Asiantuntija vastaa: Markus Hohti ja levähtämätön soitto-ote

Kun Markus Hohti ei ole lavalla yksin, hän musisoi muun muassa defunensemblen ja Uusinta Ensemblen kanssa. Kuva: Maarit Kytöharju
Kun Markus Hohti ei ole lavalla yksin, hän musisoi muun muassa defunensemblen ja Uusinta Ensemblen kanssa. Kuva: Maarit Kytöharju

Sellisti Markus Hohti on pitänyt viime syyskuusta lähtien Bachia kellarista -videopäiväkirjaa, jossa hän on tulkinnut joka viikko yhden osan Bachin kuudesta soolosellosarjasta. Erityisesti nykymusiikin spesialistina ahertava muusikko on soittanut harjoituksena täyttä kokonaisuutta läpi, mutta konsertoituna hän ei ole urakkaa vielä tehnyt. Aino Ackté -kamarifestivaalilla Hohti pistää maraton-vaihteen päälle.

”Fyysisesti se ei sinänsä ole mahdoton määrä soitettavaa, mutta erittäin pitkä aika pääkopalle.”

Hikoiluttavaa kestoa on soivana reilut kaksi tuntia ja kahdella väliajalla rytmitettynä kolme. Hohdin mukaan haaste tulee ennen kaikkea keskittymiskyvyn venyttämisestä.

”Kamarimusiikista tuttuja levähdyshetkiä ei nyt ole.”

Onko jotakin erityistä muistoa rankasta keikasta?

Fyysisesti rankimmat soittokokemukset liittyvät nykymusiikin esittämiseen. Yksi rankimmista teoksista soittaa on ollut Hikari Kiyaman Death Metal Rock with Head Bang. Siinä joutuu koetukselle molemmat kädet, mutta erityisesti jousikäsi on tuon biisin jälkeen turta. Kiyaman hypermusiikki on äärimmilleen vietyä sekä soittovolyymin että ultranopeiden tempojen suhteen. Hyväksi havaittu kikka on pitää jousta nyrkissä perinteisen hienostuneemman jousiotteen sijaan.

Esiinnyt hyvin monenlaisilla lavoilla jo pelkästään musiikkityylinkin näkökulmasta. Oletko törmännyt olosuhteisiin, joissa on yksinkertaisesti ollut mahdotonta saada itsestä kaikkea irti?

Olosuhteet vaihtelevat paljon keikasta toiseen. Yksi haastavimmista keikoista oli ulkoilmakeikka kello kuusi aamulla toscanalaisen kukkulan laella. Yleisöä oli paljon ja auringonnousu upea, mutta kellonaika, lämpötila ennen auringonnousua ja tuuli, joka meinasi koko ajan pudottaa nuotit, tekivät soittamisen hankalaksi.

Minkä vinkin antaisit nuorille sellisteille kovaan harjoitteluun liittyen?

Harjoittelu kannattaa! Harjoitellessa on hyvä kiinnittää huomiota erityisesti fraseeraukseen, sävyihin ja karaktääreihin. Nuorena kannattaa panostaa harjoitteluun, mutta muistaa myös oman fysiikan rajat, ettei paikat hajoa.

Miten nollaat kehoa ja mieltä työajan ulkopuolella?

Sulkapallo on nuoresta pitäen ollut minun lajini. Viimeisen vuoden aikana en tosin ole kerinnyt pelaamaan läheskään niin paljon kuin olisin halunnut. Sen sijaan rentoudun viettämällä aikaa pienen poikani kanssa. Tämä on hyvää vastapainoa soittamiselle ja saa ajatukset irti musiikista.

Muuttuiko suhteesi Bachin soolosellosarjoihin videopäiväkirjan ja konserttiprojektin aikana?

Olen oppinut huikean paljon omasta soitosta sekä fraseerauksesta ja karakterisoinnista soolosellosarjoissa. Lähdin projektiin hullun itsevarmuudella. Katsottuani ja kuunneltuani omaa soittoani viikoittain huomasin tekniikassa ja tulkinnassa maneereita, jotka rupesivat häiritsemään.

Onneksi projekti oli ajallisesti niin pitkä, että oli mahdollista miettiä ja tutkailla omaa soittoa rauhassa. Yksi omista suosikeistani on C-duurisarjan Sarabande. Tavoitteenani oli saada kaikki sarjat nauhoitettua ennen tätä, mutta muista kiireistä johtuen nyt näyttää siltä, että viimeinen sarja julkaistaan vasta konsertin jälkeen. Projekti jatkuu vielä konsertein syksylläkin ainakin Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tehdä vielä oikea levytys soolosellosarjoista.

  • Bachia kellarista – J.S. Bachin soolosellosarjat
  • Aino Ackté -kamarifestivaalin konsertti (Tehtaankatu 23, Helsinki) ke 17.6. klo 19
  • Markus Hohti, sello

Videopäiväkirja Youtubessa

Tatu Tamminen

Edellinen artikkeliPunakynäniska: Muovinenkin ooppera on ihan ok
Seuraava artikkeli06 Kesäkuu