CD-levyt

Peltomaa Fraanje Perkola: Ær. Outhere Music / Fuga Libera FUG770 Millaista musiikkia syntyy, kun laitetaan jazzpianisti Harmen Fraanje, nykyteostenkin parissa viihtyvä gambisti Mikko Perkola ja keskiajan musiikkiin viehättynyt laulaja Aino Peltomaa äänittämään yhdessä? Ær-levyllä vanhan musiikin sävelmät saavat ympärilleen mietiskeleviä borduunoita ja uutta kuulokulmaa tuovia sovituksia. Hildegard Bingeniläisen O Virtus Sapientie saa lisää syvyyttä syyssumuisesta harmoniasta, ja Perotinuksen Beata viscera venyy 10-minuuttiseksi meditaatioksi kuin kiireettömämpään menneisyyteen nykäisten. 1300-luvun Quis debit hehkuu kirkkautta gamban yläsävelineen ja […]

Johann Sebastian Bach: Clavier-Übung III: Preludi BWV 552/1, 12 koraalia BWV 678-689, Fuuga BWV 552/2. Liisa Aaltola, urut. Alba ABCD 461. Johann Sebastian Bachin vuonna 1739 julkaiseman Clavierübungin, ”klaveeriharjoitelmien”, kolmas osa käsittää kehystävän preludin ja fuugan Es-duurissa, 21 koraalialkusoittoa ja neljä duettoa. Teos oli suunnattu ”musiikinystäville ja erityisesti asiantuntijoille”. Asiantuntijoille teos tarjosi näkymiä barokin moniin tyyleihin sekä vahvan teologisen jännitteen, joka aukesi musiikin symboliikasta. Preludi ja fuuga on kyllästetty Pyhään kolminaisuuteen liittyvillä vertauskuvilla, ja jälkimmäiset […]

  Mieczyslaw Weinbergin viulukonsertto vuodelta 1959 valmistui Leonid Koganille, joka aikoinaan myös levytti teoksen. Neliosainen, ulkoisesti Shostakovitshin ensimmäisen viulukonserton mallia seuraava teos on pysynyt viime vuosiin asti ohjelmiston ulkokehällä. Myös Weinbergin musiikin puolesta taistellut Gidon Kremer empi konserton kanssa vuosia ennen kuin otti sen työn alle. Häntä huolettivat teoksen tekninen haastavuus sekä ääriosat, jotka tuntuivat toteuttavan meluisaa neuvostoestetiikkaa. Musiikkiin paneuduttuaan hän löysi niistä kriittisen ja parodisen ytimen, joka kehystää nasevasti toisen osan juutalaistematiikkaa ja hitaan […]

  Nikolai Tsherjepninin (1873–1945) ”fantastinen baletti” Le Pavillon d’Armide käynnisti vuonna 1909 Sergei Djagilevin balettiyhtyeen voittokulun Pariisissa ja teki tähden heidän ensitanssijastaan Vaclav Nijinskystä. Baletin suurin menestystekijä oli todennäköisesti Mihail Fokinin koreografia, mutta suosioon vaikutti myös Tsherjepninin musiikki, yhdistelmä hänen opettajansa Rimski-Korsakovin folkloristista eksotiikkaa ja 1900-luvun alun muodikasta myöhäisromantiikkaa. Théophile Gautierin aiheeseen pohjautuvassa tarinassa barokkioopperoista tuttu Armida-noita (Torquato Tasso) ilmestyy ranskalaiseen linnaan sekoittamaan miesten päät. Le Pavillon d’Armide pohjusti maaperää Stravinskyn Tulilinnulle seuraavana vuonna. Saman […]

  Mahlerin kymmenes sinfonia jäi häneltä kuollessaan kesken, mutta siitä on tullut Deryck Cooken (1989) tai muiden täydentämänä yhä vakiintuneempi osa hänen sinfoniasarjaansa. Osmo Vänskä antoi aikoinaan uuden elämän monille Sibeliuksen teosten unohtuneille tai varhaisille versioille. Myös Mahlerin kymmenennen sinfonian tulkinnassa hän onnistuu luomaan keskeneräisestä teoksesta draamallisen kokonaisuuden, johon orkestroinnin outoudet ja vaihtuvat karakterit istuvat luontevasti. Avaava Adagio-Andante etenee tavallista lempeämpänä, mutta kriisiytyy Vänskän tavaramerkiksi tulleisiin pianissimo-fortissimo-kontrasteihin. Kuuluisa yhdeksänsävelinen riitasointu kajahtaa yllättävän epädramaattisena, epäilemättä tarkoituksellisen […]

  Pietro Locatellin (1695–1764) kahdentoista viulukonserton kokoelma L’Arte del violino julkaistiin vuonna 1733, eikä viulunsoitto ollut enää entisellään. Hän ei ollut barokin ainoa virtuoosinen viulistisäveltäjä, vaan taisteli paikastaan Tartinin, Nardinin, Veracinin, Manfredinin ja muiden kanssa. Kamppailun tuloksena Locatellin ”Viulun taiteesta” tuli tulevaisuusloikka, jossa viulusta irrotettiin ennen kuulemattoman korkeita säveliä, kaksoisotteita ja sormia venyttäviä intervalleja. Ne oli esitettävä italialaisella temperamentilla ja bravuurilla, joka ennakoi Paganinin esiinmarssia vuosikymmeniä myöhemmin. Kolmiosaiset konsertot Locatelli varusti kadenssimaisilla soolokapriiseilla (Capriccioso), jotka […]

