perjantai huhtikuu 4. 2025
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Liity sinäkin mukaan RONDON KAUPPA valikon kautta!

Martinu ym.

Kielimuuri lienee suurin syy siihen, että pienempien kielialueiden lauluja kuulee niin harvoin muualla kuin kotimaassaan. Äänilevyllä kynnys madaltuu, kun tekstit voi lukea alkukielellä ja englanniksi. Magdalena Kozena on tshekkiläinen, mutta samalla kansainvälinen tähti, joka aviomiehensä Sir Simon Rattlen kanssa tuo Martinun, Dvorakin ja Krasan lauluihin sekä kansainvälistä glamouria että syvälle juurtunutta paikallistuntemusta. Martinu luokitellaan yleensä uusklassikoksi, mutta aivan nuorena sävelletyt japanilaiset kansanrunot (Nipponari) kallistuvat surumieliseen impressionismiin. Niiden lakoninen, mutta ytimekäs ilmaisu saa kypsän vastineen vuosikymmeniä […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Claudio Monteverdi

Monteverdin Orfeo ei vuonna 1607 ollut maailmanhistorian ensimmäinen ooppera, mutta ainakin varhaisin ”musiikkitarina”, jolla on vakiintunut paikka ohjelmistossa. Antiikin runon laulajan tragedia on ollut levytyksissään vuodesta 1939 alkaen myös eräänlainen historiallisen esitystavan ilmapuntari. Tuohon historiaan on kirjattu periodityylin voittokulku, mutta ei ihan suoraviivaisesti, sillä moni lämpenee Harnoncourtin ja Jürgensin vuosikymmenien takaisille levytyksille muistakin kuin nostalgiasyistä. Orfeo on teos, joka jättää esittäjilleen paljon tulkinnanvaraa, ja Stéphane Fuget ja Les Épopées-orkesteri loistavat erityisesti teoksen soitinosuuksissa. Versaillesin palatsin […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Arto Koskinen

Sillanrakennusta kulttuurien välille Arto Koskinen (s. 1947) on kulkenut pitkän tien kosketinsoittajana ja säveltäjänä Jormas-rockyhtyeistä 1960-luvulta jazzpainotteisiin Middle Earth Bandiin ja Karuna-yhtyeeseen. Niiden rinnalla hän...

Xilin Wang

Karuja muistoja Kiinan historiasta Toisinaan sävellyksillä on yhtä suuri dokumentoiva kuin esteettinen arvo. Xilin Wangin (s. 1936) kolmas sinfonia peilaa Kiinan historiaa tavalla, jota on...

Igor Stravinsky

Rouvali taitaa Stravinskyn   Stravinsky-levytysten yhteydessä mainitaan usein, etteivät säveltäjän omat tallenteet ole mitään malliesimerkkejä. Parhaimmillaan niistä kuitenkin käy ilmi säveltäjän teräväreunainen fraseerausja kubistisesti sätkivät rytmit....

Ferdinand Ries

Upea Ries-pakkaus Tapiolasta Ferdinand Ries (1784-1838) syntyi Bonnissa ja seurasi Beethovenin jalanjäljissä Wieniin päätyäkseen esikuvansa avustajaksi sekä ainoaksi sävellysoppilaaksi Carl Czernyn ohella. Muutaman vuoden sisällä...

Jüri Reinvere

Reinvere luotaa kulttuurin nykytilaa Virolainen, nykyisin Frankfurtissa asuva Jüri Reinvere (s. 1971) muistetaan Suomessa parhaiten Sofi Oksasen romaaniin perustuvasta Puhdistus-oopperastaan (2012). Reinvere on säveltämisen ohella...

Heikki Sarmanto

Sarmannon nostalgialauluja Heikki Sarmannon säveltäjä- ja muusikonura ulottuu 1960-luvulta tähän päivään, ja sen yksi juonne on vahva panos suomalaiseen laululyriikkaan. Uudella levyllä Pamela Kilpeläinen tulkitsee...

Jean-Baptiste Lully

Barokin loistoa Versailles’sta Suuri motetti” oli Ludvig XIV:n Versaillesin musiikillisten toimitusten kruunu. Grand motet oli yhtä paljon valtiollinen kuin hengellinen teoslaji, jossa hovisäveltäjä Jean-Baptiste Lully...

Antonio Vivaldi

Kreikkalaisalbanialainen viulisti Jonian Ilias Kadesha liittyy levyllään nykyaikaa elähdyttävien, virkistävästi kurittomien viulutaiteilijoiden joukkoon. Levyn yhteinen nimittäjä on italialainen barokki, mutta sitä sohitaan monesta suunnasta. Lähtökohdaksi tarjoutuu Vivaldin viulukonsertto RV 208, jonka lisänimi ”Suurmoguli” on yhdistetty eurooppalaisia kauhistuttaneeseen Aurangzebiin (1618–1707). Lisänimi ei ole peräisin säveltäjältä, mutta Kadesha valloittaa soolonsa esikuvaansa muistuttavalla virtuoosisuudella ja häikäilemättömyydellä. Maailman suurimmaksi jousikvartetiksi itseään luonnehtiva CHAARTS-yhtye ymmärtää pelin hengen, ja esitys syttyy liekkeihin samaan tapaan kuin kiertävien katusoittajien Vivaldi-taiturointi maailman toreilla. Italialaisen […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

Edvard Grieg

Griegin sarja ”Hollbergin ajoilta” on alun perin pianoteos, vaikka se tunnetaan paremmin säveltäjän versiona jousiorkesterille. Andrei Gugnin tunkeutuu norjalaiseen sielun- ja vuonomaisemaan virtuoosisesti virittyneenä ja romanttisesti latautuneena. Näytelmäkirjailija Ludwig Hollbergin vanhoja hyviä aikoja 1700-luvulla muisteleva sarja kuulostaa tässä aidosti pianistiselta ja nostalgiselta, paikoin sentimentaaliseltakin. Toinen laajempi kokonaisuus Gugninin levyllä on Balladiksi otsikoitu muunnelmasarja ikivanhasta norjalaisesta melodiasta, jonka säveltäjä poimi vuonna 1840 julkaistusta kokoelmasta. Yli kaksikymmenminuuttinen Balladi on Griegin laajimpia pianoteoksia, ja suuren muodon hallinta tuottaa […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

François Couperin

François Couperin totesi esipuheessaan ”Kuninkaallisiin konserttoihinsa”, että esitysvälineiksi on mahdollista valita erilaisia barokin puhaltimia ja jousisoittimia. Hänen tiedetään esittäneen teoksia mm. oboisti Philidorin ja fagotisti Dubois’n kanssa. Nykyesittäjille säveltäjän väljät määritelmät suovat vapautta, mutta en ole varma, onko Genuinin levyn soittajien idea yhdistää historiallisia ja moderneja soittimia täysin onnistunut. Pääosassa on Lontoon sinfonikoissa soolo-oboistina soittava Emanuel Abbühl, jonka nimi on vahvistettu esitteeseen lihavoinnilla. Näillä asetuksilla Couperinin kamariteokset kuulostavat soolokonsertoilta, mikä voisi toimiakin, ellei soittokumppaneita olisi […]

Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.

UUTISET