CD-levyt

  Turun filharmonisessa orkesterissa käyrätorvea soittava Tanja Nisonen on koonnut levylleen ranskalaisten säveltäjänaisten teoksia soittimelleen ja Emil Holmströmin soittamalle pianolle. Elsa Barraine (1910–1999), Yvonne Desportes (1907–1993), Claude Arrieu (1903–1990) ja Hedwige Chrétien (1859–1944) opiskelivat eri aikoina Paul Dukas’n sävellysluokalla Pariisin konservatoriossa. He ansaitsivat leipänsä enimmäkseen opetus- ja muissa tehtävissä ja joutuivat kamppailemaan päästäkseen esiin säveltäjinä. Jotkut levyn kappaleista ovat valmistuneet kilpailuihin, joihin pääsi osallistumaan nimettömästi. Toinen perinteinen tapa väistää ennakkoluuloja oli miehinen salanimi: ”Claude Arrieu” oli […]

  Johann Sebastian Bachin “Fuugan taide” BWV 1080 jäi hänen viimeiseksi ja keskeneräiseksi teoksekseen. Säveltäjän poika Carl Philipp Emanuel esitti muistokirjoituksessaan, että Bach kuoli viimeistä, nimeensä perustuvaa fuugaa säveltäessään. Ainakin Phantasm-yhtyettä vetävä Laurence Dreyfus pitää sitä liioitteluna, kuten monia muitakin teokseen liittyviä mystisiä arvauksia. Hänelle Die Kunst der Fuge on ennen muuta moniäänisyydelle pyhitetty taideteos. Teoksen esityskokoonpano on avoin, ja välineistä on väitelty 1800-luvulta lähtien. Bachilla oli tuskin mielessään gambayhtye, mutta se oli barokkisäveltäjille tuttu. […]

  Shostakovitsh onnistui vuonna 1953 valmistuneessa kymmenennessä sinfoniassaan herättämään niin ahdistusta kuin toiveita, joihin finaali näyttävässä lopussaan pyrkii. Avainasemassa ei ole niinkään pirullinen Scherzo kuin majesteetillisesti aaltoileva ja kiristyvä avausosa. Sen Santtu-Matias Rouvali hahmottaa sinfonian kivijalaksi, viiltävän yksinäisyyden ja musertavan polyfonian monumentiksi. Philharmonia-orkesteri on vuoden takaisessa konsertissaan väkevästi mukana, ja erityiskiitoksen saavat monet sielukkaat puupuhallinsoolot. Äänityskin kuulostaa nyt täyteläisemmältä kuin aiemmin, eikä orkesteri taivu milliäkään raastavissa huipentumissa. Tempovalinnat tuntuvat osuvan paikalleen. Virtuoosinen Scherzo kiitää mutta […]

  Schubertin Winterreise tuntuu olevan liedkirjallisuuden Mount Everest, jolle jokainen itseään kunnioittava yksinlaulaja haluaa kavuta. Suositeltavaa olisi kuitenkin opetella ensin muotoilemaan monet säveltäjän yksittäisistä liedveistoksista ennen kuin ryhtyy rakentamaan niiden sarjasta kokonaisuutta, joka helposti lipsahtaa oopperamaiseksi draamaksi. Aarne Pelkosen oppaana Schubertin ”Talviseen matkaan” on ollut varhainen kokemus Jorma Hynnisen ja Ralf Gothónin tulkinnasta, jossa jokaisella laululla on oma itsenäinen rooli, ja reitti paljastuu oikeastaan vasta lopussa lumeen jääneistä jalanjäljistä. Pelkonen on esittänyt Winterreisea paljon, ja se […]

  Orlando di Lasso (n. 1532–1594) oli renessanssin juhlituimpia säveltäjiä, mutta viihtyi menestyksen keskellä synkkien aiheiden parissa. Myöhemmällä iällä hänellä diagnosoitiin syvä masennus, ’melancholia hypocondriata’, mikä voi osaltaan selittää valintoja, vaikka löytyy häneltä myös hilpeitä maallisia madrigaaleja. Burgundissa syntynyt säveltäjä vietti 1550-luvun Italian ruhtinashoveissa, mutta siirtyi vuosikymmenen lopulla Müncheniin, jossa Albrecht V:n tilauksesta valmistuivat vuonna 1599 nämä Daavidin katumuspsalmit. Renessanssiajan kenties uhkeimman, noin 400-sivuisen käsikirjoituksen aiheena ovat seitsemän kuolemansyntiä. Lasson sävellyksiin oli yhdistetty Hans Mielichin […]

  Elämän viivoja” on baritoni Benjamin Applin liedlevyn otsikko, vaikka kuoleman raja häälyy lähellä. Valikoima György Kurtágin ja Franz Schubertin lauluja saa loppusilauksen Brahmsin Sonntagista, jossa Applin pianistina soittaa 99-vuotias Kurtag. Uhlandin pyhäpukuista neitoa kaihoava Sunnuntai-runo paljastaa levyn intiimin vireen, sillä Kurtág esitti Brahmsin laulua sekä levyn Schubertin liedejä vuonna 2019 kuolleen Marta-vaimonsa kanssa. Näiden laulujen viaton tunteikkuus avaa omalta suunnaltaan Kurtágin aforistisia lauluja. Niistä laajimmat kokonaisuudet ovat viisi Hölderlin-laulua James Baillieun kanssa sekä neljä […]