  Giovanni Antoninin suururakka, Haydnin kaikkien 106 sinfonian levytyspaketti on edennyt yhdeksänteen osaan, eikä tulkintojen inspiraatiokäyrä ja soiton säkenöivyys ja vivahderikkaus osoita mitään laskun merkkejä. Tällä kertaa keskeisteoksena on Jäähyväissinfonia (f-molli nro 45), jonka vallankumouksellisuus on sen tyhjiin raukeavassa finaalissa. Teoksen tunnelmien taustaksi on otaksuttu Haydnin kommenttia prinssi Nikolaukselle, jotta hän antaisi koti-ikävästä kärsiville muusikoilleen Esterhazyssa enemmän vapaata, mutta tälle tarinalle ei ole todisteita. Harvoin sen dramaturginen rakenne tulee niin kouriintuntuvasti esiin kuin Antoninin tulkinnassa: […]

Richard Dehmelin (1863–1920) runoudessa seksuaalisuus oli keino rikkoa 1900-luvun alun keskiluokkainen maailmankuva. Tunnetuin näyte on Die verklärte Nacht, ”Kirkastettu yö”, jonka pohjalta Schönberg sävelsi samannimisen jousisekstettonsa vuonna 1899. Metsässä kulkevan pariskunnan draama – mies ja nainen, joka tunnustaa olevansa raskaana toiselle miehelle – sopi myös kapellimestarina paremmin tunnetun Oskar Friedin kantaatiksi (1901) mezzosopraanolle, tenorille ja orkesterille. Vielä yllättävämpi sävellys on Franz Lehárin Fieber (”Kuume”, 1915), Erwin Weillin tekstiin tenorille ja orkesterille sävelletty sävelruno, jossa operettivalssi […]

Josquin des Prés (n. 1450/55–1521) on yksi renessanssimusiikin kiistattomimpia mestareita, mutta huonosti tunnettu. Monin tavoin kirjoitetusta sukunimestään alkaen Josquinin elämästä tiedetään vähän, vaikka aikalaisten ja jälkipolvien ylistyksiä riittää. Tänä vuonna hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 500 vuotta, ja Tallis Scholarsin 34 vuotta kestänyt projekti Josquinin messujen levyttämiseksi tulee maaliin. Se tarkoittaa yleisesti tunnustettujen kahdeksantoista messun kokonaisuutta yhdeksällä levyllä, mutta kriittinen tutkimus tekee teosluetteloon yhä lisäyksiä ja poistoja. Gimellin viimeisellä messulevyllä kuullaan kolme teosta, joista Missa Hercules […]

Nils Schweckendiekin johtaman Helsingin kamarikuoron 2010-luvun työn hedelmästä on viime vuosina voinut nauttia lukuisilla julkaisuilla. Sampo Haapamäen 39-minuuttinen, globaalin yhteisön mahdollisuutta ja problematiikkaa pohtiva Maailmamaa on Haapamäeksi hetkittäin jopa poikkeuksellisen selkeä ja vähäeleinen, mutta sisältää kuitenkin moninaisuudessaan ja kompleksisuudessaan runsaasti ”haapamäkeläistä” kimmoisaa, äkkiväärää energiaa sekä lähes meemimäistä huumoria. Suomalaiskansallisten laulujen, tökerön räppäyksen, Orffin O Fortunan ja estottomien huutelujen vastapainona toimii Haapamäen runo Aistit niin kuoron fragmentaarisena tulkintana kuin poukkoilevalla nauhalla lausuttuina lukuisina käännöksinä. Ilahduttavassa runsaudessaan […]

Sakari Kukko Afro Chamber & Strings: Kainuu – Casamance. Rockadillo Records ZENCD2175 Monitoimisella maailmanmuusikolla, kotimaassa parhaiten Piirpaukkeesta tunnetulla Sakari Kukolla on pitkät siteet Senegaliin, jossa hän on aikanaan soittanut muun muassa maailmantähti Youssou N’Dourin yhtyeessä. Uusimmalla, Malmitalon konsertista taltioidulla levyllään Kainuu – Casamance Kukko yhdistää hyrynsalmelaisen mestaripelimanni Lauri Keräsen sävelmät senegalilaismuusikkojen kulttuuriperimään. Eurooppalaista verta tuo Kukon ohella suomalainen jousikvartetti, jonka ammattilaisilta löytyy hyvää heittäytymiskykyä; ennen kaikkea viulisti Mikko-Ville Luolajan-Mikkola pääsee esittelemään improvisaatiotaitojaan. Useat sävelmät venyvät […]

Rob Mazurek & Exploding Star Orchestra: Dimensional Stardust. Nonesuch 1-643618Kirjoitin Rondoon vuonna 2018 artikkelin jazzin ja klassisen rajapinnasta – siitä, löytyykö pistettä, jossa nämä kaksi perinnettä sulautuvat niin, että on vaikea sanoa, kumpaa lopputulos enemmän edustaa. Chicagon free-piireissä uransa tehneen kornetisti ja säveltäjä Rob Mazurekin uusin albumi Dimensional Stardust kenties osuu juurikin siihen vesinokkaeläimen pisteeseen. Sen iso kamariyhtye koostuu vapaan improvisaation ammattilaisista, mutta on rönsyleivyydessäänkin pääosin tiukasti nuotinnettua, sisällyttäen vaikutteita niin 1900-luvun modernisteilta, ulkoeurooppalaisista musiikkikulttuureista […]