Martinu ym.
Kielimuuri lienee suurin syy siihen, että pienempien kielialueiden lauluja kuulee niin harvoin muualla kuin kotimaassaan. Äänilevyllä kynnys madaltuu, kun tekstit voi lukea alkukielellä ja englanniksi. Magdalena Kozena on tshekkiläinen, mutta samalla kansainvälinen tähti, joka aviomiehensä Sir Simon Rattlen kanssa tuo Martinun, Dvorakin ja Krasan lauluihin sekä kansainvälistä glamouria että syvälle juurtunutta paikallistuntemusta. Martinu luokitellaan yleensä uusklassikoksi, mutta aivan nuorena sävelletyt japanilaiset kansanrunot (Nipponari) kallistuvat surumieliseen impressionismiin. Niiden lakoninen, mutta ytimekäs ilmaisu saa kypsän vastineen vuosikymmeniä […]
Claudio Monteverdi
Monteverdin Orfeo ei vuonna 1607 ollut maailmanhistorian ensimmäinen ooppera, mutta ainakin varhaisin ”musiikkitarina”, jolla on vakiintunut paikka ohjelmistossa. Antiikin runon laulajan tragedia on ollut levytyksissään vuodesta 1939 alkaen myös eräänlainen historiallisen esitystavan ilmapuntari. Tuohon historiaan on kirjattu periodityylin voittokulku, mutta ei ihan suoraviivaisesti, sillä moni lämpenee Harnoncourtin ja Jürgensin vuosikymmenien takaisille levytyksille muistakin kuin nostalgiasyistä. Orfeo on teos, joka jättää esittäjilleen paljon tulkinnanvaraa, ja Stéphane Fuget ja Les Épopées-orkesteri loistavat erityisesti teoksen soitinosuuksissa. Versaillesin palatsin […]
Arto Koskinen
Xilin Wang
Igor Stravinsky
Ferdinand Ries
Jüri Reinvere
Heikki Sarmanto
Jean-Baptiste Lully
Antonio Vivaldi
Kreikkalaisalbanialainen viulisti Jonian Ilias Kadesha liittyy levyllään nykyaikaa elähdyttävien, virkistävästi kurittomien viulutaiteilijoiden joukkoon. Levyn yhteinen nimittäjä on italialainen barokki, mutta sitä sohitaan monesta suunnasta. Lähtökohdaksi tarjoutuu Vivaldin viulukonsertto RV 208, jonka lisänimi ”Suurmoguli” on yhdistetty eurooppalaisia kauhistuttaneeseen Aurangzebiin (1618–1707). Lisänimi ei ole peräisin säveltäjältä, mutta Kadesha valloittaa soolonsa esikuvaansa muistuttavalla virtuoosisuudella ja häikäilemättömyydellä. Maailman suurimmaksi jousikvartetiksi itseään luonnehtiva CHAARTS-yhtye ymmärtää pelin hengen, ja esitys syttyy liekkeihin samaan tapaan kuin kiertävien katusoittajien Vivaldi-taiturointi maailman toreilla. Italialaisen […]
Edvard Grieg
Griegin sarja ”Hollbergin ajoilta” on alun perin pianoteos, vaikka se tunnetaan paremmin säveltäjän versiona jousiorkesterille. Andrei Gugnin tunkeutuu norjalaiseen sielun- ja vuonomaisemaan virtuoosisesti virittyneenä ja romanttisesti latautuneena. Näytelmäkirjailija Ludwig Hollbergin vanhoja hyviä aikoja 1700-luvulla muisteleva sarja kuulostaa tässä aidosti pianistiselta ja nostalgiselta, paikoin sentimentaaliseltakin. Toinen laajempi kokonaisuus Gugninin levyllä on Balladiksi otsikoitu muunnelmasarja ikivanhasta norjalaisesta melodiasta, jonka säveltäjä poimi vuonna 1840 julkaistusta kokoelmasta. Yli kaksikymmenminuuttinen Balladi on Griegin laajimpia pianoteoksia, ja suuren muodon hallinta tuottaa […]
François Couperin
François Couperin totesi esipuheessaan ”Kuninkaallisiin konserttoihinsa”, että esitysvälineiksi on mahdollista valita erilaisia barokin puhaltimia ja jousisoittimia. Hänen tiedetään esittäneen teoksia mm. oboisti Philidorin ja fagotisti Dubois’n kanssa. Nykyesittäjille säveltäjän väljät määritelmät suovat vapautta, mutta en ole varma, onko Genuinin levyn soittajien idea yhdistää historiallisia ja moderneja soittimia täysin onnistunut. Pääosassa on Lontoon sinfonikoissa soolo-oboistina soittava Emanuel Abbühl, jonka nimi on vahvistettu esitteeseen lihavoinnilla. Näillä asetuksilla Couperinin kamariteokset kuulostavat soolokonsertoilta, mikä voisi toimiakin, ellei soittokumppaneita olisi […]