Amatööreistä ammattilaisuuteen

Seinäjoen kaupunginorkesteri perustettiin harrastajapohjalta vuonna 1936. © Svenna Martens

Seinäjoen kaupunginorkesteri juhlii tänä vuonna 80-vuotispäiviään. Pieni, mutta sitkeä orkesteri on käynyt läpi vaiheet amatöörisoittajuudesta ammattilaisuuteen ja raivannut jatkuvuutta musikaaliselle luovuudelleen. ”Orkesterin työskentelyssä kuuluu nykyään yhteenhioutuneisuus. Osataan antaa ja ottaa tilaa”, kertoo orkesterin intendentti Milla Virta.

Pohjan koko yhteissoitolle muodostaakin tällä hetkellä vain 10 muusikkoa: jousisoittajien Seinäjoki-kvintetti ja puhallinsoittajien Pohjanmaa-kvintetti. Kaupunginorkesterin erikoisuus on kamarimusiikkiin ja siinä myös nykysäveltäjien teoksiin paneutuminen. Esimerkiksi viime keväänä Seinäjoella kuultiin Kalevi Ahon toisen puhallinkvinteton Suomen kantaesitys.  

Kvintetit täydentyvät ammattilaisavustajilla täysmittaisiksi kamari- tai sinfoniettaorkestereiksi aina ohjelmiston mukaan. Avustajat hankitaan ensin paikkakunnalta tai lähiseuduilta, mutta vahvistuksia löytyy myös Vaasasta, Tampereelta, Jyväskylästä ja jopa Helsingistä asti.

”Koen äänenjohtajien kanssa tärkeäksi tarjota toisinaan työtehtäviä myös pitkällä oleville opiskelijoille, mikäli vain soittajan taso riittää ja ohjelmisto sallii. Oppimisprosessina ja tulevan uran kannalta on erittäin tärkeää saada oikeaa työkokemusta”, Virta tähdentää.

Kun Esko Rautanen, orkesterin entinen nuotistonhoitaja ja klarinetisti tuli vuonna 1963 silloiseen Seinäjoen orkesteriin, toiminta oli vielä hyvin pientä ja amatöörimäistä. Kaksi vuotta myöhemmin tyyli alkoi muuttua, kun kapellimestariksi ja paikkakunnan musiikkiopiston rehtoriksi valittiin Antti Vainio, joka pysyi molemmissa viroissaan jopa 35 vuotta.

”Vainio oli legendaarinen rakentaja. Hän alkoi keräämään musiikkiopiston opettajista ammattilaissoittajia orkesteriin, ja opettajat toivat II-viulun takapultteihin tähtioppilaitaan, joskus aika pieniäkin. Jopa Esa-Pekka Salonen kävi meillä johtamassa”, Rautanen muistelee.

”Sitten tuli Atso Almilan ylikapellimestarikausi ja hän sävelsi meille neljä oopperaa Ilmajoen musiikkijuhlilla esitettäväksi. Tangomarkkinoista taas saimme aina valtavat tv-katsojaluvut.”

Syntymäpäiväkonsertin 6. lokakuuta johtava Almila onkin yhä orkesterin päävierailija. Rautanen tietää, miten tärkeä pieni vireä orkesteri voi olla pienelle paikkakunnalle vierailevine tähtineen. ”Meillä on hirmuisen hyvä sali, vaikka sekin on pieni. Seurakunnissa on usein hyvät kuoroihmiset isoja kirkkokonsertteja varten.”

Nykyään orkesterin ohjelmiston päättää Taiteelliseksi Trioksi kutsuttu johtoryhmä, johon kuuluvat konserttimestari Antti Laasanen, huilun äänenjohtaja Emilia Alho ja intendentti Milla Virta.
Orkesterin toimintaa monipuolistaa myös säännöllinen yhteistyö Vaasan kaupunginorkesterin ja Korsholman Musiikkijuhlien kanssa. Vierailut maakunnassa sekä Seinäjoen päiväkodeissa, kouluissa, vanhainkodeissa ja palvelulaitoksissa kuuluvat myös ohjelmaan.


”Väriläiskä toiminnassamme ovat klubit, joita pidetään pubissa, ravintolassa tai vaikka kirjastossa, ja niissä esitellään eri musiikkigenrejä ja taiteilijoita läheltä ja kaukaa”, Virta kertoo.


”Meilläkin määrärahoja on supistettu ja olemme hyvin tiukoilla. Tilanne näkyy toiminnassa ja myös taiteellisen trion työssä suurena haasteena. Iloa ja energiaa työhöni tuovat kuitenkin kasvaneet yleisöluvut ja erityisesti kausikorttilaisten iso joukko. Meillä on tekemisen meininki.”

Elina Salin

Edellinen artikkeliOdotettu Saariaho Metropolitan-lähetyksenä
Seuraava artikkeliKommunikoi ja kehitä yleisöä!