Tieto ja taito

Musiikinteorian opetus on jo muuttunut käytännönläheisemmäksi, mutta miten siitä saataisiin vielä motivoivampaa ja yhteisöllisempää? Olisiko tableteista ja muusta teknologiasta hyötyä? Katariina Virtanen tutki asiaa Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.   Musiikinteoria on perinteisesti mielletty irralliseksi osaksi itse musiikista, eikä tilannetta ole auttanut, että musiikkioppilaitoksissa opetustilat ovat usein koulumaiset. Ei ihme, että teoriaopetus on tuntunut lähinnä vain opintoihin pakollisena osana kuuluvalta suoritukselta. Viime aikoina teoria ja käytäntö ovat kuitenkin jo lähentyneet toisiaan. Oppiaineen nimi on vaihtunut musiikin […]

Varhaisiän musiikkikasvatuksessa painottuvat leikillisyys, toiminnallisuus ja leikin kautta oppiminen.   Istumme lattialla piirissä 2-vuotiaiden muskariryhmän kanssa. Pidämme käsillämme kiinni rytmirinkulasta ja olemme virittäytymässä Karhulassa-laululeikkiin. Ennen kuin ehdin aloittaa virityslaskennan, vierestäni kuuluu Eemelin kirkas ääni: ”Yksi, kuusi, iiti”. Musiikkileikkikoulussa kaikki on mahdollista: marakasseja käytetään etanan sarvina, kehärummun takaa kurkistellaan ja malleteilla imuroidaan ja tampataan mattoja. Joulusiivousleikissä 3-vuotias tuleva muusikko motivoituu tamppaamaan malletilla muskarin lattialle levitettyä mattoa musiikin sykkeessä. Musiikin muuttuessa mattopiiskana toiminut malletti toimiikin imurina, ja […]

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian esiintymis- ja oppimisvalmennuksen lehtori ja jousten ja kamarimusiikin aineryhmän johtaja, sellisti (FT) Päivi Arjas näkee esiintymistaidon kansalaistaitona, jota pitäisi jopa opettaa koulussa.   Esiintymistaito on taito – se voidaan purkaa osiin ja ottaa haltuun pala kerrallaan. Esiintymistaitojen ohella Päivi Arjas pitää kuitenkin lapsen kannalta tärkeänä merkityksen tunnetta esiintymisen suhteen. Musiikin merkitys ja funktio läpileikkaavatkin niin yksittäisen oppilaan kehitystä kuin laajemmin taidemusiikkikulttuurin tasoja. Arjaksella on kaksi pedagogista johtoajatusta. Ensinnäkin esiintymistaitojen kehitys on progressiivista, asteittaista, […]

Musiikin ajan yhteydessä järjestetty nuorten sävellyskurssi tarjosi mahdollisuuksia koeajaa omia teoksiaan kamaritriolla, perehtyä eloelektroniikkaan ja kuunnella kansainvälistä aikamme musiikkia.   ”Mietimme mikä karaktääri tässä voisi olla”, kertoo Hillevi Björkman, 14, kolmen ammattilaisen – huilisti Hanna Kinnusen, pianisti Johanna Tiluksen ja sellisti Iida-Vilhelmiina Sinivalon – muodostamalle triolle. ”Nuotteja kirjoittaessa minulla oli fiilis hitaasta osasta, mutta mietimme tunnilla, että se voisi olla leikkisämpi ja nopeampi.” ”Sillä tavoin se olisi yllätys edelliseen taitteeseen verrattuna”, jatkaa säveltäjä ja sävellysopettaja […]

  Instrumenttipedagogiikassa tasapainoillaan yksilöllisyyden ja yhteismitallisen sekä uusien tuulien ja perinteiden välillä – ja kurkotetaan jo kohti tulevaisuuden muusikkoutta.   Musiikkiopistoissa soittamista harrastaa aiempaa harvempi lapsi tai nuori, ja myös alalle hakeutuvien ammattiopiskelijoiden määrä vaikuttaa olevan vähenemään päin. Digitaalisuus, some ja lähes loputtomat harrastusmahdollisuudet ovat nykylasten ja -nuorten maailmaa. Miten päivittää pedagogiikkaa, jotta yhä useammat löytäisivät soittamisen ilon – ja samalla pitää yllä soiton laatua myös tulevaisuudessa ammattilaisuuttakin ajatellen? Vaatimukset ammattilaisiksi haluaville ovat koventuneet ja […]

  Ilona Auvinen, 13, piteli ensimmäistä kertaa viulua käsissään viisivuotiaana. Se oli rakkautta ensi jousenvedosta lähtien. “Kokeilin äidin ystävän lainaviulua, ja siitä kuului hieno ääni”, Ilona muistelee. Viulutunnit Ilona aloitti ekaluokkalaisena: “Siitä lähtien olen haaveillut omasta viulusta ja säästänyt siihen rahaa”.   Kun omat säästöt ovat vain puro Omat säästöt olivat kuitenkin vain pieni osa soittimen budjetista. Kun kokoviuluun siirtyminen lähestyi, Ilonan perhe kartoitti yhdessä opettajan kanssa erilaisia mahdollisuuksia hakea apurahaa soittimen hankintaan. Apurahahakemuksia varten […]

