Tenori Juho Punkeri on Sibelius-Akatemiasta valmistunut laulaja, joka on saanut mainetta erityisesti barokkioopperan ja liedin tyylikkäänä tulkkina. Hänellä on myös viulistin tausta. Nyt hän yllätti ainakin klassisen musiikin piirit voittamalla tangokuninkaan kruunun Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Tangokuningattareksi kruunattiin Raija Mäntyniemi. Rondo sai Juho Punkerin kiinni mediarumban keskeltä.
Mikä sai sinut alun perin osallistumaan tangokilpailuun?
”Yksi opiskeluaikainen kaverini puhui tästä jo vuosia sitten, että pitäisiköhän joskus hakea mukaan. Asia oli tuttu jo perheen piiristä sillä veljeni Pekka kruunattiin vuonna 2001 tangoprinssiksi. Tänä keväänä huomasin sitten, että haku oli auki. Aloin laulaa tangoja, ja se alkoi heti tuntua luontevalta ja virtaavalta. Lähetin hakunauhan – ja nyt ollaan tässä.”
Millainen tango sinua puhuttelee eniten?
”Kyllä perinteiset tangot vetoavat, mutta myös uudemmat teokset. Esimerkiksi finaalissa oli aivan mahtavat sovitukset, jotka oli tehty kunnon orkesterille. Ajattelen tässä nimenomaan perinteistä suomalaista tangoa. Siinä argentiinalaiset rytmit yhdistyvät suomalaiseen melankoliaan. Se on kutkuttava yhdistelmä, joka osuu ainakin omaan sieluuni.”
Miten tangon tulkinta eroaa klassisesta musiikista?
”Siinä täytyy heittäytyä eri tavalla, päästää tunne itsestään ulos vieläkin vuolaammin. Ammennan silti tulkintaani paljon myös liedistä, sillä pyrin aina menemään teksti edellä. Minulle on tärkeää miettiä, mitä sanoja painotan, mikä on tärkeä fraasi ja mitä haluan tekstin pohjalta välittää. Laulun täytyy aueta tekstin kautta. Sikäli näinkin erilaisissa tyyleissä voi nähdä jotain yhteistä.”
Miten suhtaudut tangon tyylikeinoihin ja äänenkäyttöön?
”Tangotulkintaan kuuluu tietty vapaus fraseerauksen ja rytmin suhteen, mutta toivottavasti en venyttele sitä liikaa. Pulssin on säilyttävä. Ääntäkin voi käyttää aika vapaasti. Mikrofoniin voi laulaa myös hiljaa. Klassisessa musiikissa on aina se pelko, kantaako ääni pianon tai orkesterin yli. Mikrofoni mahdollistaa vieläkin suuremman sävyjen kirjon.”
Onko tangomaailma aivan eri planeetta kuin klassinen musiikki?
”Kyllähän se rakenteiltaan on. Esiintymiset painottuvat varsinkin kesäisin tanssilavoille. Heti tällä viikolla on luvassa on kolme keikkaa. Toisaalta meillä oli juuri kaksi kirkkokonserttia Etelä-Pohjanmaalla, ja loppupeleissä se on aivan samaa laulamista ja musiikin tekemistä. En ole jättämässä klassista musiikkia, vaan tango on minulle uusi työkalu pakkiin.”
Millaista keikkasumaa tästä on nyt muodostumassa?
”Tanssikeikat alkavat pyöriä heti, ja muutaman viikon sisään niitä on myyty jo parisenkymmentä. Ne oli tosin buukattu jo ennen kuin edes tiedettiin, kuka kilpailun voittaa. Lisäksi on tullut paljon erilaisia konserttipyyntöjä. Tapaamme ohjelmatoimiston kanssa ja katsomme tarkemmin, mitä tuleman pitää.”
Työskentelet kanttorina Hämeenlinnassa. Miten olet viihtynyt työssä?
”Olen viihtynyt tosi hyvin. Muusikkona on aika iso juttu, että on olemassa vakituinen virka, kuukausipalkka, työterveyshuolto ja kesälomat. Siinä työssä on paljon hyvää. Minulla on siellä myös kirkkokuoro johdettavanani. Kuorolaiset ovat aivan hellyttäviä tyyppejä, Seinäjoella joukko heitä oli kannustamassa minua paperikruunut päässään. Se tuntui todella kivalta.”
Tangon on pitkään ajateltu olevan vanhemman väen musiikkia. Miten se saataisiin uppoamaan nuorempaan yleisöön?
”Tangomarkkinoilla oli hieno kokeilu, kun yhtenä päivänä kaikki alle 25-vuotiaat pääsivät alueelle ilmaiseksi. Siellä oli tosi paljon nuorta porukkaa. Ja esimerkiksi UMK:sta tuttu Komiat on nuorten keskuudessa suosittu, ja he ovat itsekin nuoria. Toivottavasti tästä alkaa uusi nousukausi. En osaa sanoa, pitäisikö tangoa sovittaa uudella tavalla vai mikä nuoriin vetoaa, mutta uskon vakaasti yhteen asiaan: jos tekee asiat tarpeeksi hyvin, se uppoaa kyllä kehen tahansa.”
Barokkiooppera ei siis menetä sinua tangobuumin myötä?
”Ei varmasti menetä. Minulla on jo ensi syksyllekin buukattuna klassisen musiikin keikkoja, joten molemmat maailmat pysyvät mukana.”
