CD-levyt

  Peter Liebersonin (1946–2011) sävellykset ovat jääneet Suomessa yllättävän varjoon. RSO avaa kahdella teoksella säveltäjän maailmaa: The Six Realms liittyy Liebersonin elämänkatsomukseen, kuvaten buddhalaisia jälleensyntymän tasoja, joiden läpi sellosolisti (mainio Anssi Karttunen) vaeltaa, Maailmansuru-avauksesta ensin intensiiviseen helvettiin ja sieltä nälkäisten aaveiden, eläinten, ihmisten ja jumalten maailmoihin. Vaikka konserton harmoninen kieli on vakaan modernia, paistaa sen kerronnallinen selkeys läpi dynamiikan, sointivärien ja melodian keinoin. Yksityiskohdiltaan runsaat osat vaihtuvat yllättävän nopeasti; niitä tekisi mieli kuulostella pidempään, mutta […]

  Händelin Vesimusiikin kolme orkesterisarjaa ovat barokin tai minkä tahansa musiikin valloittavimpia luomuksia, svengaavien tanssirytmien ja säkenöivien sointivärien juhlaa. Sointivärit ovat kirkastuneet historiallisia soittimia hyödyntävissä levytyksissä, joita ovat hallinneet englantilaiset periodiyhtyeet. Ilman kapellimestaria soittava Berliinin Vanhan musiikin akatemia tuo Händelin musiikkiin germaanista ärhäkkyyttä ja tiukempaa rytmistä profilointia. Se suorastaan räjäyttää hämähäkinverkot tästä musiikista ja tarjoaa verevän vaihtoehdon brittiorkesterien elegantille, mutta usein pidättyväisemmälle soitolle. Händel oli kotonaan kummassakin kulttuurissa, ja näissä esityksissä tutut menuetit, hornpipet, aariat […]

  Paul Hindemith kapinoi romantiikkaa vastaan 1920-luvulla sekä asiallisella objektiivisuudella että rämäpäisellä anarkismilla. Vuosina 1925–27 syntyneet ”kamarimusiikit” – toinen osa Ondinen kokonaislevytystä – kuuluu ensin mainittuun osastoon. Meidän hehkeän hedonistiselle ajallemme tällainen Bauhaus-henkinen käytännöllisyys, saksalaisista marsseista tislattu rytmienergia ja poseeraamaton soitintaituruus voi olla vierasta, mutta on välillä vapauttavaa kuunnella musiikkia, joka vetoaa enemmän korviin ja arkkitehtuuriin kuin tunteisiin. Hindemith syyllistyy hetkittäin patenttiratkaisuihin, mutta hitaissa osissa on myös riipivää kauneutta. Viisiosaisessa viulukonsertossa vimmaisten nopeiden osien ja […]

  Beethoven itse näyttää tervehtivän Alia Voxin levykannessa kuulijaa musiikillishistoriallisella viestillä: ”Révolution”. Koronaepidemia sotki Jordi Savallin kokonaislevytyksen, josta ennätettiin julkaista viisi ensimmäistä sinfoniaa. Keskeneräisenäkin kyseessä on juhlavuotta ryhdistävä, rikas ja elinvoimainen kokonaisuus, jossa Beethoven haastaa perinteen ja katsoo tulevaisuuteen. Le Concert des Nations -orkesteri on laajennettu ammattiopiskelijoilla yli 50:een soittajaan, joiden into ja energia on käsin kosketeltavaa. Nämä ovat perioditulkintoja, joissa kovakapulaiset patarummut paukkuvat ja venttiilittömät vasket törähtelevät. Savall antaa Eroica-sinfonialle sotaisaa pauhua, mutta raivaa […]

  Masato Suzuki on perinyt isältään Masaakilta klaveristintaitonsa ja Japanin Bach-kollegion, jotka BIS yhdistää uudella Bachin cembalokonserttojen kokonaislevytyksellään. Couchet-cembaloa soittavan Suzukin ja Bach-kollegion kamarimusiikillinen ote on perusteltu ja tasapainoinen. Lopputulos on ulkoisesti moitteeton, mutta muistuttaa nykyisin liian usein kohdattavia esityksiä, joiden pääpaino on siinä, mitä ei tehdä – ei virheitä, ei mitään liikaa, ja riskejä ei oteta lainkaan. Koska Bach muokkasi cembalokonserttonsa varhaisemmista teoksista, tuntuu oikeutetulta rekonstruoida niiden jatkoksi uusi teos, kantaattiin nro 35 pohjautuva […]

Portraits de la folie. Destouches, Marais, Campra, Purcell, Händel, Keiser, Heinichen, Eccles, Rebel. Stéphanie d’Oustrac, mezzosopraano, Ensemble Amarillis, johtajana Heloïse Gaillard. Harmonia mundi HMM 902646. Barokki diagnosoi hulluuden häiriökäyttäytymiseksi, jota musiikissa henkilöivät symboliset naishahmot. Hulluus pyrittiin eristämään sitä varten keksittyihin laitoksiin, mutta se herätti myös tirkistelevää mielenkiintoa siinä missä julkiset teloitukset. Mezzosopraano Stéphanie d’Oustracin levyllä hulluuskohtauksia voi tarkkailla turvaetäisyyden päästä, mutta kyse on myös hulluuden varjolla esitetyistä radikaaleista käsityksistä mm. naisen asemasta. d’Oustrac on levyttänyt […]

