CD-levyt

J.S. Bach: Urkuteokset vol. 1. Ville Urponen, urut. Fuga 9392. Kesällä 2012 Ville Urponen esitti Bachin urkutuotannon kokonaisuudessaan Helsingissä. Sinä vuonna hän myös aloitti Bach-kokonaislevytyksensä äänittämisen. Nyt ilmestynyt sarjan ensimmäinen osa ei onneksi ole mikään kronologinen katalogi, vaan hyvällä maulla koottu mielenkiintoinen urkuresitaali. Tuplalevy sisältää sekä hittejä että harvinaisuuksia eri puolilta Bachin uraa ja risteilee sirojen koraalien ja kekseliäiden toccatojen, fuugien, partitojen ja muiden abstraktien sävellysten välillä kertoen Bachin urkutuotannon upottavasta runsaudesta.   Kotkan kirkon […]

Esa Pietilä: Times and Spaces. Esa Pietilä, tenorisaksofoni ja eloelektroniikka. Eclipse Music 2016, ECD-201637. Jazzista tunnettu mutta vakaata tulivoimaansa myös nykytaidemusiikin parissa osoittanut Esa Pietilä erottuu toimintasektorissaan eduksi jo sillä, että hän osaa tiedottaa fiksusti tekemisistään ja tehdä levyistään onnistuneita markkinointituotteita. On ilahduttavaa saada käteen levy, jossa tiessään on kaikenkarvainen villasukkaimprovisaatiotaiteilijuuden tuntu. Aina nämäkään asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja sen huomaa myös kotimaisessa saksofoniskenessä. Tenorisaksofonistaan Pietilä päästää ulos kuin kirjavien Lego-palikoiden viehättävästi huojuvan rakennelman. Peruspalikka […]

  Erkki Melartin: Traumgesicht, Op. 70, Marjatta, Op. 79, sarja baletista Sininen helmi, Op. 160. Radion sinfoniaorkesteri, joht. Hannu Lintu. Soile Isokoski, sopraano. Ondine ODE 1283-2. Hannu Lintu haluaa nyt tuoda esiin suomalaisia 1900-luvun alun säveltäjiä, mikä näkyy myös RSO:n ensi kauden ohjelmassa. Orkesterinsa kanssa hän on ensilevyttänyt kolme vähän tunnettua Erkki Melartinin teosta. Melartin-tutkimus on harpponut viime vuosina eteenpäin, ja uutta tietoa teoksista saadaan koko ajan. Tälläkin levyllä kuva myöhäisromantikkona koetusta säveltäjästä kirkastuu ja […]

Guillaume Dufay: Les messes à teneur: Se la face ay pale, L’homme armé, Ecce ancilla Domini, Ave regina celorum. Cut Circle, johtajana Jesse Rodin. Musique en Wallonie MEW 1577-1578. Guillaume Dufay (1397-1474) saavutti kuolemattomuuden neljällä cantus firmus –messullaan. Hän oli moneen ehtinyt hovimies, joka musiikissaan rakensi siltaa keskiajan abstraktista moniäänisyydestä renessanssin lineaariseen polyfoniaan. Belgialaisen Cut Circlen kanssa Jesse Rodin näyttää, että Dufayn messut ovat myös syvästi persoonallisia teoksia. Cantus firmuksena toimivista sävelmistä messujen kylkeen on […]

”Scattered ashes”. Josquin des Prez, Giovanni Pierluigi di Palestrina, Claude de Jeune, Orlando di Lassus, Joan Lhéritier, Nicholas Gombert, Jacobus Clewmens non Papa, William Byrd. Magnificat, joht. Philip Cave. Linn 517. Dominikaanimunkki ja parannussaarnaaja Savonarola (1452–1498) tuli Firenzessä tunnetuksi tuhon profeettana, joka varoitteli moraalin rappiosta ja turmeluksen tiestä.  Monille taiteilijoille hänen askeettinen sanomansa merkitsi vaikeuksia, mutta hän myös innosti säveltäjiä meditaatioillaan, joita hän kirjoitti vankeudessa teloitustaan odottaen. Tälle levylle on koottu näihin teksteihin tehtyjä aikalaisten […]

Anton Bruckner: sinfonia nro 7, Richard Wagner: Das Liebesmahl der Apostel. Staatskapelle Dresden, Dresdenin kuorojen miehiä, joht. Christian Thielemann. Hänsler Profil. ”Raamatullinen kohtaus” Das Liebesmahl der Apostel kuului Richard Wagnerin Dresdenin-ajan hedelmiin, ja sen kantaesityksessä 1843 Frauenkirchessä lauloi 1200 kuorolaista ja soitti kätketty orkesteri. Harvoin kuulava teos tunnetaan lähinnä kirjoista, sillä se on säveltäjän myöhempien oopperoiden alkusolu. Perusteema, ns. Dresdenin Aamen on sama kuin Parsifalin Graal-kohtauksessa, ja myös Tannhäuserin Pyhinvaeltajien kuoroa kuullaan.   Se on […]

