CD-levyt

  Martinůn kaksi viulukonserttoa eivät ole lähimainkaan niin tunnettuja kuin soisi. Levytyksiäkin on syntynyt vähänlaisesti: Josef Sukin Supraphon-tulkinnat kuuluvat historialliseen kategoriaan, ja Isabelle Faust levytti jokin aika sitten toisen konserton. Frank Peter Zimmermann paikkaa Bambergin sinfonikkoja johtavan Jakub Hrusan kanssa ison aukon näyttäen, kuinka elinvoimaisesta ja taiturillisesta musiikista on kyse. Sekä vuonna 1933 valmistunut ensimmäinen että kymmenen vuotta myöhemmin syntynyt toinen viulukonsertto ovat kolmiosaisia, layoutiltaan uusklassisia teoksia, jotka luultavasti sujuvan luonteensa vuoksi ovat jääneet sivuun. […]

Viime aikoina barokkimusiikkia on lähestytty yhä enemmän sekä nykyisten että historiallisten populaarityylien kautta. Ehkä monien nykykuulijoiden maku vastaa paremmin rahvaan kuin hoviaateliston normeja, joka tapauksessa barokkiaikana musiikissa vaikutti yhtä jyrkkä säätyjako kuin yhteiskunnassakin. Huilisti François Lazarevitchin johtama normandialaisyhtye Les Musiciens de Saint-Julien tarttuu levyllään rohkeasti englantilaiseen populaariperinteeseen, laulettuihin balladeihin ja kengän kantoja kopisteleviin kontratansseihin. Musiikki on enimmäkseen peräisin John Playfordin (1623-1686) The Dancing Masterin eri painoksista, nykyaikaiset sovitukset ovat Lazarevitchin. Levyllä kuultavia Henry Purcellin, Henry […]

Virtuaalirakkauden ongelmat eivät ole niin uusia kuin kuvittelisi. Ovidiuksen Metamorfooseissa Pygmalion veistää itselleen patsaan, joka Amorin henkiin herättämänä hurmaa kaunotar Galatheana. Bernard Shaw kirjoitti aiheesta näytelmän, josta Frederick Loewe sävelsi musikaalin My Fair Lady. Aihe kiinnosti myös 1700-luvun säveltäjiä, joita inspiroivat valistusajan ideat mekaniikasta ja sielusta. Jean-Philippe Rameaun Pygmalion sai menestyksekkään ensi-iltansa vuonna 1748 ja Georg (Jiri) Bendan samanniminen monodraama vuonna 1779. Rameaun pieni balettiooppera on tunnettu ja moneen kertaan levytetty teos, jossa kuvanveistäjän taltta […]

Uuno Klami: Viulusonaatti (täyd. Eero Kesti), Andantino alttoviulusonaatista, Berceuse viululle ja pianolle, Pianokvartetto D-duuri. Esa Ylönen, piano, Essi Höglund, viulu, Eero Kesti, alttoviulu, Sirja Nironen, sello. Alba ABCD 460.Virolahtelainen Uuno Klami kiinnostui kamarimusiikista lähinnä uransa alkupuolella, mutta toimivuudessaan teoksilla voisi olla enemmänkin käyttöä suomalaisessa konserttielämässä. Impressionistisesti vaikuttunut viulusonaatti (1920) on aiemmin kuultu fragmentaarisessa muodossa, mutta nyt finaalin on täydentänyt vakuuttavasti Eero Kesti. Essi Höglundin tulkinta sonaatista on linjakas, ja viululle ja pianolle sovitetussa Kehtolaulussa – alkuperäinen […]

”Kromos”: Sebastian Fagerlund: Kromos, Kalevi Aho: Solo XI, Olli Mustonen: Sonata nro 2, Tan Dun: Seven Desires, Jukka Tiensuu: Daydreams, Timo Alakotila: Psalm. Ismo Eskelinen, kitara. BIS-2395.Uuden musiikin resitaalilevyt ovat usein täynnä kontrasteja, mutta Ismo Eskelisen uusi nykymusiikkialbumi on yllättävän yhtenäinen kaarros, joka kuljettaa toisiin maailmoihin. Kitara on jatkuvasti tarinankertojan roolissa varhaisimpien näppäilysoittimien tapaan. Kitaran sukusoittimien perimästä ammennetaan suoraan: Kalevi Ahon Solo XI suodattaa arabiluuttu udin henkeä säveltäjän omaan sävelkieleen, ja Tan Dunin kutkuttelevassa Seven Desires […]

Ensemble Gamut!: UT. Aino Peltomaa, laulu, harppu ja lyömäsoittimet; Ilkka Heinonen, jouhikko, tenorigamba ja violone; Juho Myllylä, nokkahuilut, elektroniikka; Marianna Henriksson, cembalo. Eclipse Music ECD-2020122Ensemble Gamut! lähestyy vanhaa musiikkia tavalla, joka on Suomen vanhan musiikin kentällä aivan omaa luokkaansa. Barokkia ja folkia on täällä toki yhdistelty, ja kentällä on paljon ennakkoluulotonta asennetta, mutta Gamut!in esikoislevyn omaleimainen sointimaailma on jotain vielä enemmän. Jollei mottona olisi ”In search of new ways to perform early music”, olisi virhe […]