Duarte Lobo: Missa Sancta Maria, Missa Elisabeth Zachariae, Audivi vocem de cacio, Alma redemptoris mater, kahdeksan jouluresponsoriota. Cupertinos, johtajana Luis Toscano. Hyperion CDA68306. Löytöretket ja siirtomaat saivat 1500-luvun lopulla myös portugalilaisen säveltaiteen kukoistamaan. Manuel Cardoson ja Felipe de Magalhãesin rinnalla Duarte Lobosta (n. 1565-1646) tuli portugalilaisen polyfonian mestari, jonka kahdeksanääninen Requiem löytyy useammaltakin levyltä. Vuonna 2009 perustettu kymmenhenkinen Cupertinos-yhtye voitti viime vuonna Cardoso-levyllään Gramophone-palkinnon. Seuraavalle levylleen heleä-ääniset portugalilaislaulajat ovat valinneet Lobon harvinaisempia teoksia. Ensi kertaa […]

Luigi Dallapiccola: Il Prigioniero, Prima seria dei cori di Michelangelo Buonarotti, Estate. Ana Maria Chiuri (Äiti), Michael Nagy (Vanki), Stephan Rüdamer (Vartija, Kuulustelija), Adam Riis (I pappi), Steffen Bruun (II pappi), Tanskan Kansallinen kuoro, Tanskan Kansallinen sinfoniaorkesteri, johtajana Gianandrea Noseda. Chandos CHSA 5276. Luigi Dallapiccolan (1904-1975) Vanki (Il Prigioniero, 1948) kuuluu 1900-luvun oopperataiteen virstanpylväisiin. Säveltäjän muokkaama tarina toivolla kidutettavasta Vangista on yhtä ajankohtainen nyt kuin 70 vuotta sitten ja yhtä tehokas on sen jännitystä kiristävä […]

Vienne 1900. Erich Wolfgang von Korngold: Pianotrio op. 1. Alexander von Zemlinsky: Klarinettitrio. Gustav Mahler: Rheinlegendchen, Oft denk’ ich sie sind nur ausgegangen. Alban Berg: Pianosonaatti, Neljä kappaletta klarinetille, Adagio Kamarikonsertosta (sov. Berg). Arnold Schönberg: Kamarisinfonia nro 1 (sov. Webern). Daishin Kashimoto, viulu, Emmanuel Pahud, huilu, Paul Meyer, klarinetti, Zvi Plesser, sello, Eric Le Sage, piano. Alpha 588 (2 cd).Myöhäisromantiikka kukoisti 1900-luvun alun Wienissä viimeisissä makeantuoksuisissa kukissaan, mutta niiden alta puski täyttä päätä modernismin piikikkäämpi […]

Joseph Haydn: Kahdeksan varhaista sonaattia Hob. XVI/6, 12-13, 19-20, 44, 46-47. Tuija Hakkila, fortepiano. Ondine ODE 1360-2D.Joseph Haydnin ottaessa ensi askeliaan pianosonaatin parissa sekä hän että lajityyppi elivät nuoruuttaan. Pianosonaatin osalta se tarkoitti, etteivät monet ”klassisista” tyyli- ja rakennepiirteistä olleet vakiintuneet. Nuorelle Haydnille se merkitsi pidäkkeetöntä kokeilua ”madonsyömillä klaveereilla”, Carl Philipp Emanuel Bachin sävellysten ja kirjoitusten innoittamaa löytöretkeilyä. Levyttämillään kahdeksalla varhaisella sonaatilla (n. 1755–1771) Tuija Hakkila kutsuu meidät mukaan noille löytöretkille. Haydnin vuokrakämppien madonsyömien soittimien […]

Ludwig van Beethoven: Sellosonaatit nro 1–5, Variaatiot ’See the Conquering Hero Comes’ WoO 45, ’Ein Mädchen oder Weibchen’ op. 66, ’Bei Männern welche Liebe fühlen’ WoO 46. Alexander Lonquich, fortepiano, Nicolas Altstaedt, sello. Alpha 577.Beethovenin viisi sonaattia pianolle ja sellolle kattavat koko säveltäjäuran ja kaikki tyylikaudet. On silti syytä huomata, että kaksi ensimmäistäkin, Preussin kuninkaalle 1796 omistetut sonaatit op. 5, ovat syntyaikaansa nähden rohkeita ja radikaaleja teoksia, mistä Nicolas Altstaedt ja Alexander Lonquich muistuttavat levytyksessään […]

  Dmitri Shostakovitsh: Viulukonsertot nro 1 ja 2. Alina Ibragimova, viulu, Venäjän valtion akateeminen sinfoniaorkesteri ”Jevgeni Svetlanov”, johtajana Vladimir Jurowski. Hyperion CDA68313.   Shostakovitshin musiikki tuntuu viime aikoina vapautuneen kylmän sodan aikaisista asetelmista. Viesti ei ole muuttunut valoisammaksi, mutta henkilökohtaisemmaksi ja yleispätevämmäksi. Se kuuluu Alina Ibragimovan ja Vladimir Jurowskin levytyksessä kahdesta viulukonsertosta, joista sinfoninen ensimmäinen on yksi 1900-luvun viulukonserttojen merkkipaaluista. Jurowskin Jevgeni Svetlanovilta perimä Venäjän akateeminen sinfoniaorkesteri tekee heti vaikutuksen syvällä bassosonoriteetillaan, joka avaa teoksen […]