J.S. Bach: Johannes-passio. Solistit, RIAS-kamarikuoro ja Akademie für Alte Musik Berlin, joht. René Jacobs. Harmonia Mundi 802236.37. Heti Johannes-passion alkutahdeista voi olla varma, että nyt on luvassa epätavallisen dramaattinen ja tilavaikutelmia myöten elävä passiotulkinta. Ponteva rytmiikka luo vääjäämättömyyden tunnun, ja kahdeksi ryhmäksi jaetun kuoron huudahdukset kaikuvat eri suunnista – kuin yksilön ääninä osana kaikenkattavaa kollektiivia. Jatko on yhtä intensiivinen: jokainen koraali soi erisävyisenä, ja tapahtumien pyörre on oopperallinen. René Jacobs tulee hyvin toimeen pienehköllä RIAS-kamarikuorolla, jolla […]

Edward Elgar: sinfonia nro 1. Staatskapelle Berlin, joht. Daniel Barenboim. Decca.  Brittien romantiikan ajan säveltäjämestarit ovat niin harvassa, että he ovat tehneet  Elgarilleen karhunpalveluksen ylikunnioittavalla asenteella. Tarvitaan ulkoapäin tulevaa ravistelua, jotta säveltäjä jaksaisi kiinnostaa saaren ulkopuolellakin. Daniel Barenboim ja Berliinin Staatskapelle tekevät juuri sen, tosin aivan eri tyylillä kuin Sakari Oramo. He  juurruttavat Elgaria keskieurooppalaiseen perinteeseen ja näkevät ensimmäisen sinfonian Wagnerin jälkilämmössä syntyneenä ja ekspressionismia enteilevänä sinfonisena draamana. Soinnin mehevöittäminen ja kontrastien terästäminen tekee teokselle […]

”French Connections”. Francis Poulenc, Lennox Berkeley, Benjamin Britten, Jake Heggie, John Mark Ainsley, tenori, Malcolm Martineau, piano. Linn CKD 477. 1900-luvun alun brittiläistä ja ranskalaista musiikkia rinnastetaan tällä levyllä pintaa syvemmältä. Sen kiintohahmot Poulenc ja Britten kirjaimellisesti kohtaavat saman Shakespearen-tekstin ympärillä, ja heidän esseistisen jykevät laulusarjansa, Tel jour, telle nuit sekä Donne-sonetit keskustelevat kiehtovasti. Tekstikeskeisyys, sodan haavat ja todellisuuden ylittävät runoilijat tuovat levylle painavuutta. Lennox Berkeleyn Auden-lauluissa kuuluu sekä hänen Ranskan-aikansa että Brittenin ihailunsa.   […]

Erik Esenvalds: Luukas-passio, A Drop in the Ocean, The First Tears, Litany of the Heavens. Latvian radiokuoro, Sinfonietta Riga, johtajana Sigvards Klava. Ondine ODE 1247. Eriks Esenvalds (s. 1977) on latvialainen säveltäjä, joka on vaikuttanut jonkin aikaa Englannissa. Hän hallitsee kuoron tehokeinot ja löytää niille käyttöä teatraalisella mielikuvituksellaan, joka ei tunnusta tyylirajoja. Esenvaldsin Luukas-passio (2015) on raadollisempi kuvaus Jeesuksen viimeisistä vaiheista kuin hänen läpimurtoteoksensa Passion and Resurrection. Pisara valtameressä (2006) hyödyntää Pyhän Fransiskuksen ja Äiti […]

Johann Sebastian Bach: Sonaatit sooloviululle BWV 1001, 1003 & 1005. Midori Seiler, barokkiviulu. Berlin Classics 0300721BC. Saksalaisjapanilainen Midori Seiler on jo aiemmin levyttänyt Bachin partitat  sooloviululle, jotka täydentyvät tässä kolmella soolosonaatilla. Kahdessa ensimmäisessä sonaatissa temposuhteet on jännitetty rohkeasti, nopeat osat nopeiksi ja hitaat hitaiksi.   Se tekee fuugista barokin kontrapunktin ja soittotekniikan taidonnäytteitä, joissa Seilerin puhtaus ja tarkkuus tuntuvat hämmentävän vapautuneilta. C-duuri-sonaatti on hahmotettu kumppaneitaan monumentaalisemmin, mutta siinäkin on ihailtava Seilerin vuorenvarmoja jousenvetoja, jotka rakentavat […]

Olga Neuwirth: Musiikkia elokuvaan Goodnight Mommy. Wienin lasiharmonikkaduo (Christa ja Gerald Schönfeldinger), Heinz Ditsch, saha, Olga Neuwirth. Kairos  0015009KAI. Olga Neuwirth (s. 1968) on itävaltalainen säveltäjä, jonka musiikki liikkuu vapautuneesti tietokoneajan aika-avaruudessa. Monet sävellyksistä ovat teknologisia kollaaseja, jotka mielellään lipsuvat puhtaan säveltaiteen alueelta johonkin jännittävämpään. Goodnight Mommy (2014) on Veronika Franzin ja Severin Fialan ohjaama kauhuelokuva, jossa kauneusleikkauksesta siteissä kotiin palaava äiti saa vastaansa epäilevät kaksoispoikansa. Neuwirthin musiikki flirttailee lajiperinteen kanssa ja kaivaa aavemaisia saundeja […]