vokaalimusOld

Jan Pieterszoon Sweelinck: Ranskalaisia psalmeja, Canciones sacrae. Capella Amsterdam, johtajana Daniel Reuss. Harmonia mundi HMG 502033. Jan Pieterszoon Sweelinck (1562-1621) sävelsi renessanssin ja barokin sekä vanhan ja reformoidun kirkkomusiikin välissä. ”Amsterdamin Orfeukseksi” kutsuttu hollantilainen muistetaan parhaiten teoksistaan klaveerisoittimille, mutta Capella Amsterdamin ja Daniel Reussin levylle on tallennettu hänen reformoituja ranskankielisiä sävellyksiään. Calvinistit pohjasivat kirkkomusiikkinsa psalmeihin, ja Sweelinckin kuusi psalmisävellystä käyttävät taitavasti ja säästeliäästi mutta monipuolisesti olemassa olevia sävelmiä. Amsterdam oli uskonnollisen suvaitsevaisuuden esimerkki, ja katolisissa […]

Leonard Bernstein: Messu. Kevin Vortmann, selebrantti, Westminsterin sinfoniakuoro, Templen yliopiston kuoro, Amerikkalainen poikakuoro, Templen yliopiston Diamond-marssiyhtye, Philadelphia-orkesteri, johtajana Yannick Nézet-Seguin. Deutsche Grammophon 483 5009 (2 cd). Leonard Bernsteinin messu (1970) on ”näyttämöteos laulajille, soittajille ja tanssijoille” sekä monin tavoin aikansa lapsi. Lähtökohtana on katolinen ordinarium-messu, johon Broadway-runoilija Stephen Schwarz on lisännyt ajankohtaista kärkevyyttä. Jacqueline Kennedyn tilaama teos alkaa harmonisena palveluksena, rakentaa uskonepäilystä kasvavan konfliktin ja päättyy taivaalliseen sovintoon. Draamaa on maustettu musiikillisella luokkasodalla, jossa 1900-luvun […]

Sergei Rahmaninov: Vigilia. MDR Rundfunkchor Leipzig, johtajana Risto Joost. Genuin GEN 17476. Rahmaninovin Vigiliasta (1915), ortodoksisen ”kokoöisen” ehtoo- ja aamupalveluksen läpisävelletystä yhdistelmästä, on tullut lännessä huippusuosittu teos, jonka jokainen ammattikuoro haluaa vuorollaan levyttää. Lopputuloksista kuuluu usein löytämisen riemu ja oivaltavat näkökulmat, mutta usein myös ortodoksisen tradition ja tekstien vieraus. Jälkimmäinen korostuu Genuin-yhtiön levyesitteessä, jossa vilisee virheellistä tietoa, mutta Risto Joostin ja Leipzigin radiokuoron esitys on monin tavoin palkitseva. Leipzigin MDR-kuoro kuuluu maailman parhaimpiin, ja Panula-kilpailut […]

Lauri Porra: Kohta, Domino Suite, Entropia. Paperi T, rap, Aki Rissanen, piano, Joonas Riippa, rummut, Lauri Porra, sähköbasso. Sinfonia Lahti, joht. Jaakko Kuusisto. BIS 2305 Monipuolisuusmies Lauri Porra esittäytyy konserttisävellyksissään innostujana, joka luo uusia maailmoita erilaisista tyyleistä. Välillä musiikki luiskahtaa kollaasimaiseksi, mutta enimmän aikaa se muovautuu itsenäiseksi Porra-ekosysteemiksi, jossa on jännittävää seikkailla. Tuorein teos Domino Suite (2017) on eheä tapahtumaketju, jota kannattelee kontrasti Aki Rissasen staattisen pianopulssin ja jazzrumpali Joonas Riipan improvisaation välillä. Jaakko Kuusiston […]

Guillaume de Machaut: The Gentle Physician. De Fortune, De bonté de valeur, J’aim miex languir, Quant ma dame, Helas! Et comment aroie, Maugré mon cuer, Je vivraie liement, Dame comment qu’ amez, ‘Le lay de confort’. The Orlando Consort. Hyperion CDA68206. Mieluummin räydyn tuskissani ja sitten kuolen, jos se miellyttää Rakkautta.” ”Koska valtiattareni opettaa minua rakkauden kärsimyksistä, hän voisi opettaa myös sen lahjoista.” ” Nähtyäni ensi kerran valtiattareni ei ole mennyt päivääkään, joka ei olisi […]

