ja kaksi pysyi juutalaisessa uskossa. Moses Mendelssohnin ajaman valistusihanteen, […]

Risti, miekka ja rakkaus ”Voitettu saalis oli niin suuri, ettei kukaan tiedä sen loppua; kultaa ja hopeaa, astioita ja jalokiviä, silkkiä, turkiksia, hienoimpia tavaroita, joita maailmasta löytyy. Ja minä Geoffrey Villehardouin, Champagnen marsalkka, voin hyvin todistaa, ettei koskaan sitten maailman luomisen ole yhtä paljon saalista saatu mistään kaupungista.” Neljäs ristiretki käynnistyi 1198 paavi Innocentius III:n bullalla Jerusalemin vapauttamiseksi, mutta Venetsiasta purjehtinut ritarijoukko päätyi ryöstämään kristikunnan suurimman ja rikkaimman kaupungin, Konstantinopolin. 1000-luvulta 1300-luvulle ulottuneen ristiretkiajan seurauksista […]

  Béla Bartók: Kuusi jousikvartettoa Béla Bartókin jousikvartetot ovat symmetriaa ilman paluuta entiseen.   Jousikvartetosta tuli kirjaimellisesti klassinen teoslaji 1700-luvun lopulla Haydnin ja Mozartin teoksissa. Heidän jälkeensä Beethovenin kuusitoista kvartettoa vahvistivat lajin orkesteriteoksia enemmän asianharrastajille suunnatuksi taidemuodoksi. Beethovenilla jousikvartetosta tuli väylä uusille musiikillisille keksinnöille sekä niiden tehokkaalle ja ekonomiselle toteutukselle. Beethovenin kvartetoissa kohtaavat ekspressiivisyys ja arkkitehtuuri, impulsiivinen ilmaisu ja pysyvät rakenteet, jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Jousikvartetto kiinnosti myös romantikkoja, mutta ei niinkään sisällön ja muodon vuorovaikutusta tutkivana […]

Giacomo Puccini: Tosca Naisten kohtalo vakavassa oopperassa on kova. Ei auta, kuuluuko katalien kieroilijoiden vai viattomien sankarittarien joukkoon: niin synnin kuin hyveen palkka on usein kuolema. Ennenaikainen kuolema kohtaa naisen oopperassa monin tavoin. On itsemurhia, järjen menetyksiä, keuhkotautia sekä eritasoisia murhia ja tappoja. Taiteenlajiin kuuluva erikoistapaus on ns. SOD-oireyhtymä (Sudden Operatic Death Syndrome), esimerkkinä Isolden ”Lemmenkuolo”. Giacomo Puccini (1858-1924) jätti parissa oopperassaan prima donnansa henkiin, mutta parhaiten hänet muistetaan Louisianan rämeille nääntyvästä Manon Lescaut’sta, La […]

  Leevi Madetoja: Sinfonia nro 2 op. 35 Madetojan toinen sinfonia on merkittävin sävellys, joka on pystynyt tulkitsemaan kansalaissodan herättämiä tuntoja syvällisessä ja yleispätevässä muodossa.   ”Viipurista (Antreasta) sain eilen sähkösanoman, joka seisahdutti veren suonissani: Yrjö kaatui huhtik. 13., niin kuului kaameassa lyhyydessään tuo tieto. Tämä aavistamaton, järkyttävä sanoma täyttää meidät sanomattomalla murheella. Kuolema, tuo sodan ja vainon julma seuralainen, ei siis meitäkään säästänyt, se tuli vieraaksemme, tempasi uhrikseen yhden meistä. Oi, milloin tulee se aika, jolloin maailmasta […]