Sebastian Fagerlundin matkaa kansainväliseen menestykseen on seurattu oopperoiden ja orkesteriteosten kautta, mutta tämän levyn kamarimusiikillisista teoksista avautuu pelkistetympi näkymä hänen taiteeseensa. Lakoniset sävellysotsikot – Beneath (”Alla”), Remain (”säilyä”, ”pysyä”), Materie, Stilla (”tyyni”, ”liikkumaton”) – jättävät tulkinnanvaraa, mutta kertovat keskittyneestä ja filosofisesti asennoituvasta ilmaisusta. Pääosassa on usein viulu, Fagerlundin oma instrumentti.
Jopa Kuopion viulukilpailuihin pakolliseksi numeroksi sävelletty Materie (2019) sooloviululle hakeutuu haasteidensa halki kohti viulusoinnin mystistä ydintä. Misterioso on päämerkintänä myös viululle ja pianolle sävelletyllä Stillalla(2014/2022), jossa pari rytmistä ja toistoista jaksoa vain vahvistaa musiikin introspektiivistä ilmettä. Levyn laajimmassa teoksessa, Remain-pianotriossa (2022), henkilökohtaiseen itsetutkiskeluun liittyvät myös viittaukset Fagerlundille tärkeisiin säveltäjiin: Raveliin, Bachiin ja Brahmsiin.
Musiikissa staattiset ja mietteliäät taitteet saavat vastapainoa motorisista, usein sätkivää minimalismia edustavista pyrähdyksistä, jotka teoksesta toiseen toistuessaan jättävät ehkä vähän yksipuolisen vaikutelman nopean tempon mahdollisuuksista. Ne tunkeutuvat hitaiden taitteiden kauniiseen ja arvoitukselliseen maailmaan eräänlaisina ulkopuolisina väliintulijoina. Vaikutelma on väkevimmillään Beneathissa (2022) viululle ja kamariorkesterille. Siinä Malin Bromanin koko levyn läpi varma ja sielukas viulunsoitto saa oivan kumppanin ytimekkäästi soittavasta Keski-Pohjanmaan kamariorkesterista. Hattua on nostettava myös pianisti Simon Crawford-Phillipsille, joka herpaantumatta kyntää trilliaavoja ja vyöryttää asteikkoja.
