ARTIKKELIT

  YKSI LOPPUKESÄN KUUMISTA sosiaalisen median keskusteluista lähti Pekka Kuusiston Facebook-päivityksestä, jossa hän taivasteli Seinäjoen Vauhtiajot-festivaalilta otettua kuvaa, jossa yleisö pakkautuu Popedan keikalla tiiviisti kuin sillit purkissa. Ei tietoakaan turvaväleistä ja siitä, että koronavirus olisi nostamassa taas päätään. ”Saatan olla tänään vähän kiihtyneessä tilassa, mutta siitä huolimatta sanoisin, että tapahtuma-ala ampuu itseään jalkaan osallistumalla tällaiseen hengenvaaralliseen tunarointiin”, Kuusisto kirjoitti ja sai satoja kommentteja ja jakoja. Viestiketjussa esitettiin epäilyjä, että samaa pakkautumista olisi ollut eräillä muillakin […]

Suomen kuoromaailmaa ravisteli toukokuussa tiukka debatti resonoivuudesta, laulutekniikasta ja soinnista – sekä ylipäätään siitä, mistä kuoromusiikissa on kyse. Kysyimme ammattilaisilta, millaisten haasteiden äärellä suomalaiskuorot nyt ovat.   Kuoromaailma kuohahti toukokuun alussa, kun kaksi pitkän linjan kuoroaktiivia, Jan Salvén ja Johan Silén julkaisivat kannanoton ”Suomalaisen kuorolaulun tyhjiö – miten tähän on tultu?”, joka poiki paljon keskustelua. Salvénin ja Silénin pääviestinä oli väite suomalaiskuorojen soinnin ohentumisesta. Tätä perustelemassa oli mieskuorojen esityksistä tehtyjä spektrogrammimittauksia, jotka yleistettiin koskemaan myös […]

Ajatus säveltäjästä, jonka kynä sauhuaa nuotteja paperiin inspiraation voimalla on tuttu romantiikan ajan taiteilijamyytistä. Mutta millaista todella on nykysäveltäjän arki? Jarkko Hartikainen kertoo, mistä kaikesta muusta hänen työaikansa täyttyy.         Jos säveltäjä Jarkko Hartikaisen vuosi tiivistyisi viikkoon, olisi siitä itse säveltämistä hänen arvionsa mukaan hieman yli kolme päivää – ja siitäkin ajasta vain osa olisi niitä nuotteja. ”Säveltämisen käsitteen rajaus ei ole yksinkertainen, sillä kaikki työ vaikuttaa lopputulokseen. Opintojeni alussa Andrew Bentley […]

Ville Matvejeff on elämänsä roolissa yhdistäen taiteilijan ja festivaalijohtajan töitä. Savonlinnan oopperajuhlilla hän vaalii balanssia, mutta Jyväskylä Sinfonia on antanut tilaa hullunrohkeudellekin. Suurin haaste musiikinteossa on hänestä päästä pintaa syvemmälle nykyisen pikakulttuurin aikana ja samalla vaalia moniäänisyyttä ja avoimuutta.   Ville Matvejeff tuntuu tasapainottaneen hyvin monenlaiset roolinsa musiikkielämässä. Totta kai hänellä voi olla erilainen näkökulma asioihin luovana säveltäjänä, lipputuloilla elävän Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisena johtajana, hyvin subventoidun ja joustavaliikkeisen Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina sekä Karita Mattilan pianistina […]

  Kadi Vija on yksi harvoja muusikoita, jolta on valittu kaksi omaa yhtyettä Nordic Jazz Comets -tapahtumaan. Suomenvirolaisen laulajan mukaan hänen luovuutensa avautui, kun hän lakkasi yrittämästä tehdä jazzia.   Kadi Vija Key Projectin hiljattainen albumi on aikamoinen nimihirviö: Roaming In The Contemporary Society To Make Peace With It. Sanoja riittää levyn kanteen, sillä vaikka Kadi Vija laulaa kaikissa kappaleissa, on vain kahdessa niistä sanat. ”Minun piti miettiä kauan, onko sanaton laulu hyvä ratkaisu. Tosi […]

Klassismin ajan Leikkikalusinfoniasta alkaen ovat säveltäjät suunnanneet katsettaan myös tavanomaisten soitinten ulkopuolelle. Viimeistään sodanjälkeinen avantgarde yleisti instrumentaation laajentamisen. Neljä nuorta säveltäjää kertoo harvinaisemmista instrumentaatioistaan.   Koneet ja tuoksut arkistamassa konserttia   Sen lisäksi, että valtaosassa äänitaiteilija-säveltäjä Tytti Arolan töistä on mukana elektroniikkaa ja/tai äänitteitä, on hän myös käyttänyt töissään muun muassa kahvinkeittimiä, mikroaaltouuneja, tuulettimia ja tuoksuja. Arolan yhteistöihin kuuluu mm. Robottikuoro Helsingin juhlaviikoille 2019, ja hän on tutkinut poikkeavia soittoasentoja ja soittamisen kehollisuutta sooloperformansseissa Viuluvartalo […]