Johannes Brahms: Klarinettisonaatit 1-2, Jörg Widmann: Intermezzi. Jörg Widmann, klarinetti, Andras Schiff, piano. ECM 4819512.Brahmsin myöhäiset klarinettisonaatit ovat eräänlaisia jatkoaikateoksia: hän oli jo ajatellut jättää säveltämisen, mutta tapasi klarinetisti Mühlfeldin ja sävelsi tälle kaksi sonaattia, trion ja kvinteton. Niissä on sivuutettu solistinen poseeraus ja keskitytty sointiin, harmoniaan ja menneen elämän reflektointiin. Jörg Widmann ja Andras Schiff kunnioittavat lähtökohtia korostetun lempeillä otteilla. Widmannin klarinetti soi pehmeästi hiljaisimmissa pianissimoissa ja matalimmassa rekisterissä. Muhkeat hidastukset hämärtävät hetkittäin sonaattien […]

Ludwig van Beethoven: 32 muunnelmaa c-molli WoO 80, Kuusi muunnelmaa F-duuri op. 34, Eroica-muunnelmat op. 35, Yhdeksän muunnelmaa aariasta ’Quant’è più bello’ Paisiellon La molinarasta, Kuusi muunnelmaa aariasta ’Ne cor più non mi sento’ Paisiellon La Molinarasta, Seitsemän muunnelmaa God Save the Kingistä, Viisi muunnelmaa Rule Britanniasta. Angela Hewitt, piano. Hyperion CDA68346.Monet Beethovenin vaikuttavimmista muunnelmista syntyivät osaksi pianosonaatteja tai jousikvartettoja, poikkeuksena myöhäiskaudella syntyneet Diabelli-muunnelmat pianolle. Angela Hewitt on koonnut levylleen tunnetuimmat Beethovenin muista pianovariaatioista, ei […]

  Ralph Vaughan Williamsin musiikilla on juuret syvällä englantilaisessa elämänasenteessa. Siihen kuuluu humaani eetos ja toteava tapa katsoa maailmaa sekä pyrkimys karttaa subjektiivisuutta. Säveltäjän usko luontoon ja sinfoniseen traditioon luovat yhteyden Sibeliukseen, jolle Vaughan Williams omisti vuonna 1943 ”lupaa kysymättä” serafisen viidennen sinfoniansa. Teoksesta ei löydy edeltäjänsä hurjia kontrasteja, mutta BBC:n sinfonikot tavoittavat Hyperionin äänityksessä laajan sävykirjon. Martyn Brabbins häivyttää itsensä taustalle mutta varmistaa, että pianissimot ja synkeät juonteet rekisteröityvät myös. Yksi viidennen sinfonian taustaelementeistä […]

  Santtu-Matias Rouvali seuraa vuonna 2021 Esa-Pekka Salosta Lontoon Philharmonia-orkesterin ylikapellimestarina. Äänilevydebyytin hän tekee Tshaikovskin Joutsenlammen sävelin, joiden perusteella on odotettavissa hyvää yhteistyötä. Orkesteri reagoi tulevan päällikkönsä ideoihin valppaasti ja sooloja aloitteellisesti muotoillen. Balettimusiikissa ei konserttioloissa tarvitse sitoutua tanssin vaatimuksiin, mutta Rouvalin hidastukset, kiihdytykset ja agogiset alleviivaukset tuntuvat toisinaan hämärtävän musiikin rytmisen luonteen. Suppeasta kappalevalikoimasta ei synny säveltäjän sommittelemia kaarroksia. Joidenkin tunnettujen numeroiden rinnalle on nostettu harvinaisempia kappaleita, mutta kun levyn kesto yltää suosionosoitusten kanssa […]

  Artemis-kvartetista soolouralle ponnistanut sellisti Eckart Runge esittelee levyllään kaksi erilaista venäläistä sellokonserttoa, jotka eivät sopineet eri syistä viralliseen kulttuuriin. Alfred Schnittken (1934-1998) ensimmäinen sellokonsertto (1986) valmistui säveltäjän selvittyä vaikeasta sydänkohtauksesta ja pitkästä koomasta. Teos tuntuu kuvastavan draamassaan sekä Neuvostoliiton että Schnittken kuolinkamppailua. Se tarkoittaa moniaineksista runsautta ja sen ruokkimaa paatosta, joka hitaassa finaalissa kasvaa suureksi kiitoshymniksi. Runge taistelee vaikuttavasti murjovasta kaaoksesta hiipuvaan loppuun. Berliinin radio-orkesteria johtava Frank Strobel liikkuu Schnittken näyttämöllä kuin kotonaan. Heinäkuussa […]

  Sveitsiläisen Dieter Ammanin (s.1962) pianokonsertto herätti huomiota vuoden 2019 Proms-festivaalilla ja vangittiin tuota pikaa myös levylle kantaesittäjä Andreas Haefligerin ja Susanna Mälkin johtaman Helsingin kaupunginorkesterin konserteista saman vuoden marraskuussa. Teos on estoton ryntäys modernistiseen karkkikauppaan, läkähdyttävän toiminnallinen Gran Toccata, sokaisevan säihkyvä harmonisessa rikkaudessaan ja kilisevässä soitinnuksessaan. Ammannin jazz-tausta kuuluu taitavasti jäsennellystä, alati svengaavasta rytmiikasta, jolle on suvantoina yläsäveliä ja mikrointervalleja kuulostelevia mietiskelyhetkiä sekä hartaita koraaleja. Ammann tuntuu ammentaneen konserttoonsa kaiken kivan, mitä on löytänyt, […]