Giovanni Battista Pergolesi: Stabat Mater, Johann Sebastian Bach: Wiederstehe doch der Sünde BWV 54, Vergnügte Ruh! BWV 170. Lucy Crowe, soprano, Tim Mead, kontratenori, La Nuova Musica, johtajana David Bates. Harmonia mundi HMM 907589. Pergolesin Stabat Mater on aitoitalialainen äidinrakkauden ylistys, jonka säästeliäs kokoonpano – jouset ja kaksi laulajaa – tai koruton tyyli eivät peitä vahvaa tunnelatausta. Tunteet liikkuvat Lucy Crowen ja Tim Meadin tulkinnassa enemmän brittiläisen kontrolloituina kuin etelämaalaisen verevinä. Aiheensa puolesta teos toimii […]

Portraits de la folie. Destouches, Marais, Campra, Purcell, Händel, Keiser, Heinichen, Eccles, Rebel. Stéphanie d’Oustrac, mezzosopraano, Ensemble Amarillis, johtajana Heloïse Gaillard. Harmonia mundi HMM 902646. Barokki diagnosoi hulluuden häiriökäyttäytymiseksi, jota musiikissa henkilöivät symboliset naishahmot. Hulluus pyrittiin eristämään sitä varten keksittyihin laitoksiin, mutta se herätti myös tirkistelevää mielenkiintoa siinä missä julkiset teloitukset. Mezzosopraano Stéphanie d’Oustracin levyllä hulluuskohtauksia voi tarkkailla turvaetäisyyden päästä, mutta kyse on myös hulluuden varjolla esitetyistä radikaaleista käsityksistä mm. naisen asemasta. d’Oustrac on levyttänyt […]

Sergei Prokofjev: Lauluja ja romansseja. Margarita Gritskova, mezzosopraano, Maria Prinz, piano. Naxos 8.574030. Prokofjev oli yksi 1900-luvun taidemusiikin hienostuneimpia melodikkoja, mutta silti hänen yksinlaulunsa ovat yhtä harvinaisia levyllä kuin konserttiohjelmissakin. Mezzosopraano Margarita Gritskova ja pianisti Maria Prinz osoittavat, ettei vähäiselle huomiolle ole mitään perusteita. Vain kaksi heidän levynsä teoksista on joten kuten tunnettuja. Läpisävelletty versio Andersenin Rumasta ankanpoikaisesta op. 18 muistuttaa, että Prokofjev on yksi musiikin historian suurista sadunkertojista. Viisi Anna Ahmatovan runoa op. 27 […]

Bohuslav Martinu: Julietta. Juanita Lascarro (Julietta), Kurt Streit (Michel) ym., Frankfurtin Ooppera- ja museo-orkesteri, joht. Sebastian Weigle. Oehms Classics OC 966 (2 cd). Bohuslav Martinun Julietta Georges Neveux’n surrealistiseen näytelmään, alaotsikoltaan Unien avain, valmistui vuonna 1937 ja jäi maailmansodan jalkoihin. Oopperassa matkailijan mieltä jää kalvamaan kaukaisessa kaupungissa avoimesta ikkunasta kantautunut laulu. Hän löytää kaupungin uudelleen havaitakseen, että ihmiset siellä elävät jatkuvassa nykyhetkessä, ilman minkäänlaisia muistoja. Martinun Julietta on musiikin historian kiinnostavimpia uniteoksia. Säveltäjä liitti siihen […]

Jean-Baptiste Lully: Dies irae, Te Deum. Allabastrina-kuoro ja -consort, johtajana Elena Sartori. Brilliant Classics 95592. ”Suuri motetti” oli Ludvig XIV:n Versaillesin musiikillisten toimitusten kruunu. Grand motet oli yhtä paljon valtiollinen kuin hengellinen teoslaji, jossa hovisäveltäjä Lully sai laittaa peliin kaiken arvokkuutensa. Kaksitoistaosainen Te Deum kuuluu lajin monumentaalisimpiin mutta tekee vaikutuksen enemmänkin hienostuneesti eritellyllä rakenteellaan kuin suurella pauhulla. Teosta johtaessaan 1687 Lully survaisi johtajansauvansa varpaaseensa ja kuoli myöhemmin verenmyrkytykseen. Dies irae on varhaisempi ja askeettisempi teos, […]

Claudio Monteverdi: Messa a quattro voci et salmi, 1650. Vol 1. The Sixteen, joht. Harry Christophers. Coro 16142. Mistä tulee musiikillisen tyylin idiomaattisuus, vaikeasti määriteltävä aromi, ja miksi se ei joskus vain löydy? Tätä mietin Harry Christophersin uutta Monteverdi-koostetta kuunnellessani. The Sixteen -kuoron laulussa ei ole valittamista: se on teknisesti varmaa, linjoiltaan selkeää ja tyylinmukaisuuden kriteerit täyttävää.   Mutta missä on se aistillisuuden valtaama hengellisyys, tekstin ja soinnin yhteinen tunnekosketus, joka tekee 1600-luvun alun italialaisesta […]