  Kari Tikan uusi ooppera Rakkaus on väkevä kuin kuolema saa kantaesityksensä Aleksanterinteatterissa 8. lokakuuta. Säveltäjä on tehnyt siihen myös libreton, ja avioliittodraama kohoaa yleiselle tasolle kertoen ihmiskunnan pelastumisen toivosta. ”Oopperani on osin omaelämäkerrallinen, mutta laajemmalla tasolla se käsittelee elämän rikkinäisyyttä ja rakkauden voimaa”, säveltäjä kertoo. Kehyksenä on sukutarina, jossa on vanha pari ja nuori pari sekä viiden palvelijan joukko. Poika menee naimisiin, mutta despoottinen isä panee palvelijat sysäämään nuorenparin vaikeuksiin. ”Isä luottaa palvelijoihin, vaikka […]

Suomalaisen kuoromusiikin 1900-luvun historiassa on perinteisesti hahmoteltu kaksi Heikki Klemettiin ja Harald Anderséniin henkilöitynyttä murroskautta. Myös Jan Salvénin ja Johan Silénin kannanotto nojaa käsitykseen näiden uudistajien vastakkaisista sointi-ihanteista. Mutta mitä ihanteet olivat, ja miltä ne näyttävät äänitteiden valossa?   Heikki Klemetti toimi vuosisadan vaihteessa ja itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä paitsi kuoronjohtajana, myös musiikki- ja kulttuurivaikuttajana laajuudella, joka sittemmin häkellyttää. Kuorosoinnissa hän oli erityisen kiinnostunut virityksestä ja laati uraauurtavia äänenkäytön oppaita. ”Klemettiä ymmärretään vain puolitiehen”, kanttori-kuoronjohtaja Tommi […]

Länsimaisessa taidemusiikissa säveltäjien yhteistyö esittäjien ja muiden taiteenlajien edustajien kanssa on arkipäivää, mutta itse säveltäminen mielletään perinteisesti yksilösuoritukseksi. Yhteissäveltäjyys on kuitenkin alkanut nostaa päätään. Miltä se säveltäjistä tuntuu?   Noin vuosi sitten sai kantaesityksensä Suomen tasolla ainutlaatuinen ja maailmallakin harvinainen viiden säveltäjän yhteisteos orkesterille ja kuorolle. Esa-Pekka Salonen oli laittanut 60-vuotisjuhlakonserttiinsa teoshaun, jonka kriteerinä oli vähintään kahden säveltäjän yhteistyö. Valinta osui vuosina 1987–1997 syntyneiden Lauri Supposen, Matilda Seppälän, Niilo Tarnasen, Joel Järventaustan ja Touko Niemen […]

    Venezuelalainen Samuel Mariño on uusin kyky harvinaisten miessopraanojen kärjessä. Hänen laulunsa kipuaa kolmiviivaisiin korkeuksiin ja irrottelee huikeita koloratuureja. Tärkeämpää kuin ääni on silti säveltäjän palveleminen.   Suu loksahtaa auki, kun kuulee Samuel Mariñoa ensimmäisen kerran. Kolmiviivaisissa stratosfääreissä liikkuva laulu tuntuu taikovan eteen kadonneeksi luullun maailman. Ääni sinänsä on ilmiömäinen, kellomaisen kirkas ja prisman värein säihkyvä, mutta hänen uudella levyllään Händelin ja Gluckin aarioita kannattelevat silti musikaaliset ansiot, poikamainen into ja tyylitaju. Virtuoosisissa kuvioketjuissa […]

Jorma Panulaa pidetään Suomen kapellimestari-ihmeen isänä, ja käytännössä kaikki kansainväliset suomalaiset huippukapellimestarit ovat käyneet hänen opissaan. Tänään 90-vuotispäiväänsä juhliva Panula peräänkuuluttaa johtamisen selkeyttä ja tulkinnan henkilökohtaisuutta. Siinä missä monet Jorma Panulan ikätoverit ovat jo hyvän tovin nauttineet eläkepäivistään, ei Suomen kapellimestarien kylänvanhin ole malttanut lopettaa musiikin parissa vielä 70 vuoden ammattiuran jälkeenkään. Panula pääsi kanttori-urkuriopintoihin Helsinkiin vuonna 1948, ja kuuli vasta silloin ensi kerran sinfoniaorkesteria konsertissa. Pian päivät kuluivat konsertteja kuunnellessa, harjoituksia tarkkaillessa ja partituureja […]

  Monelle suomalaiselle musiikintekijälle kansainvälinen toiminta on elinehto, jos haluaa elättää itsensä taiteellaan. Viime vuosien aikana Suomi on näkynyt kansan- ja maailmanmusiikin vientitapahtumissa harvinaisen hyvin.   Kaustislaiset viulut, kantele, bulgarialainen kansanlaulu, cumbia ja flamenco – maailmanmusiikkimarkkinoilla monet ilmiöt esiintyvät rinnakkain ja taistelevat myös näkyvyydestä. Suomalaisten muusikoiden joukosta maailmanmusiikkikentällä näkyy tällä hetkellä monia omaperäisiä tekijöitä: Antti Paalasen rujo haitaritekno, musiikkityylien rajoja ylittävä huuliharppukvartetti Sväng, etnovaikutteita ja beatboksausta yhdistävä lauluyhtye Tuuletar, Maija Kauhasen yhden naisen laulu-kantele-perkussioyhtye, Johanna […]