Kevään ja alkukesän aikana musiikkiopistoissa tehdään oppilasvalinnat tulevaa syksyä varten. Monessa perheessä pohditaankin parhaillaan, pitäisikö lähteä ostoksille vai pääseekö musiikkiharrastuksen alkuun ilman omaa soitinta.   Musiikkiopistot auttavat soitinasioissa Mikkelin musiikkiopiston apulaisrehtori Juho Puikkonen arvelee, että pääsääntöisesti kaikissa Suomen musiikkiopistoissa on lainasoitinsysteemi, mutta määrä ja valikoima vaihtelevat eri oppilaitosten välillä. “Meillä on laajan jousi- ja puhallinvalkoiman ohella klassisia kitaroita ja kanteleita lainattavaksi, mutta rytmimusiikin soittimia ei ole saatavilla”, Puikkonen listaa. Opistolla voi kuitenkin käydä harjoittelemassa niin […]

Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston, lukioteatterin ja kaupunginorkesterin musiikillinen näyttämöteos Myrsky – Musiikkia lumotulta saarelta oli lähes kahden vuoden pituinen yhteistyöhanke, joka huipentui keväällä verkkokonserttiesitykseen. Monitaiteisuudessa on mahdollisuuksia itsensä ylittämiseen ja mukavuusalueittensa laajentamiseen.   Lukuvuonna 2020–21 Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston teatterisävellyskurssilaiset loivat kymmenen orkesterisävellystä William Shakespearen Myrskyn kohtauksiin. 17-vuotiaat säveltäjät Milja Mahlamäki ja Ella Purra kertovat, että yli neljäsataa vuotta vanha näytelmä valittiin sävellettäväksi sen hyvän tarinan, moniulotteisten henkilöiden ja taianomaisen tunnelman takia. Kurssin muut nuoret säveltäjät olivat Saara Aila, […]

Tutustu ensi kesän musiikkileireihin! Klikkaa kuvaa!                    

Korona on karsinut yhdessä laulamista ja esiintymisiä, mutta musiikkiluokkien syntysijoilla uskotaan silti tulevaisuuteen   Musiikkiluokkia on uhattu milloin kaupunkien säästösyillä, milloin oppilaiden ja asuinalueiden yhdenvertaisuudella perustellen. Ne ovat kuitenkin osoittaneet elinkelpoisuutensa erityisesti ruuhka-Suomessa sekä maakuntiensa ykköskaupungeissa. Lahdessa musiikkiluokilla on ollut vahva asema jo vuosikymmenien ajan. Tuhansien harrastajien lisäksi kaupungin ”musiikkiputki” on koulinut joukon omalla sarallaan pitkälle yltäneitä muusikoita Lilli Paasikivestä Santtu-Matias Rouvaliin, Jorma Kääriäiseen ja Jimi Tenoriin. Oikeastaan koko musiikkiluokkatoiminta levisi Suomeen Lahdesta, jossa ensimmäiset […]

  Musiikin peilaaminen toisen taiteenlajin ilmaisun kautta saattaa rikastuttaa ilmaisua, täydentää käsitystä taiteen taustoista, auttaa hahmotuksessa ja laittaa mielikuvituksen liikkeelle.   Eri taiteenlajien yhteinen alkuperä on ihmisen tarve ilmaisulle. Antiikin Kreikassa musiikki-käsite tarkoitti laulun, soiton, runon ja tanssin kokonaisuutta. Käsite rajattiin vasta myöhemmin tarkoittamaan vain säveltaidetta. Ikiaikaisuutensa lisäksi taiteidenvälisyys on myös ajankohtainen ilmiö, joka on noussut myös Suomessa musiikkiopistojen toiminnan tärkeäksi osa-alueeksi. Termillä tarkoitetaan yleensä työskentelyä, jossa saadaan vaikutteita toisen taiteenalan ilmaisusta tai käännetään jonkun […]

  Mitä taiteen perusopetuksen yhdenvertaisuus edellyttää musiikkipedagogeilta ja musiikkipedagogiikalta? Entä minkälaisten haasteiden edessä musiikkioppilaitokset ovat moninaistuvassa maailmassa? Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä että, kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, kielestä, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Käytännössä yhdenvertaisuuden toteuttaminen tarkoittaa oppimisen olosuhteiden muokkaamista sellaisiksi, että osallistuminen on mahdollista kaikille, riippumatta näistä henkilöön liittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus liitetään usein erilaisuuden tukemiseen ja demokratiaan. ArtsEqual -hankkeen loppuraportissa todetaan, että “demokraattinen sivistysyhteiskunta edistää moniäänisyyttä ja erilaisuutta”. Tutkimushankkeessa tunnistettiin […]