Punaista sävellajia ei ole olemassakaan

  ”Hullun vuoden” 1968 viisikymppisiä on muisteltu monin tavoin. Vietnam, Tshekkoslovakia, opiskelijoiden radikalismi ja poliittiset murhat kuohuttivat maailmaa, ja etenkin nuoriso heräsi amerikkalaisuutta ja kapitalismia vastaan. Suomen taiteissa poliittinen liikehdintä tuntui etenkin teatterin ja populaarimusiikin puolella. Miltä laululiikkeen unelmat näyttävät nyt?   Toisen maailmansodan jättämät haavat alkoivat 60-luvulla vähitellen umpeutua, ja nuorisokulttuurissa puhalsivat uudet tuulet. Pasifismi sai yhä laajempaa kannatusta muun muassa Vietnamin sodan vastustamisen ja hippiliikkeen myötä. Erityisesti opiskelijanuoriso radikalisoitui, kapinoi ja ravisteli myös […]
Edellinen artikkeliSisältö 9 2018
Seuraava artikkeliWagneria kuvien pauloissa