  Krystof Harant (1564–1621) oli tsekkiläinen aatelismies, joka vaimonsa kuoltua lähti vuonna 1598 pitkälle pyhiinvaellukselle Venetsian kautta Jerusalemiin, Siinaille ja Egyptiin. Vuonna 1608 hän julkaisi retkestään matkakirjan, jossa hän kuvasi taajaan myös kaukomaiden musiikkia. Harant oli itsekin säveltäjä ja edusti hengellisillä teoksillaan renessanssin alankomaalaista polyfoniaa. Kotiin palattuaan Harant otti menestyksellä osaa Habsburg-keisarien sotaretkiin, mutta kääntyi heitä vastaan, kun tsekkiläisaatelisto alkoi havitella itsenäisyyttä. Tappioon päättyneessä Valkean vuoren taistelussa hänet vangittiin ja mestattiin vuonna 1621 Prahassa. Tuo […]

  Pianisti-säveltäjä Alexi Tuomarilan, basisti Mats Eilertsenin ja rumpali Olavi Louhivuoren trio saa Tuomarilan uusimmalla levyllä Departing the Wasteland rinnalleen kitaristi André Fernandesin sekä vierailevia puhaltajia. Nämä tuovat kiintoisaa vaihtelua Tuomarilan musiikkiin, josta osa on jatkumoa edelliseltä Sphere-albumilta – osin komppiryhmän yhteen nivoutuneen soitonkin vuoksi – mutta osa on uuden suunnan hakemista erilaisten elämän ja luovuuden kriisiytymisten seurauksina. Departing the Wastelandilla kuuluu enemmän americana, tässä tapauksessa ennen kaikkea Brad Mehldaun ja Pat Methenyn perintö: Watchtower […]

  Muinaisnorjan sana seidr viittaa tulevaisuutta ennustavaan ja sitä muokkaavaan pyrkivään magiaan. Norjalaisen sellisti-säveltäjä Josefine Opsahlin viisiosaisessa, vajaan puolen tunnin samannimisessä teoksessa alttoviulisti on tämän riitin harjoittaja – ei vain soittimellaan, vaan myös lauluäänensä ja myyttistä maailmaa kuvaavan elektroniikan keinoin. Hanna Hohdin EP-julkaisulla elektroniikka nivoutuu kiehtovasti alttoviulun soinnin kanssa, luoden etenkin ensimmäiseen osaan upean odottavan tunnelman. Toisen osan keinuvassa luuppauksessa on kaikuja niin Reichin Violin Phaseen kuin Owen Pallettin kaltaisiin indie-viulisteihin; neljännen osan sävelkieli taas […]

Voittajat kirjoittavat yleensä historian, eikä musiikin historia ole poikkeus. Usein muista kuin taiteellisista syistä sivuun jää säveltäjiä ja teoksia, jotka usein muista kuin taiteellisista syistä pulpahtavat myöhemmin päivänvaloon. Tämän levyn kolme ukrainanjuutalaista säveltäjää joutuivat neuvostoaikana vainon kohteeksi ja sivuraiteelle. Nyt arkistotutkimusten ja harvinaisuuksia koluavan pianisti Jasha Nemtsovin ansiosta Matvei Gozenpudin (1903-1961), Nikolai Silvanskyn (1916-1985) ja Jevgenia Yakhninan (1918-2000) preludit pianolle ovat kaikkien kuultavana. Chopinin tai Rahmaninovin ei tarvitse olla huolissaan, mutta ukrainalaiset preludit tuovat konserttiohjelmistoon […]

Marin Marais julkaisi vuonna 1723 kolmen sävellyksen kokoelman, jossa ikääntyvä gambasäveltäjä uudisti tyyliään ja antoi viululle keskeisen roolin. ””Marais’lainen sonaatti”” on persoonallinen yhdistelmä omaa ja Corellilta omaksuttua italialaista tyyliä. La Gammen (”Sävelasteikon”) Marais on säveltänyt ”pienen oopperan muodossa”, eli C-duurissa kipuava asteikko on pistetty seikkailemaan eri tempoissa ja karaktereissa, joissa viulu, gamba ja cembalo ottavat vaihtelevia rooleja. Päätteeksi jäljitellään Sainte-Génevieve-du-Montin kirkon kelloja, joiden soitto kiiri aikoinaan ympäri Pariisia. Monikansallinen The Scale Knitters -yhtye (”Asteikon neulojat”) […]

Venezuelalaissyntyinen Reynaldo Hahn (1874-1947) on ollut väliinputoaja ranskalaisessa 1900-luvun musiikissa. Hänen teoksensa seuraavat enemmän sentimentaalista salonkityyliä kuin impressionismia, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen hän ei tarttunut uusiin kevyen musiikin inspiroimiin virtauksiin. Tunteikas, runsaissa tempovaihteluissa aaltoileva pianokvintetto on valmistunut vuonna 1921, mutta voisi olla vuosikymmeniä varhaisempi. Vuonna 1946 valmistunut pianokvartetto on yhtä lailla täysromanttinen koitos, kaukana syntyaikansa karusta todellisuudesta Nykykuulijaa se tuskin haittaa. Kvinteton taustalla ovat Hahnin sotapalveluksen kokemukset sisäisenä kamppailuna, jonka paatosta hillitsee harkittu tyylitietoisuus. Lempeä […]